Donald Trump http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/154187/all Fri, 24 May 2019 10:53:06 +0300 fi Hajottavaisitko Yhdysvaltain energiapakotteet EU:n yhtenäisyyden? http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276433-hajottavaisitko-yhdysvaltain-energiapakotteet-eun-yhtenaisyyden <p><br />&nbsp;Yhdysvaltojen hallinto uhkaa uusilla pakotteilla yrityksiä, jotka ovat mukana Venäjän ja Saksan välisessä Nord Stream 2-kaasuputken rakentamisessa. Putkea lasketaan parhaillaan Itämereen. Pakotteiden laajeneminen energiasektorille olisi haitallista Suomen energiahuollolle sekä natisuttaisi EU:n yhtenäisenä pysynyttä linjaa Venäjä-suhteissa.</p><p>EU ja Venäjä ajautuivat pakotekierteeseen Krimin miehityksen ja Ukrainan kriisin seurauksena. Suomen talouteen on vaikuttanut erityisesti Venäjän päätös asettaa EU-maiden elintarvikkeille tuontikielto eräitä erikoistuotteita lukuun ottamatta.<br />&nbsp;<br />Energia on pidetty pakotteiden ulkopuolella. Monet EU-maat tarvitsevat Venäjältä sähköä, kaasua ja öljyä sekä myös energiapuuta. Esimerkiksi kaasulle tulee yhä olemaan kysyntää.<br />&nbsp;<br />Energiasektorin muutokset ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan aiheuttavat energian varmistamistarpeita. Esimerkiksi Saksa on kymmenen vuoden ajan muuttanut energiajärjestelmänsä perusteita. Suuri uusiutuvan energian määrä aiheuttaa suuria energiamäärien vaihteluja, joita pitää tasoittaa. Tällä erää tähän tarkoitukseen kaasuvoimalat soveltuvat erinomaisesti, koska ne voidaan erittäin nopeasti nostaa tuotantoon esimerkiksi tuulivoiman tuotannon laskiessa.<br />&nbsp;<br />Yhdysvaltojen uhittelun taustalla voi nähdä myös sen halun lisätä EU:n riippuvuutta itsestään. Koska Lähi-idän ja Turkin tilanne on levoton, muiden Euraasian mantereen ja Pohjois-Afrikan energialähteiden hyödyntäminen on hankalaa.<br />&nbsp;<br />Energian on pysyttävä EU-Venäjä-kauppakumppanuudessa mukana. Suomessa Fortum omistaa lähes puolet Nord Stream 2-hankkeessa keskeisesti mukana olevasta Uniperista. Suomessa ei mielestäni keskusteltu läheskään riittävästi Uniper-kauppaan liittyvistä riskeistä. Osittain sama pätee Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, jossa omistajina ovat Fortumin lisäksi muun muassa monet suomalaiset kunnat ja kaupungit.<br />&nbsp;<br />Suomalaiset omistajat kärsisivät raskaita tappioita ja oma energiahuoltomme vaarantuu, jos Trumpin hallinnon politiikka sysää liikkeelle pakotekierteen syventymisen. Tämä aiheuttaisi pahimmillaan paineen poiketa yhteisestä Venäjä-linjasta. Voi myös spekuloida sillä, että niin Trumpille, Putinille ja populistisille johtajille hajanainen EU on jopa toivottava. On myös huomattava, että EU:hun kielteisesti suhtautuvilla eurooppalaispuolueilla on läheisiä suhteita Venäjälle, ja samaan aikaan ne kovasti kannattavat Trumpin politiikkaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
 Yhdysvaltojen hallinto uhkaa uusilla pakotteilla yrityksiä, jotka ovat mukana Venäjän ja Saksan välisessä Nord Stream 2-kaasuputken rakentamisessa. Putkea lasketaan parhaillaan Itämereen. Pakotteiden laajeneminen energiasektorille olisi haitallista Suomen energiahuollolle sekä natisuttaisi EU:n yhtenäisenä pysynyttä linjaa Venäjä-suhteissa.

EU ja Venäjä ajautuivat pakotekierteeseen Krimin miehityksen ja Ukrainan kriisin seurauksena. Suomen talouteen on vaikuttanut erityisesti Venäjän päätös asettaa EU-maiden elintarvikkeille tuontikielto eräitä erikoistuotteita lukuun ottamatta.
 
Energia on pidetty pakotteiden ulkopuolella. Monet EU-maat tarvitsevat Venäjältä sähköä, kaasua ja öljyä sekä myös energiapuuta. Esimerkiksi kaasulle tulee yhä olemaan kysyntää.
 
Energiasektorin muutokset ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan aiheuttavat energian varmistamistarpeita. Esimerkiksi Saksa on kymmenen vuoden ajan muuttanut energiajärjestelmänsä perusteita. Suuri uusiutuvan energian määrä aiheuttaa suuria energiamäärien vaihteluja, joita pitää tasoittaa. Tällä erää tähän tarkoitukseen kaasuvoimalat soveltuvat erinomaisesti, koska ne voidaan erittäin nopeasti nostaa tuotantoon esimerkiksi tuulivoiman tuotannon laskiessa.
 
Yhdysvaltojen uhittelun taustalla voi nähdä myös sen halun lisätä EU:n riippuvuutta itsestään. Koska Lähi-idän ja Turkin tilanne on levoton, muiden Euraasian mantereen ja Pohjois-Afrikan energialähteiden hyödyntäminen on hankalaa.
 
Energian on pysyttävä EU-Venäjä-kauppakumppanuudessa mukana. Suomessa Fortum omistaa lähes puolet Nord Stream 2-hankkeessa keskeisesti mukana olevasta Uniperista. Suomessa ei mielestäni keskusteltu läheskään riittävästi Uniper-kauppaan liittyvistä riskeistä. Osittain sama pätee Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, jossa omistajina ovat Fortumin lisäksi muun muassa monet suomalaiset kunnat ja kaupungit.
 
Suomalaiset omistajat kärsisivät raskaita tappioita ja oma energiahuoltomme vaarantuu, jos Trumpin hallinnon politiikka sysää liikkeelle pakotekierteen syventymisen. Tämä aiheuttaisi pahimmillaan paineen poiketa yhteisestä Venäjä-linjasta. Voi myös spekuloida sillä, että niin Trumpille, Putinille ja populistisille johtajille hajanainen EU on jopa toivottava. On myös huomattava, että EU:hun kielteisesti suhtautuvilla eurooppalaispuolueilla on läheisiä suhteita Venäjälle, ja samaan aikaan ne kovasti kannattavat Trumpin politiikkaa.

]]>
5 http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276433-hajottavaisitko-yhdysvaltain-energiapakotteet-eun-yhtenaisyyden#comments Donald Trump EU ja Venäjä EU:n Venäjäpakotteet Nord Stream 2 Yhdysvallat Fri, 24 May 2019 07:53:06 +0000 Mirja Vehkaperä http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276433-hajottavaisitko-yhdysvaltain-energiapakotteet-eun-yhtenaisyyden
Naisten oikeudet ovat miesten vallassa http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276054-naisten-oikeudet-ovat-miesten-vallassa <p>Vuosikymmenten ajan Alabama on tunnettu Yhdysvaltain takapajulana. Osavaltio on yksi maan köyhimmistä, koulutuksellisessa vertailussa sijalla 50. ja syvästi uskonnollinen. Näillä tiedoilla saattaa olla jotain tekemistä takapajuisuuden kanssa. Kaikki kunnia toki alabamalaisille.</p><p>Tunnetuimpia Alabamaan yhdistettyjä politiikkoja on todennäköisesti George Wallace, joka tultuaan valituksi kuvernööriksi totesi virkaanastujaispuheessaan &quot;rotuerottelu tänään, rotuerottelu huomenna, rotuerottelu ikuisesti.&quot; Mutta meidän mittareilla osavaltion takapajuisuudesta löytyy myös paljon tuoreimpia esimerkkejä.</p><p>Vuonna 2017 saimme seurata senaatin täytevaaleja senaattori Jeff Sessionsin tultua nimitetyksi oikeusministeriksi. Senaattori Session mm. kannatti homoavioliittoja kieltävää lisäystä perustuslakiin. Hänen seuraajaksi oli tarjolla republikaanien Roy Moore, jonka väitettiin sekaantuneen lapsiin ja toimineen muutenkin modernia oikeuskäsitystä vastaan.</p><p>Nyt Alabama on ottanut jälleen aimo askeleen taaksepäin kun osavaltion senaatti on <a href="https://www.washingtonpost.com/national/alabama-senate-passes-nations-most-restrictive-abortion-law-which-makes-no-exceptions-for-victims-of-rape-and-incest/2019/05/14/e3022376-7665-11e9-b3f5-5673edf2d127_story.html?fbclid=IwAR37v2r1vR6ALpv5e-m8Scx5j7Cg0u9ctD5YJoTnv5kWwvqsm4M02mOQPhQ&amp;utm_term=.cf024fdb42a4">hyväksynyt</a> Yhdysvaltain tiukimman aborttilain, joka käytännössä kieltää kaikki abortit osavaltiossa. Kuvernööri Kay Iveyn on jo <a href="https://www.independent.co.uk/news/world/americas/us-politics/alabama-abortion-law-kay-ivey-governor-signs-bill-felony-ban-latest-update-a8915976.html">vahvistanut lain,</a> joka vie aborttioikeuden mm. raiskauksen ja insestin uhreilta. Lisäksi lainvastaisia abortteja tekeviä lääkäreitä uhkaa maksimissaan 99 vuoden vankeustuomio.</p><p>Uuden aborttilain puolesta äänestivät kaikki 25 republikaanisenaattoria demokraattien vastustaessa esitystä. Kahdeksalla senaattorilla demokraatit eivät kuitenkaan pystyneet ihmeisiin. Yksityiskohtana voidaan mainita kaikkien republikaanisenaattoreiden olevan valkoisia miehiä. Jälleen kerran miehet määrittelevät rajat naisten oikeuksille.</p><p>Alabaman tapauksessa nähdään minkälaisia seurauksia on politiikan ja uskonnon yhdistämisellä. Useissa puheissa Alabaman senaatissa todettiin, miten on Jumalan päätettävissä tuleeko nainen raskaaksi vai ei ja kyseessä on Jumalan tahto. Herra antaa elämän ja päättää milloin ottaa sen pois, eikä asia ole poliitikkojen tai lääkäreiden päätettävissä.</p><p>Presidentti Trumpin valtaannoususta lähtien monet amerikkalaiset ja kansalaisoikeusjärjestöt ovat katsoneet vuonna 1973 tehdyn Roe v. Wade - ratkaisun olevan uhattuna. Tuo korkeimman oikeuden päätös käytännössä laillista abortin Yhdysvalloissa riippumatta osavaltiosta. Miellyttääkseen äärikonservatiiveja sekä kristittyjä kannattajiaan, presidentti saattaa ryhtyä toimenpiteisiin rajoittaakseen liittovaltiontasolla aborttioikeutta. Pohjustusta Trump on jo tähän tehnyt nimittämällä kaksi konservatiivista tuomaria korkeimpaan oikeuteen.</p><p>Alabaman viitoittamalla tiellä on muutama muukin osavaltio, kuten Georgia, Arkansas ja Mississippi.&nbsp;<a href="https://www.independent.co.uk/news/world/americas/us-politics/missouri-abortion-ban-senate-bill-vote-result-rape-incest-alabama-a8916251.html?utm_medium=Social&amp;utm_source=Facebook&amp;fbclid=IwAR120_-WhDUnma81RgJj_GHkwDNuGY54fHMxvBqPyshiFbnNUliBThw6ZEY#Echobox=1557998621">Missourin senaatti </a>on tänään hyväksynyt varsin tiukan aborttilain ja laki menee seuraavaksi osavaltion edustajainhuoneen käsittelyyn. Kuvernööri Phil Bryant on jo luvannut vahvistaa lain heti kun se saapuu hänen pöydälleen.</p><p>Osavaltioiden toimet varmistavat sen, että naisten oikeuksista näyttää tulevan yksi keskeisistä vaaliteemoista vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Tämä on sinällään surullista, että 2020-luvulla vaaleissa keskeinen teema koskee naisten oikeutta päättää itse omasta kehostaan ja heidän perustavanlaatuisista oikeuksista. Luulisi näiden kysymysten ratkenneen jo vuosikymmeniä sitten naisten voitoksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuosikymmenten ajan Alabama on tunnettu Yhdysvaltain takapajulana. Osavaltio on yksi maan köyhimmistä, koulutuksellisessa vertailussa sijalla 50. ja syvästi uskonnollinen. Näillä tiedoilla saattaa olla jotain tekemistä takapajuisuuden kanssa. Kaikki kunnia toki alabamalaisille.

Tunnetuimpia Alabamaan yhdistettyjä politiikkoja on todennäköisesti George Wallace, joka tultuaan valituksi kuvernööriksi totesi virkaanastujaispuheessaan "rotuerottelu tänään, rotuerottelu huomenna, rotuerottelu ikuisesti." Mutta meidän mittareilla osavaltion takapajuisuudesta löytyy myös paljon tuoreimpia esimerkkejä.

Vuonna 2017 saimme seurata senaatin täytevaaleja senaattori Jeff Sessionsin tultua nimitetyksi oikeusministeriksi. Senaattori Session mm. kannatti homoavioliittoja kieltävää lisäystä perustuslakiin. Hänen seuraajaksi oli tarjolla republikaanien Roy Moore, jonka väitettiin sekaantuneen lapsiin ja toimineen muutenkin modernia oikeuskäsitystä vastaan.

Nyt Alabama on ottanut jälleen aimo askeleen taaksepäin kun osavaltion senaatti on hyväksynyt Yhdysvaltain tiukimman aborttilain, joka käytännössä kieltää kaikki abortit osavaltiossa. Kuvernööri Kay Iveyn on jo vahvistanut lain, joka vie aborttioikeuden mm. raiskauksen ja insestin uhreilta. Lisäksi lainvastaisia abortteja tekeviä lääkäreitä uhkaa maksimissaan 99 vuoden vankeustuomio.

Uuden aborttilain puolesta äänestivät kaikki 25 republikaanisenaattoria demokraattien vastustaessa esitystä. Kahdeksalla senaattorilla demokraatit eivät kuitenkaan pystyneet ihmeisiin. Yksityiskohtana voidaan mainita kaikkien republikaanisenaattoreiden olevan valkoisia miehiä. Jälleen kerran miehet määrittelevät rajat naisten oikeuksille.

Alabaman tapauksessa nähdään minkälaisia seurauksia on politiikan ja uskonnon yhdistämisellä. Useissa puheissa Alabaman senaatissa todettiin, miten on Jumalan päätettävissä tuleeko nainen raskaaksi vai ei ja kyseessä on Jumalan tahto. Herra antaa elämän ja päättää milloin ottaa sen pois, eikä asia ole poliitikkojen tai lääkäreiden päätettävissä.

Presidentti Trumpin valtaannoususta lähtien monet amerikkalaiset ja kansalaisoikeusjärjestöt ovat katsoneet vuonna 1973 tehdyn Roe v. Wade - ratkaisun olevan uhattuna. Tuo korkeimman oikeuden päätös käytännössä laillista abortin Yhdysvalloissa riippumatta osavaltiosta. Miellyttääkseen äärikonservatiiveja sekä kristittyjä kannattajiaan, presidentti saattaa ryhtyä toimenpiteisiin rajoittaakseen liittovaltiontasolla aborttioikeutta. Pohjustusta Trump on jo tähän tehnyt nimittämällä kaksi konservatiivista tuomaria korkeimpaan oikeuteen.

Alabaman viitoittamalla tiellä on muutama muukin osavaltio, kuten Georgia, Arkansas ja Mississippi. Missourin senaatti on tänään hyväksynyt varsin tiukan aborttilain ja laki menee seuraavaksi osavaltion edustajainhuoneen käsittelyyn. Kuvernööri Phil Bryant on jo luvannut vahvistaa lain heti kun se saapuu hänen pöydälleen.

Osavaltioiden toimet varmistavat sen, että naisten oikeuksista näyttää tulevan yksi keskeisistä vaaliteemoista vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Tämä on sinällään surullista, että 2020-luvulla vaaleissa keskeinen teema koskee naisten oikeutta päättää itse omasta kehostaan ja heidän perustavanlaatuisista oikeuksista. Luulisi näiden kysymysten ratkenneen jo vuosikymmeniä sitten naisten voitoksi.

]]>
13 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276054-naisten-oikeudet-ovat-miesten-vallassa#comments Abortti Alabama Donald Trump Mississippi Naisten oikeudet Thu, 16 May 2019 11:06:34 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276054-naisten-oikeudet-ovat-miesten-vallassa
Trumpin sota? http://tonivoutilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276034-trumpin-sota <p>Trump tarvitsee suuren ulkopoliittisen voiton tullakseen uudellenvalituksi, sisäpolitiikalla sitä ei enää kerkeä voittaa. Pohjois-Koreasta tätä voittoa ei tullut, vaan voittaja oli Pohjois-Korea. Nyt on siis Iranin vuoro, ainut epäselvyys on se miten sitä voittoa haetaan. Sodalla vai hivenen kovemmalla diplomatialla?</p><p>9.5 Presidentti Trumpille esitettiin väitetysti päivitetty suunnitelma Iranin varalle, jos se hyökkää Amerikkalaisia joukkoja kohtaan, tai kiihdyttää ydinaseprojektiaan. Suunnitelmassa esitettiin 120 000 sotilasta alueelle, suoraa invaasiota ei esitetty. <a href="https://www.nytimes.com/2019/05/13/world/middleeast/us-military-plans-iran.html" title="https://www.nytimes.com/2019/05/13/world/middleeast/us-military-plans-iran.html">https://www.nytimes.com/2019/05/13/world/middleeast/us-military-plans-ir...</a> Trump sanoi tiistaina että suunnitelmat eivät pidä paikkaansa, ja jos Iraniin hyökättäisiin niin sinne lähetettäisiin paljon enemmän sotilaita.&nbsp;</p><p>Suunnitelman takana on tunnettu sotahaukka John R. Bolton, joka on Trumpin kansallisen turvallisuuden asiantuntija. Ei ole mikään salaisuus että Bolton on haaveillut sodasta Iranin kanssa jo pidemmän aikaa. Bolton hyvin kevyesti kritisoikin Presidentti Trumppia kesällä 2017 kun hän ei ollut hylännyt Obaman Iran sopimusta, ja julkaisi artikkelin &quot;How to Get Out of the Iran Nuclear Deal&quot; <a href="https://www.gatestoneinstitute.org/10910/exit-iran-nuclear-deal " title="https://www.gatestoneinstitute.org/10910/exit-iran-nuclear-deal ">https://www.gatestoneinstitute.org/10910/exit-iran-nuclear-deal </a> jonka silloinen kansliapäällikkö Steve Bannon oli häneltä aikaisemmin pyytänyt. Bolton sai tahtonsan läpi ja nyt &quot;Obaman sopimusta&quot; ei enää ole, nyt pitää enää saada se sota. Bolton oli myös suuri Irakin sodan kannattaja, eikä hän ole koskaan pitänyt sitä virheenä, hänen mielestään suurin virhe oli että he lähtivät sieltä pois. &quot;I still think the decision to overthrow Saddam was correct. I think decisions made after that decision were wrong, although I think the worst decision made after that was the 2011 decision to withdraw U.S. and coalition forces,&quot;&nbsp; <a href="https://www.nytimes.com/2019/05/13/world/middleeast/us-military-plans-iran.html" title="https://www.nytimes.com/2019/05/13/world/middleeast/us-military-plans-iran.html">https://www.nytimes.com/2019/05/13/world/middleeast/us-military-plans-ir...</a></p><p>Trump tosin lupaili kamppanjansa aikana ettei aloita uusia sotia, ja hän on kyllä toteuttanut lupauksiaan äänestäjilleen. Hän on myös moneen otteeseen sanonut lähiaikoina ettei hän halua sotaa Iranin kanssa. Eikä olisi kyllä mielestäni millään tavalla loogista aloittaa sotaa Iranissa, samaanaikaan kun on kauppasodassa Kiinan kanssa, ja Trumpin toimet sitä kiihdyttävät. Tosin Trumpin toimet harvoin vaikuttavat loogisilta.</p><p>&nbsp;Eikä sota ilman todellista casus belliä lisää suosiota, toki tälläinen voidaan keksiä, Boltonilla on tästäkin kokemusta(Irakin sota), tosin tällöin olosuhteet olivat WTC iskujen vuoksi paljon suotuisammat sodan aloittamiseen. Ydinaseohjelma on varmaan tähän riittävän validi syy, ainakin Iranin kohdalla. Myös Obaman hallinto uhkasi Irania sotatoimilla jos he kehittävät ydinaseen. Lähi-idässä ei tarvitse huolehtia Kiinasta, sieltä löytyy myös liittolaisia joilla on erittäin vahvat sotavoimat(Israel, Saudi-Arabia), joilla uskon olevan halua ja kiinnostusta vallanvaihdokseen Iranissa. &quot;The enemy of my enemy is my friend&quot;, noh tuskinpa nämä yhteisiä operaatioita suostuisivat tekemään. Trump on myös selkeästi osoittanut että häntä ei kiinnosta mitä hänestä tai Yhdysvalloista ajatellaan maailmalla, joten nämä liittolaiset voivat riittää poliittisesti, ainakin ne varmasti riittäisivät sotilaallisesti. Ei Iranista ole mitään vastustusta USA:lle jos he päättäisivät suorittaa invaasion.&nbsp;</p><p>Usa on ajanut Irania taloudelliseen nurkkaan pakotteilla, ja käsittääkseni on onnistunut tässä erittäin hyvin. Joten sotilaallisilla toimilla luultavasti haetaan parempia neuvotteluasemia uuteen sopimukseen. Trumpin kannatusluvut ovat tällä hetkellä suhteellisen hyvät (46%), joka on Trumpille hyvä luku. Jos hän onnistuu saamaan jenkeille ja lähi-idän liittolaisille suotuisan sopimuksen Iranin kanssa niin se voi nostaa hänen kannatustaan hyvinkin paljon. Jos Trump meinaa tulla uudelleenvalituksi niin hän tarvitsee huomattavaa kannatuksen paranemista, ja kun se ei ole tuon korkeampi ottaen huomioon yhdysvaltain talouden tilan, niin kyllä sen tarvitsee olla suuri ja hieno sopimus, tai sota. Vaalit ovat kuitenkin jo ensi vuonna. Pohjois-Korean kohdalla tämä voitonhakeminen ei onnistunut, vaan se epäonnistui täydellisesti. Kimillä on aseensan ja valtavasti enemmän mediahuomiota.&nbsp;</p><p>Kongressi on toki Demokraattien hallussa, ja sotaa ei saa julistaa ilman kongressin hyväksyntää. Trump on tosin ennenkin kiertänyt poliittisiä elimiä erillaisilla määräyksillä vaihtelevan onnistuneesti. USA:n Presidentillä taitaa myös olla oikeus määrätä laajojakin sotatoimia tietyissä olosuhteissa ilman kongressin hyväksyntää. Ainahan sitä voi myös armahtaa itsensän.</p><p><br />USA:lla on väitetysti tiedustelutietoja että Amerikkalaisiin kohdistuu turvallisuusuhkia Irakissa, Iranin hallituksen tukemien tahojen toimesta. Amerikkalaiset vetävät Irakista henkilöstöä takaisin. <a href="https://www.cnbc.com/2019/05/15/washington-orders-some-us-government-employees-to-leave-iraq.html" title="https://www.cnbc.com/2019/05/15/washington-orders-some-us-government-employees-to-leave-iraq.html">https://www.cnbc.com/2019/05/15/washington-orders-some-us-government-emp...</a>.</p><p>Usa on lisännyt sotilaallista läsnäoloa alueella, he myös syyttävät Irania öljytankkereiden&nbsp;sabotaasista Omaninlahdella <a href="https://www.bbc.com/news/world-middle-east-48264499" title="https://www.bbc.com/news/world-middle-east-48264499">https://www.bbc.com/news/world-middle-east-48264499</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10784087">https://yle.fi/uutiset/3-10784087</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Trump tarvitsee suuren ulkopoliittisen voiton tullakseen uudellenvalituksi, sisäpolitiikalla sitä ei enää kerkeä voittaa. Pohjois-Koreasta tätä voittoa ei tullut, vaan voittaja oli Pohjois-Korea. Nyt on siis Iranin vuoro, ainut epäselvyys on se miten sitä voittoa haetaan. Sodalla vai hivenen kovemmalla diplomatialla?

9.5 Presidentti Trumpille esitettiin väitetysti päivitetty suunnitelma Iranin varalle, jos se hyökkää Amerikkalaisia joukkoja kohtaan, tai kiihdyttää ydinaseprojektiaan. Suunnitelmassa esitettiin 120 000 sotilasta alueelle, suoraa invaasiota ei esitetty. https://www.nytimes.com/2019/05/13/world/middleeast/us-military-plans-iran.html Trump sanoi tiistaina että suunnitelmat eivät pidä paikkaansa, ja jos Iraniin hyökättäisiin niin sinne lähetettäisiin paljon enemmän sotilaita. 

Suunnitelman takana on tunnettu sotahaukka John R. Bolton, joka on Trumpin kansallisen turvallisuuden asiantuntija. Ei ole mikään salaisuus että Bolton on haaveillut sodasta Iranin kanssa jo pidemmän aikaa. Bolton hyvin kevyesti kritisoikin Presidentti Trumppia kesällä 2017 kun hän ei ollut hylännyt Obaman Iran sopimusta, ja julkaisi artikkelin "How to Get Out of the Iran Nuclear Deal" https://www.gatestoneinstitute.org/10910/exit-iran-nuclear-deal  jonka silloinen kansliapäällikkö Steve Bannon oli häneltä aikaisemmin pyytänyt. Bolton sai tahtonsan läpi ja nyt "Obaman sopimusta" ei enää ole, nyt pitää enää saada se sota. Bolton oli myös suuri Irakin sodan kannattaja, eikä hän ole koskaan pitänyt sitä virheenä, hänen mielestään suurin virhe oli että he lähtivät sieltä pois. "I still think the decision to overthrow Saddam was correct. I think decisions made after that decision were wrong, although I think the worst decision made after that was the 2011 decision to withdraw U.S. and coalition forces,"  https://www.nytimes.com/2019/05/13/world/middleeast/us-military-plans-iran.html

Trump tosin lupaili kamppanjansa aikana ettei aloita uusia sotia, ja hän on kyllä toteuttanut lupauksiaan äänestäjilleen. Hän on myös moneen otteeseen sanonut lähiaikoina ettei hän halua sotaa Iranin kanssa. Eikä olisi kyllä mielestäni millään tavalla loogista aloittaa sotaa Iranissa, samaanaikaan kun on kauppasodassa Kiinan kanssa, ja Trumpin toimet sitä kiihdyttävät. Tosin Trumpin toimet harvoin vaikuttavat loogisilta.

 Eikä sota ilman todellista casus belliä lisää suosiota, toki tälläinen voidaan keksiä, Boltonilla on tästäkin kokemusta(Irakin sota), tosin tällöin olosuhteet olivat WTC iskujen vuoksi paljon suotuisammat sodan aloittamiseen. Ydinaseohjelma on varmaan tähän riittävän validi syy, ainakin Iranin kohdalla. Myös Obaman hallinto uhkasi Irania sotatoimilla jos he kehittävät ydinaseen. Lähi-idässä ei tarvitse huolehtia Kiinasta, sieltä löytyy myös liittolaisia joilla on erittäin vahvat sotavoimat(Israel, Saudi-Arabia), joilla uskon olevan halua ja kiinnostusta vallanvaihdokseen Iranissa. "The enemy of my enemy is my friend", noh tuskinpa nämä yhteisiä operaatioita suostuisivat tekemään. Trump on myös selkeästi osoittanut että häntä ei kiinnosta mitä hänestä tai Yhdysvalloista ajatellaan maailmalla, joten nämä liittolaiset voivat riittää poliittisesti, ainakin ne varmasti riittäisivät sotilaallisesti. Ei Iranista ole mitään vastustusta USA:lle jos he päättäisivät suorittaa invaasion. 

Usa on ajanut Irania taloudelliseen nurkkaan pakotteilla, ja käsittääkseni on onnistunut tässä erittäin hyvin. Joten sotilaallisilla toimilla luultavasti haetaan parempia neuvotteluasemia uuteen sopimukseen. Trumpin kannatusluvut ovat tällä hetkellä suhteellisen hyvät (46%), joka on Trumpille hyvä luku. Jos hän onnistuu saamaan jenkeille ja lähi-idän liittolaisille suotuisan sopimuksen Iranin kanssa niin se voi nostaa hänen kannatustaan hyvinkin paljon. Jos Trump meinaa tulla uudelleenvalituksi niin hän tarvitsee huomattavaa kannatuksen paranemista, ja kun se ei ole tuon korkeampi ottaen huomioon yhdysvaltain talouden tilan, niin kyllä sen tarvitsee olla suuri ja hieno sopimus, tai sota. Vaalit ovat kuitenkin jo ensi vuonna. Pohjois-Korean kohdalla tämä voitonhakeminen ei onnistunut, vaan se epäonnistui täydellisesti. Kimillä on aseensan ja valtavasti enemmän mediahuomiota. 

Kongressi on toki Demokraattien hallussa, ja sotaa ei saa julistaa ilman kongressin hyväksyntää. Trump on tosin ennenkin kiertänyt poliittisiä elimiä erillaisilla määräyksillä vaihtelevan onnistuneesti. USA:n Presidentillä taitaa myös olla oikeus määrätä laajojakin sotatoimia tietyissä olosuhteissa ilman kongressin hyväksyntää. Ainahan sitä voi myös armahtaa itsensän.


USA:lla on väitetysti tiedustelutietoja että Amerikkalaisiin kohdistuu turvallisuusuhkia Irakissa, Iranin hallituksen tukemien tahojen toimesta. Amerikkalaiset vetävät Irakista henkilöstöä takaisin. https://www.cnbc.com/2019/05/15/washington-orders-some-us-government-employees-to-leave-iraq.html.

Usa on lisännyt sotilaallista läsnäoloa alueella, he myös syyttävät Irania öljytankkereiden sabotaasista Omaninlahdella https://www.bbc.com/news/world-middle-east-48264499

https://yle.fi/uutiset/3-10784087

 

]]>
23 http://tonivoutilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276034-trumpin-sota#comments Amerikan Presidentinvaalit Donald Trump Iran Wed, 15 May 2019 20:19:08 +0000 Toni Voutilainen http://tonivoutilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276034-trumpin-sota
Aktivoitunut Trump uhkana Suomelle ja maailmalle http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276009-aktivoitunut-trump-uhkana-suomelle-ja-maailmalle <p>Donald Trump on lisännyt selvästi uhoaan. Tviittejä sataa entistäkin tiuhempaan tahtiin, Valkoinen talo sabotoi aktiivisesti edustajainhuoneen työtä, USA:n armada purjehtii kohti Irania ja Kiina saa niskaansa uusia rankaisutulleja. Trumpia on selvästi innostanut erikoissyyttäjän raportin valmistuminen ilman virkasyytteitä. Uhoa lisää myös se, että maan talous- ja työllisyyskehitys ovat edenneet positiivisesti ja Trumpin omat kannatusluvut ovat hieman kohonneet. Malttia päätöksentekoon aiemmin tuonut Valkoisen talon väki on huvennut Jim Mattisin jätettyä puolustusministerin tehtävät. Lisävauhtia tuo Trumpin kiihkeä halu saada uusia kehumisen aiheita aina puolentoista vuoden kuluttua pidettäviin presidentinvaaleihin saakka.</p><p>Tämä on vaarallista sekä Yhdysvalloille että muulle maailmalle. Presidentin hyvin julkisen ajattelun vuoksi kukaan ei voi välttyä näkemästä, miten matalamielisen tollon amerikkalaiset ovat valinneet johtajakseen.</p><p><em>Kansainvälisen tilanteen kehittyminen</em></p><p>Vaarat aktualisoituvat USA:n ja Iranin suhteissa. Trump ja hänen neuvonantajansa aikovat kaataa Iranin nykyhallinnon hellittämättömän taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen avulla. &nbsp;Taustalla on oletus Iranin pappishallinnon ajautumisesta romahduksen partaalle. Lisäksi Yhdysvaltojen uskotaan selviävän nopeasti ja pienin vaurioin voittajana mahdollisesta sotilaallisesta konfliktista. Siksi Iranin ennakoidaan aikaa myöten tunnustavan realiteetit ja myöntyvän USA:n vaatimuksiin ilman että se joutuisi turvautumaan sotilaalliseen voimaan. Todellisuudessa Yhdysvaltojen painostus lujittaa entisestään Iranin pappishallinnon asemaa. Lisäksi alueen jännittynyt tilanne tarjoaa oivan tilaisuuden provokaatioihin, joiden avulla Yhdysvallat voidaan vetää mukaan sotatoimiin muiden määrittelemänä ajankohtana. Konfliktin puhjetessa Iranin sotilaallinen voima ja puolustustahto riittäisivät aiheuttamaan Yhdyvalloille merkittäviä tappioita, eivätkä lopullisen voiton saavuttamisen näköalat olisi yhtään paremmat kuin Afganistanissa.</p><p>Persianlahden tilanne on jättänyt Venezuelan kriisin hieman taustalle. Sitä kommentoidessaan John Bolton on kuitenkin nimennyt vanhan imperialistisen ajattelun mukaisesti latinalaisen Amerikan osaksi &rdquo;heidän pallonpuoliskoaan&rdquo;, johon muilla ei ole asiaa. Venezuelassa Venäjä haluaa toki jatkossakin katsoa rahojensa perään, mutta muutoin USA:n asettuminen etupiiriajattelun kannattajaksi sopii sille erinomaisesti. Tästä eteenpäin Venäjä voi odottaa USA:n antavan vastavuoroisesti sille vapaat kädet toimia omilla lähialueillaan.</p><p>Ylipäätään USA:n ja Venäjän suhteet näyttävät olevan kireän vaiheen jälkeen lähentymässä. Ovathan sekä Trump että Putin yhtä mieltä siitä, ettei Venäjä ole koskaan puuttunut ainakaan vahingollisin seurauksin USA:n politiikkaan. Molemmat herrat lienevät lisäksi valmiit jättämään taakseen Krimin ongelmat ja keskittymään sen sijaan maiden välisen taloudellisen yhteistyön kehittämiseen. Lisäksi Trumpia ja Putinia yhdistää yhteinen inho länsi-Eurooppaa ja sen poliittisia johtajia kohtaan.</p><p>Uutta vaihetta alettiin jo valmistella alkuviikosta Mike Pompeon tavattua Sotshissa sekä Sergei Lavrovin että Vladimir Putinin. Presidentit tavannevat toisensa G20-maiden huippukokouksen yhteydessä kesäkuun lopulla. Kovin stimuloiviin keskusteluihin Putin ei odota pääsevänsä perusteellisesti tuntemansa amerikkalaisen kollegan kanssa, mutta Venäjän kannalta ainutlaatuisen hyödylliseen hölmöön aikaa toki kannattaa uhrata. Lisäksi monimutkaiset asiat voidaan aina siirtää ministeritasolla hoidettaviksi.</p><p><em>Kauppasodan eteneminen</em></p><p>Valtavia riskejä sisältyy myös Trumpin yrityksiin painaa Kiina polvilleen maiden välisissä kauppapoliittisissa neuvotteluissa. &nbsp;Perusongelma on se, ettei Trump ymmärrä alkunkaan sitä, kuinka vahva symbioottinen suhde Yhdysvaltojen ja Kiinan talouksien välille on kehittynyt viime vuosikymmeninä. Yhdysvaltojen kulutusvetoinen talous ei olisi voinut kehittyä läheskään nykyiselleen ilman Kiinassa valmistettujen halpojen kulutushyödykkeiden tuloa maahan tai ilman aasialaisten osaajien virtaa amerikkalaisten teknologiayritysten palvelukseen. Kiina ei puolestaan olisi saanut käyntiin talousihmettään ilman sitä vetoapua, jonka se on saanut Yhdysvaltoihin suuntautuneesta viennistään ja läntisten yritysten tulosta Kiinaan.</p><p>Pahinta kuitenkin on Trumpin luulo siitä, että Kiina olisi edelleenkin mielin määrin amerikkalaisten komenneltavissa. Rasistisen maailmankuvansa mukaisesti Trump näkee kiinalaiset ei-valkoisen rodun edustajina, jotka ovat siksi automaattisesti häntä itseään alempiarvoisia.</p><p>Kiinan kommunistijohto on jo omien valta-asemiensa suojelemiseksi yrittänyt pitkään välttää yhteentörmäystä Yhdysvaltojen kanssa, mutta varsinkin Trumpin viime aikojen malttamattomat tullinkorotukset ovat ylittäneet Xi Jinpingin sietokyvyn rajat. Nyt Kiinassa on ryhdytty ohjaamaan myös julkista mielipidettä Yhdysvaltoja vastaan, minkä jälkeen sovun saavuttamisen mahdollisuudet ovat kaventuneet oleellisesti. Trump on aliarvioinut kauppasodan Yhdysvalloille aiheuttamat menetykset yhtä pahasti kuin hän on yliarvioinut sen Kiinalle aiheuttamat haitat. Keskusjohtoisena taloutena Kiinalla on käytettävissään paljon Yhdysvaltoja suuremmat mahdollisuudet pehmentää rankaisutullien vaikutuksia esimerkiksi valuuttakurssipolitiikalla. Lisäksi USA:n nostaessa tullejaan samanaikaisesti moniin eri suuntiin tullimuurin taakse joutuvat taloudet voivat ryhtyä kompensoimaan menetyksiä lisäämällä keskinäistä kauppaansa. On vaikea nähdä, mitä hyötyä USA ja amerikkalaiset yritykset voisivat saada tuosta kehityksestä.</p><p><em>Kestääkö maailma Trumpin toilailuja?</em></p><p>Käytännössä Trumpin kauppapoliittinen tempoilu leikkaa siivet sekä Yhdysvaltojen että maailmantalouden ennakoidulta kasvulta. Trump itse ei kuitenkaan tule myöntämään osuuttaan epävarmuuden lisääntymiseen, vaan populistina hän sysää vastuun ihmisten kokemasta ahdingosta eliittien niiskoille. Näin Trump yrittää kääntää ongelmat oman kannatuksensa kasvuksi. Pahimmassa tapauksessa tuo narsisti voikin onnistua ajamaan itsensä vielä toiselle presidenttikaudelle, elleivät vastuulliset poliitikot pysty sitä ennen paljastamaan hänen bluffiaan tai aseta häntä laillisesti vastuuseen toimistaan. &nbsp;Tilannetta ei paranna, jos demokraatit alkavat oman kannatuksensa lisäämiseksi kilpailla Trumpin kanssa Kiinalle esitettyjen vaatimusten tiukkuudesta.</p><p>Trumpin aiheuttamia riskejä kasvattaa se, ettei ihmiskunnalla ole enää aikaa jäädä vain seuraamaan hänen politiikkansa tuhoisia seurauksia. Väestönkasvu, köyhyys, ilmastonmuutos, lajien tuhoutuminen sekä muovin ja muiden haitallisten päästöjen ympäristölle aiheuttamat ongelmat edellyttävät kansainväliseltä yhteisöltä nopeita ja tehokkaita toimia vallitsevien kehityssuuntien ohjaamiseksi kestävämmille urille. Siksi jokaisen maan &ndash; ja etenkin maailman suurimmilla resursseilla varustetun Yhdysvaltojen &ndash; johtajan voidaan edellyttää osallistuvan täysimääräisesti näihin talkoisiin. Toivottavasti entistä useampi amerikkalainen &ndash; sekä tavallinen kansalainen että päätöksentekijä &ndash; oivaltaa nykyiseen presidenttiyteen liittyvät riskit ja ryhtyy toimiin tilanteen korjaamiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Toivottavasti mahdollisimman moni amerikkalaisten ystäväkin muistuttaa heille, millainen vastuu heille lankeaa maan johtamiskriisiä ratkottaessa.</p><p><em>Trump on rasite myös Suomelle</em></p><p>Säätytalolla mietitään parhaillaan Suomen tulevan hallituksen strategiaa. Trumpin puuhat merkitsevät sitä, että uusi hallitus joutuu tekemään työtään edeltäjiään haastavammassa ja epävarmemmassa toimintaympäristössä. Tämä koskee muun muassa maailmantalouden kehitystä, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtävää työtä. Toivottavasti neuvottelijat osaavat nähdä tilannekuvan oikein. Samalla heidän kannattaa miettiä Suomen mahdollisuuksia maamme ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden parantamiseen tulevaisuudessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Donald Trump on lisännyt selvästi uhoaan. Tviittejä sataa entistäkin tiuhempaan tahtiin, Valkoinen talo sabotoi aktiivisesti edustajainhuoneen työtä, USA:n armada purjehtii kohti Irania ja Kiina saa niskaansa uusia rankaisutulleja. Trumpia on selvästi innostanut erikoissyyttäjän raportin valmistuminen ilman virkasyytteitä. Uhoa lisää myös se, että maan talous- ja työllisyyskehitys ovat edenneet positiivisesti ja Trumpin omat kannatusluvut ovat hieman kohonneet. Malttia päätöksentekoon aiemmin tuonut Valkoisen talon väki on huvennut Jim Mattisin jätettyä puolustusministerin tehtävät. Lisävauhtia tuo Trumpin kiihkeä halu saada uusia kehumisen aiheita aina puolentoista vuoden kuluttua pidettäviin presidentinvaaleihin saakka.

Tämä on vaarallista sekä Yhdysvalloille että muulle maailmalle. Presidentin hyvin julkisen ajattelun vuoksi kukaan ei voi välttyä näkemästä, miten matalamielisen tollon amerikkalaiset ovat valinneet johtajakseen.

Kansainvälisen tilanteen kehittyminen

Vaarat aktualisoituvat USA:n ja Iranin suhteissa. Trump ja hänen neuvonantajansa aikovat kaataa Iranin nykyhallinnon hellittämättömän taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen avulla.  Taustalla on oletus Iranin pappishallinnon ajautumisesta romahduksen partaalle. Lisäksi Yhdysvaltojen uskotaan selviävän nopeasti ja pienin vaurioin voittajana mahdollisesta sotilaallisesta konfliktista. Siksi Iranin ennakoidaan aikaa myöten tunnustavan realiteetit ja myöntyvän USA:n vaatimuksiin ilman että se joutuisi turvautumaan sotilaalliseen voimaan. Todellisuudessa Yhdysvaltojen painostus lujittaa entisestään Iranin pappishallinnon asemaa. Lisäksi alueen jännittynyt tilanne tarjoaa oivan tilaisuuden provokaatioihin, joiden avulla Yhdysvallat voidaan vetää mukaan sotatoimiin muiden määrittelemänä ajankohtana. Konfliktin puhjetessa Iranin sotilaallinen voima ja puolustustahto riittäisivät aiheuttamaan Yhdyvalloille merkittäviä tappioita, eivätkä lopullisen voiton saavuttamisen näköalat olisi yhtään paremmat kuin Afganistanissa.

Persianlahden tilanne on jättänyt Venezuelan kriisin hieman taustalle. Sitä kommentoidessaan John Bolton on kuitenkin nimennyt vanhan imperialistisen ajattelun mukaisesti latinalaisen Amerikan osaksi ”heidän pallonpuoliskoaan”, johon muilla ei ole asiaa. Venezuelassa Venäjä haluaa toki jatkossakin katsoa rahojensa perään, mutta muutoin USA:n asettuminen etupiiriajattelun kannattajaksi sopii sille erinomaisesti. Tästä eteenpäin Venäjä voi odottaa USA:n antavan vastavuoroisesti sille vapaat kädet toimia omilla lähialueillaan.

Ylipäätään USA:n ja Venäjän suhteet näyttävät olevan kireän vaiheen jälkeen lähentymässä. Ovathan sekä Trump että Putin yhtä mieltä siitä, ettei Venäjä ole koskaan puuttunut ainakaan vahingollisin seurauksin USA:n politiikkaan. Molemmat herrat lienevät lisäksi valmiit jättämään taakseen Krimin ongelmat ja keskittymään sen sijaan maiden välisen taloudellisen yhteistyön kehittämiseen. Lisäksi Trumpia ja Putinia yhdistää yhteinen inho länsi-Eurooppaa ja sen poliittisia johtajia kohtaan.

Uutta vaihetta alettiin jo valmistella alkuviikosta Mike Pompeon tavattua Sotshissa sekä Sergei Lavrovin että Vladimir Putinin. Presidentit tavannevat toisensa G20-maiden huippukokouksen yhteydessä kesäkuun lopulla. Kovin stimuloiviin keskusteluihin Putin ei odota pääsevänsä perusteellisesti tuntemansa amerikkalaisen kollegan kanssa, mutta Venäjän kannalta ainutlaatuisen hyödylliseen hölmöön aikaa toki kannattaa uhrata. Lisäksi monimutkaiset asiat voidaan aina siirtää ministeritasolla hoidettaviksi.

Kauppasodan eteneminen

Valtavia riskejä sisältyy myös Trumpin yrityksiin painaa Kiina polvilleen maiden välisissä kauppapoliittisissa neuvotteluissa.  Perusongelma on se, ettei Trump ymmärrä alkunkaan sitä, kuinka vahva symbioottinen suhde Yhdysvaltojen ja Kiinan talouksien välille on kehittynyt viime vuosikymmeninä. Yhdysvaltojen kulutusvetoinen talous ei olisi voinut kehittyä läheskään nykyiselleen ilman Kiinassa valmistettujen halpojen kulutushyödykkeiden tuloa maahan tai ilman aasialaisten osaajien virtaa amerikkalaisten teknologiayritysten palvelukseen. Kiina ei puolestaan olisi saanut käyntiin talousihmettään ilman sitä vetoapua, jonka se on saanut Yhdysvaltoihin suuntautuneesta viennistään ja läntisten yritysten tulosta Kiinaan.

Pahinta kuitenkin on Trumpin luulo siitä, että Kiina olisi edelleenkin mielin määrin amerikkalaisten komenneltavissa. Rasistisen maailmankuvansa mukaisesti Trump näkee kiinalaiset ei-valkoisen rodun edustajina, jotka ovat siksi automaattisesti häntä itseään alempiarvoisia.

Kiinan kommunistijohto on jo omien valta-asemiensa suojelemiseksi yrittänyt pitkään välttää yhteentörmäystä Yhdysvaltojen kanssa, mutta varsinkin Trumpin viime aikojen malttamattomat tullinkorotukset ovat ylittäneet Xi Jinpingin sietokyvyn rajat. Nyt Kiinassa on ryhdytty ohjaamaan myös julkista mielipidettä Yhdysvaltoja vastaan, minkä jälkeen sovun saavuttamisen mahdollisuudet ovat kaventuneet oleellisesti. Trump on aliarvioinut kauppasodan Yhdysvalloille aiheuttamat menetykset yhtä pahasti kuin hän on yliarvioinut sen Kiinalle aiheuttamat haitat. Keskusjohtoisena taloutena Kiinalla on käytettävissään paljon Yhdysvaltoja suuremmat mahdollisuudet pehmentää rankaisutullien vaikutuksia esimerkiksi valuuttakurssipolitiikalla. Lisäksi USA:n nostaessa tullejaan samanaikaisesti moniin eri suuntiin tullimuurin taakse joutuvat taloudet voivat ryhtyä kompensoimaan menetyksiä lisäämällä keskinäistä kauppaansa. On vaikea nähdä, mitä hyötyä USA ja amerikkalaiset yritykset voisivat saada tuosta kehityksestä.

Kestääkö maailma Trumpin toilailuja?

Käytännössä Trumpin kauppapoliittinen tempoilu leikkaa siivet sekä Yhdysvaltojen että maailmantalouden ennakoidulta kasvulta. Trump itse ei kuitenkaan tule myöntämään osuuttaan epävarmuuden lisääntymiseen, vaan populistina hän sysää vastuun ihmisten kokemasta ahdingosta eliittien niiskoille. Näin Trump yrittää kääntää ongelmat oman kannatuksensa kasvuksi. Pahimmassa tapauksessa tuo narsisti voikin onnistua ajamaan itsensä vielä toiselle presidenttikaudelle, elleivät vastuulliset poliitikot pysty sitä ennen paljastamaan hänen bluffiaan tai aseta häntä laillisesti vastuuseen toimistaan.  Tilannetta ei paranna, jos demokraatit alkavat oman kannatuksensa lisäämiseksi kilpailla Trumpin kanssa Kiinalle esitettyjen vaatimusten tiukkuudesta.

Trumpin aiheuttamia riskejä kasvattaa se, ettei ihmiskunnalla ole enää aikaa jäädä vain seuraamaan hänen politiikkansa tuhoisia seurauksia. Väestönkasvu, köyhyys, ilmastonmuutos, lajien tuhoutuminen sekä muovin ja muiden haitallisten päästöjen ympäristölle aiheuttamat ongelmat edellyttävät kansainväliseltä yhteisöltä nopeita ja tehokkaita toimia vallitsevien kehityssuuntien ohjaamiseksi kestävämmille urille. Siksi jokaisen maan – ja etenkin maailman suurimmilla resursseilla varustetun Yhdysvaltojen – johtajan voidaan edellyttää osallistuvan täysimääräisesti näihin talkoisiin. Toivottavasti entistä useampi amerikkalainen – sekä tavallinen kansalainen että päätöksentekijä – oivaltaa nykyiseen presidenttiyteen liittyvät riskit ja ryhtyy toimiin tilanteen korjaamiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Toivottavasti mahdollisimman moni amerikkalaisten ystäväkin muistuttaa heille, millainen vastuu heille lankeaa maan johtamiskriisiä ratkottaessa.

Trump on rasite myös Suomelle

Säätytalolla mietitään parhaillaan Suomen tulevan hallituksen strategiaa. Trumpin puuhat merkitsevät sitä, että uusi hallitus joutuu tekemään työtään edeltäjiään haastavammassa ja epävarmemmassa toimintaympäristössä. Tämä koskee muun muassa maailmantalouden kehitystä, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtävää työtä. Toivottavasti neuvottelijat osaavat nähdä tilannekuvan oikein. Samalla heidän kannattaa miettiä Suomen mahdollisuuksia maamme ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden parantamiseen tulevaisuudessa.

]]>
6 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276009-aktivoitunut-trump-uhkana-suomelle-ja-maailmalle#comments Donald Trump Iran Kauppasota Kestävä kehitys Vladimir Putin Wed, 15 May 2019 14:06:26 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276009-aktivoitunut-trump-uhkana-suomelle-ja-maailmalle
Trump, he did it again http://teroluostarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275472-trump-he-did-it-again <p>On se kumma kaveri, toteuttaa vaalilupauksia , ja jotenkin kirjaimellisesti.</p><p>Mahtaa alkaa melkoinen &quot;peppukipuilu&quot; lehdistössä.....</p><p>syytteet kahden vuoden tonkimisesta huolimatta sataa Trumpin laariin ja työllisyys alka lähestyä täystyöllisyyttä ......</p><p>Ehkä e ei olekaan niin huono ja hullu kuin media meille antaa ymmärtää ?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On se kumma kaveri, toteuttaa vaalilupauksia , ja jotenkin kirjaimellisesti.

Mahtaa alkaa melkoinen "peppukipuilu" lehdistössä.....

syytteet kahden vuoden tonkimisesta huolimatta sataa Trumpin laariin ja työllisyys alka lähestyä täystyöllisyyttä ......

Ehkä e ei olekaan niin huono ja hullu kuin media meille antaa ymmärtää ?

]]>
49 http://teroluostarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275472-trump-he-did-it-again#comments Donald Trump Sat, 04 May 2019 09:06:06 +0000 Tero Luostarinen http://teroluostarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275472-trump-he-did-it-again
Biden demokraattien todennäköisin presidenttiehdokas http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275032-biden-demokraattien-todennakoisin-presidenttiehdokas <p>Yhdysvaltain entinen varapresidentti Joe Biden on odotetusti lähtenyt mukaan tavoittelemaan Demokraattipuolueen presidenttiehdokkuutta. Hän on 21. henkilö, joka on virallisesti asettunut ehdolle puolueensa esivaaleissa.</p><p>Ehdokasjoukossa on korostunut erityisesti nais- ja vähemmistöehdokkaiden asema ja monet amerikkalaiset toivovat puolueen asettavan presidenttiehdokkaaksi naisen tai selkeästi vähemmistöön kuuluvan ehdokkaan. Tällaisella strategialle toivotaan innostavan entisestään naisia, nuoria ja vähemmistöihin kuuluvia amerikkalaisia vaaliuurnille kaatamaan republikaanien todennäköisin presidenttiehdokas Donald Trump.</p><p>Strategia voisi toimia, jos Yhdysvaltain vaalijärjestelmä pohjautuisi suoraan kansanvaaliin. Kuitenkin valitsijamiesjärjestelmä suosittaa nyt ehdolle asettuneen Bidenin valintaa presidenttiehdokkaaksi. Miksi näin?</p><p>Vuoden 2016 presidentinvaaleissa Hillary Clinton hävisi menetettyään ruostevyöhykkeen valitsijamiehet ja alueen takaisinvaltaus on elinehto demokraattien voitolle. Koska valinnan presidentistä tekee enemmistö eli valitsijamiehistä (vähintään 270) ei rannikkoja edustavan liberaalin valinta välttämättä riitä houkuttelemaan äänestäjiä Yhdysvaltain keskiosissa.</p><p>Joe Bidenin ehdokkuuden puolesta puhuu kokemus ja tausta. Hän on tavallisen työläisperheen kasvatti ja pitkäaikainen senaattori sekä varapresidentti. Kongressin taustavaikuttajana häntä voisi verrata Lyndon B. Johnsoniin, jonka John F. Kennedy valitsi varapresidentikseen.</p><p>Lisäksi Bidenin suorapuheisuus ja käytös sopisivat hyvin &quot;katutappelijalle,&quot; jollaista demokraatit nyt tarvitsevat. Sivistynyttä ja hyvin artikuloivaa liberaalia ei kannata laittaa Donald Trumpia vastaan. Uskoakseni Bidenin tyyli puhuttelisi riittävästi ruostevyöhykkeen keskiluokkaa ja kääntäisi vyöhykkeen osavaltiot takaisin demokraateille. Alueen takaisinvaltaus on demokraattien kannalta tulevien vaalien keskeisin kysymys, sillä ilman Wisconsinin, Michiganin ja Pennsylvanian valitsijamiehiä heidän ehdokkaansa ei voi voittaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltain entinen varapresidentti Joe Biden on odotetusti lähtenyt mukaan tavoittelemaan Demokraattipuolueen presidenttiehdokkuutta. Hän on 21. henkilö, joka on virallisesti asettunut ehdolle puolueensa esivaaleissa.

Ehdokasjoukossa on korostunut erityisesti nais- ja vähemmistöehdokkaiden asema ja monet amerikkalaiset toivovat puolueen asettavan presidenttiehdokkaaksi naisen tai selkeästi vähemmistöön kuuluvan ehdokkaan. Tällaisella strategialle toivotaan innostavan entisestään naisia, nuoria ja vähemmistöihin kuuluvia amerikkalaisia vaaliuurnille kaatamaan republikaanien todennäköisin presidenttiehdokas Donald Trump.

Strategia voisi toimia, jos Yhdysvaltain vaalijärjestelmä pohjautuisi suoraan kansanvaaliin. Kuitenkin valitsijamiesjärjestelmä suosittaa nyt ehdolle asettuneen Bidenin valintaa presidenttiehdokkaaksi. Miksi näin?

Vuoden 2016 presidentinvaaleissa Hillary Clinton hävisi menetettyään ruostevyöhykkeen valitsijamiehet ja alueen takaisinvaltaus on elinehto demokraattien voitolle. Koska valinnan presidentistä tekee enemmistö eli valitsijamiehistä (vähintään 270) ei rannikkoja edustavan liberaalin valinta välttämättä riitä houkuttelemaan äänestäjiä Yhdysvaltain keskiosissa.

Joe Bidenin ehdokkuuden puolesta puhuu kokemus ja tausta. Hän on tavallisen työläisperheen kasvatti ja pitkäaikainen senaattori sekä varapresidentti. Kongressin taustavaikuttajana häntä voisi verrata Lyndon B. Johnsoniin, jonka John F. Kennedy valitsi varapresidentikseen.

Lisäksi Bidenin suorapuheisuus ja käytös sopisivat hyvin "katutappelijalle," jollaista demokraatit nyt tarvitsevat. Sivistynyttä ja hyvin artikuloivaa liberaalia ei kannata laittaa Donald Trumpia vastaan. Uskoakseni Bidenin tyyli puhuttelisi riittävästi ruostevyöhykkeen keskiluokkaa ja kääntäisi vyöhykkeen osavaltiot takaisin demokraateille. Alueen takaisinvaltaus on demokraattien kannalta tulevien vaalien keskeisin kysymys, sillä ilman Wisconsinin, Michiganin ja Pennsylvanian valitsijamiehiä heidän ehdokkaansa ei voi voittaa.

]]>
42 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275032-biden-demokraattien-todennakoisin-presidenttiehdokas#comments Demokraatit Donald Trump Joe Biden Republikaanit Yhdysvaltain vaalit Thu, 25 Apr 2019 13:44:16 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275032-biden-demokraattien-todennakoisin-presidenttiehdokas
Trump oli oikeassa http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274788-trump-oli-oikeassa <p>Kun Donald Trump kuuli Robert Muellerin nimittämisestä tutkimaan hänen kampanjansa Venäjä-yhteyksiä, läsnäolleiden kertoman mukaan hän parkaisi sen tuhoavan hänen presidenttiytensä. Näin sanoessaan Trump saattoi hyvin olla oikeassa siitä huolimatta, että raportin tilannut oikeusministeriö katsoo tutkinnan vapauttaneen hänet sekä Venäjä-yhteyksiä että oikeuslaitoksen toimintaa koskevista epäilyistä.</p><p><em>Mitä raportti kertoo?</em></p><p>Trump itse on pyrkinyt esiintymään voitonvarmana raportin (ks. <a href="https://www.justice.gov/storage/report.pdf">linkki</a>) valmistumisen jälkeen. Myös hänen oikeusministerinsä Robert Barr on yrittänyt suojella presidenttiään muun muassa kiiruhtamalla oikopäätä julistamaan raportin johtopäätöksistä poiketen presidentin kaikilta osin syyttömäksi. Lisäksi Barr ajoitti vahvasti sensuroidun raportin julkistamisen pääsiäisen kynnykselle, ja itse julkistustilaisuudessa hän esiintyi enemmän Trumpin edunvalvojana kuin puolueettomana oikeusviranomaisena. Barr muun muassa hoki presidenttinsä tavoin moneen otteeseen raportin osoittaneen, ettei Trumpin väen ja venäläisten kesken ollut mitään yhteistoimintaa, &quot;collusion&quot;.</p><p>Tätä taustaa vasten on kiinnostavaa havaita Muellerin raportista, ettei tutkinnan varsinainen pääkysymys ollut se, harjoittivatko Trump ja hänen tiiminsä yhteistyötä venäläisten kanssa vai ei. Näin siksi, ettei yhteistyö -käsitteellä ole Yhdysvaltain laissa ja oikeuskäytännöissä vakiintunutta asemaa eikä sen harjoittamista tunnisteta rikokseksi. Tämän vuoksi tutkinnan kohteeksi otettiin mahdollinen osallistuminen salaliittoon siinä merkityksessä kuin se on määritelty liittovaltion laissa. Varsinaisen salaliiton ohella erikoissyyttäjä eritteli myös koordinaatiota, joka menee pidemmälle kuin vain &rdquo;kahden osapuolen toiminta tietoisina toisistaan tai reagoiden toistensa toimiin tai intresseihin&rdquo;.</p><p>Näiden rajausten pohjalta erikoisyyttäjä päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan tutkinnassa ei voitu havaita kiistattomasti Trumpin kampanjan harjoittaneen suoranaisesti koordinoitua yhteistoimintaa Venäjän hallituksen kanssa viimemainitun pyrkiessä sekaantumaan USA:n vaaleihin. Sen sijaan kyllä havaittiin &ldquo;lukuisia yhteyksiä Trumpin kampanjan työntekijöiden ja Venäjän hallintoon kytköksissä olevien henkilöiden välillä. Yhteyksiin sisältyi Venäjän avuntarjouksia kampanjalle, joista osaan tartuttiin kun taas toisissa kohdissa kampanjan työntekijät eivät uskaltaneet tarttua niihin&rdquo;.</p><p>Erilaisia yhteydenottoja puolin ja toisin todella löytyy parinsadan sivun verran, vaikka kaikista epäillyistä yhteyksistä saatukaan riidattomia todisteita. Mahdollisuuksia kavensivat myös joidenkin tutkinnan piirissä olleiden henkilöiden vetoaminen vaikenemisoikeuteensa ja dokumenttien tuhoaminen ennen kuin niihin päästiin perehtymään.</p><p>Nuo pari sataa sivua eivät todellakaan mairittele presidenttiä ja hänen tiimiään. Esimerkiksi voitaneen ottaa Venäjältä aikanaan Yhdysvaltoihin siirtyneen hämäräliikemiehen Felix Saterin Trumpin lakimiehelle Michael Cohenille lähettämä sähköposti, joka liittyy osaksi Trumpin Moskovaan suunnitteleman tornitalohankkeen valmistelua. Sater hehkuttaa mailissa huonolla englannillaan, miten</p><p><em>&rdquo;buddy our boy can become President of the USA and we can engineer it. I will get all of Putins team to buy in on this, I will manage this process .... Michael, Putin gets on stage with Donald for a ribbon cutting for Trump Moscow , and Donald owns the republican nomination. And possibly beats Hillary and our boy is in .. . . </em><em>We will manage this process better than anyone. You and I will get Donald and Vladimir on a stage together very shortly. That the game changer&rdquo;.</em></p><p>Tällaisten valmistelujen innostamana Trump itse todella lähettikin Moskovaan kirjeen, jossa hän vahvisti halukkuutensa olla mukana tuossa hankkeessa.</p><p>Venäjä-yhteyksien lisäksi erikoissyyttäjän tutkinnan toinen keskeinen osatehtävä on ollut selvittää, onko presidentti mahdollisesti syyllistynyt tähän tutkintaan liittyen oikeuslaitoksen toiminnan estämiseen.</p><p>Tältä osin erikoissyyttäjä toteaa istuvan presidentin toimien lainmukaisuuden tutkimisen erityistapaukseksi muuhun oikeuslaitoksen toiminnan estämiseen verrattuna sen vuoksi, että siinä joudutaan ottamaan huomioon myös lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan keskinäinen riippumattomuus. Lisäksi joudutaan ottamaan huomioon ne vakavat yhteiskunnalliset seuraukset, joita presidentin syytteeseen asettamisella voisi olla.</p><p>Tietoisena näistä näkökohdista erikoissyyttäjä toteaa, että &rdquo;jos huolellisen tosiasioihin perehtymisen jälkeen voisimme selvästi havaita presidentin pidättyneen oikeuslaitoksen toiminnan estämisestä, olisimme sanoneet niin. Tosiasiat ja vallitsevat oikeudelliset normit eivät kuitenkaan anna meille mahdollisuutta päätyä tähän johtopäätökseen. Presidentin toimista ja aikeista saamamme evidenssi sisältää vaikeita asioita, jotka estävät meitä päättelemästä yksiselitteisesti, ettei mitään rikollista timintaa ole harjoitettu. Siten vaikka raportissa ei todeta presidentin syyllistyneen rikokseen, se ei myöskään vapauta häntä tätä koskevasta epäilystä&rdquo;.</p><p><em>Raportin seuraukset ovat ennen kaikkea poliittisia</em></p><p>Erikoissyyttäjän johtopäätöksen perusteella lienee aika selvää, että kongressi haluaa jatkaa eteenpäin presidentin toimien lainmukaisuuden tutkintaa. Se on kongressin velvollisuus, johon sillä on myös täydet valtuudet. Oikeusministerin käyttäytyminen joutunee tässä yhteydessä kritiikin kohteeksi hänen kiirehdittyään julistamaan presidenttinsä syyttömäksi ilman minkäänlaista tutkintaa vain sillä perusteella, että hänestä tuntui siltä. Samalla hän uskoi olevansa pätevämpi arvioimaan asiaa kuin kaksi vuotta sitä päätoimenaan selvittänyt korkeatasoisten ammattilaisten joukko.</p><p>Oleellisimmat tutkinnan seuraukset eivät kuitenkaan tule olemaan oikeudellisia, vaan poliittisia. Tutkinnan esiin tuomista asioista &ndash; ei vain presidentin hyvin taajoista yhteyksistä venäläisten kanssa, vaan myös hänen jatkuvista äärimmäisen karkeista yrityksistään puuttua häntä itseään koskeviin tutkintoihin - tullaan varmasti keskustelemaan koko Trumpin jäljellä olevan virkakauden ajan. Keskustelu ei paranna Trumpin muutenkin tahraista imagoa eikä se auta korjaamaan Valkoisen talon ja kongressin välille syntyneitä yhteistyöongelmia.</p><p>Eli kuten Trump kaksi vuotta sitten ounasteli, Muellerin tutkinta todennäköisesti tuhoaa hänen presidenttiytensä ja estää hänen pääsynsä toiselle kaudelle. Miestä tuskin lohduttaa se, että tällöin hän onnistuu olemaan edes yhdessä asiassa oikeassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Donald Trump kuuli Robert Muellerin nimittämisestä tutkimaan hänen kampanjansa Venäjä-yhteyksiä, läsnäolleiden kertoman mukaan hän parkaisi sen tuhoavan hänen presidenttiytensä. Näin sanoessaan Trump saattoi hyvin olla oikeassa siitä huolimatta, että raportin tilannut oikeusministeriö katsoo tutkinnan vapauttaneen hänet sekä Venäjä-yhteyksiä että oikeuslaitoksen toimintaa koskevista epäilyistä.

Mitä raportti kertoo?

Trump itse on pyrkinyt esiintymään voitonvarmana raportin (ks. linkki) valmistumisen jälkeen. Myös hänen oikeusministerinsä Robert Barr on yrittänyt suojella presidenttiään muun muassa kiiruhtamalla oikopäätä julistamaan raportin johtopäätöksistä poiketen presidentin kaikilta osin syyttömäksi. Lisäksi Barr ajoitti vahvasti sensuroidun raportin julkistamisen pääsiäisen kynnykselle, ja itse julkistustilaisuudessa hän esiintyi enemmän Trumpin edunvalvojana kuin puolueettomana oikeusviranomaisena. Barr muun muassa hoki presidenttinsä tavoin moneen otteeseen raportin osoittaneen, ettei Trumpin väen ja venäläisten kesken ollut mitään yhteistoimintaa, "collusion".

Tätä taustaa vasten on kiinnostavaa havaita Muellerin raportista, ettei tutkinnan varsinainen pääkysymys ollut se, harjoittivatko Trump ja hänen tiiminsä yhteistyötä venäläisten kanssa vai ei. Näin siksi, ettei yhteistyö -käsitteellä ole Yhdysvaltain laissa ja oikeuskäytännöissä vakiintunutta asemaa eikä sen harjoittamista tunnisteta rikokseksi. Tämän vuoksi tutkinnan kohteeksi otettiin mahdollinen osallistuminen salaliittoon siinä merkityksessä kuin se on määritelty liittovaltion laissa. Varsinaisen salaliiton ohella erikoissyyttäjä eritteli myös koordinaatiota, joka menee pidemmälle kuin vain ”kahden osapuolen toiminta tietoisina toisistaan tai reagoiden toistensa toimiin tai intresseihin”.

Näiden rajausten pohjalta erikoisyyttäjä päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan tutkinnassa ei voitu havaita kiistattomasti Trumpin kampanjan harjoittaneen suoranaisesti koordinoitua yhteistoimintaa Venäjän hallituksen kanssa viimemainitun pyrkiessä sekaantumaan USA:n vaaleihin. Sen sijaan kyllä havaittiin “lukuisia yhteyksiä Trumpin kampanjan työntekijöiden ja Venäjän hallintoon kytköksissä olevien henkilöiden välillä. Yhteyksiin sisältyi Venäjän avuntarjouksia kampanjalle, joista osaan tartuttiin kun taas toisissa kohdissa kampanjan työntekijät eivät uskaltaneet tarttua niihin”.

Erilaisia yhteydenottoja puolin ja toisin todella löytyy parinsadan sivun verran, vaikka kaikista epäillyistä yhteyksistä saatukaan riidattomia todisteita. Mahdollisuuksia kavensivat myös joidenkin tutkinnan piirissä olleiden henkilöiden vetoaminen vaikenemisoikeuteensa ja dokumenttien tuhoaminen ennen kuin niihin päästiin perehtymään.

Nuo pari sataa sivua eivät todellakaan mairittele presidenttiä ja hänen tiimiään. Esimerkiksi voitaneen ottaa Venäjältä aikanaan Yhdysvaltoihin siirtyneen hämäräliikemiehen Felix Saterin Trumpin lakimiehelle Michael Cohenille lähettämä sähköposti, joka liittyy osaksi Trumpin Moskovaan suunnitteleman tornitalohankkeen valmistelua. Sater hehkuttaa mailissa huonolla englannillaan, miten

”buddy our boy can become President of the USA and we can engineer it. I will get all of Putins team to buy in on this, I will manage this process .... Michael, Putin gets on stage with Donald for a ribbon cutting for Trump Moscow , and Donald owns the republican nomination. And possibly beats Hillary and our boy is in .. . . We will manage this process better than anyone. You and I will get Donald and Vladimir on a stage together very shortly. That the game changer”.

Tällaisten valmistelujen innostamana Trump itse todella lähettikin Moskovaan kirjeen, jossa hän vahvisti halukkuutensa olla mukana tuossa hankkeessa.

Venäjä-yhteyksien lisäksi erikoissyyttäjän tutkinnan toinen keskeinen osatehtävä on ollut selvittää, onko presidentti mahdollisesti syyllistynyt tähän tutkintaan liittyen oikeuslaitoksen toiminnan estämiseen.

Tältä osin erikoissyyttäjä toteaa istuvan presidentin toimien lainmukaisuuden tutkimisen erityistapaukseksi muuhun oikeuslaitoksen toiminnan estämiseen verrattuna sen vuoksi, että siinä joudutaan ottamaan huomioon myös lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan keskinäinen riippumattomuus. Lisäksi joudutaan ottamaan huomioon ne vakavat yhteiskunnalliset seuraukset, joita presidentin syytteeseen asettamisella voisi olla.

Tietoisena näistä näkökohdista erikoissyyttäjä toteaa, että ”jos huolellisen tosiasioihin perehtymisen jälkeen voisimme selvästi havaita presidentin pidättyneen oikeuslaitoksen toiminnan estämisestä, olisimme sanoneet niin. Tosiasiat ja vallitsevat oikeudelliset normit eivät kuitenkaan anna meille mahdollisuutta päätyä tähän johtopäätökseen. Presidentin toimista ja aikeista saamamme evidenssi sisältää vaikeita asioita, jotka estävät meitä päättelemästä yksiselitteisesti, ettei mitään rikollista timintaa ole harjoitettu. Siten vaikka raportissa ei todeta presidentin syyllistyneen rikokseen, se ei myöskään vapauta häntä tätä koskevasta epäilystä”.

Raportin seuraukset ovat ennen kaikkea poliittisia

Erikoissyyttäjän johtopäätöksen perusteella lienee aika selvää, että kongressi haluaa jatkaa eteenpäin presidentin toimien lainmukaisuuden tutkintaa. Se on kongressin velvollisuus, johon sillä on myös täydet valtuudet. Oikeusministerin käyttäytyminen joutunee tässä yhteydessä kritiikin kohteeksi hänen kiirehdittyään julistamaan presidenttinsä syyttömäksi ilman minkäänlaista tutkintaa vain sillä perusteella, että hänestä tuntui siltä. Samalla hän uskoi olevansa pätevämpi arvioimaan asiaa kuin kaksi vuotta sitä päätoimenaan selvittänyt korkeatasoisten ammattilaisten joukko.

Oleellisimmat tutkinnan seuraukset eivät kuitenkaan tule olemaan oikeudellisia, vaan poliittisia. Tutkinnan esiin tuomista asioista – ei vain presidentin hyvin taajoista yhteyksistä venäläisten kanssa, vaan myös hänen jatkuvista äärimmäisen karkeista yrityksistään puuttua häntä itseään koskeviin tutkintoihin - tullaan varmasti keskustelemaan koko Trumpin jäljellä olevan virkakauden ajan. Keskustelu ei paranna Trumpin muutenkin tahraista imagoa eikä se auta korjaamaan Valkoisen talon ja kongressin välille syntyneitä yhteistyöongelmia.

Eli kuten Trump kaksi vuotta sitten ounasteli, Muellerin tutkinta todennäköisesti tuhoaa hänen presidenttiytensä ja estää hänen pääsynsä toiselle kaudelle. Miestä tuskin lohduttaa se, että tällöin hän onnistuu olemaan edes yhdessä asiassa oikeassa.

]]>
37 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274788-trump-oli-oikeassa#comments Ulkomaat Donald Trump Robert Mueller USA:n kongressi Fri, 19 Apr 2019 14:58:28 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274788-trump-oli-oikeassa
Jotain rajaa, please! http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272982-jotain-rajaa-please <p>Demokraattipuolue väittää, että Trumpin julistama hätätila rajakriisin vuoksi on keinotekoisesti rakennettu. Keinotekoinen tai ei, mutta nyt on USA:n rajahallinto todellisen tilanteen edessä. Maaliskuun aikana on pidätetty jo 100 000 laitonta maahantunkeutujaa. Puhumattakaan niistä määristä, jotka ovat päässeet livahtamaan rajavartijoiden ohi. Luku on lähes yhtä suuri kuin liittovaltion kuluvan tilivuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Ja se ylittää reilusti koko edellisen tilivuoden tulijoiden määrän. Eli määrä on nelinkertainen.</p><p>Trump on päättänyt, että jos Meksiko ei pysty kontrolloimaan rajan omaa puoltaan, se suljetaan ensi viikolla kokonaisuudessaan. Eli kaikki rajaliikenne, myös laillinen pysähtyy. Trumpin mukaan Meksiko ei omalla etelärajallaan toimi siten, kuin sen oma lainsäädäntö edellyttäisi.</p><p>Tänään täältä tähän,&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demokraattipuolue väittää, että Trumpin julistama hätätila rajakriisin vuoksi on keinotekoisesti rakennettu. Keinotekoinen tai ei, mutta nyt on USA:n rajahallinto todellisen tilanteen edessä. Maaliskuun aikana on pidätetty jo 100 000 laitonta maahantunkeutujaa. Puhumattakaan niistä määristä, jotka ovat päässeet livahtamaan rajavartijoiden ohi. Luku on lähes yhtä suuri kuin liittovaltion kuluvan tilivuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Ja se ylittää reilusti koko edellisen tilivuoden tulijoiden määrän. Eli määrä on nelinkertainen.

Trump on päättänyt, että jos Meksiko ei pysty kontrolloimaan rajan omaa puoltaan, se suljetaan ensi viikolla kokonaisuudessaan. Eli kaikki rajaliikenne, myös laillinen pysähtyy. Trumpin mukaan Meksiko ei omalla etelärajallaan toimi siten, kuin sen oma lainsäädäntö edellyttäisi.

Tänään täältä tähän, 

]]>
33 http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272982-jotain-rajaa-please#comments Donald Trump Laiton maahanmuutto Meksiko Meksiko-muuri Yhdysvallat Sat, 30 Mar 2019 14:55:29 +0000 Harri Rautiainen http://harrirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272982-jotain-rajaa-please
2021 Four More Years ? http://villekauppinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272547-2020-four-more-years <p>Näin Muellerin raportin kunniaksi innostuin hieman googlailemaan tapahtumavirtaa. Myönnän, että läheskään kaikki negatiiviset Trump-otsikot eivät ole listalle päätyneet, niitä on aivan liikaa kerättäväksi. Positiivista uutista en muista lukeneeni. Joissain harvoissa sivulauseissa on todettu Trumpin olevan oikealla asialla Kiinan tullikiistassa - mutta heti seuraavassa todettu nekin keinot vääriksi.</p><p>Itse en ota kantaa siihen, onko Trump kuinka onnistunut tai epäonnistunut - mutta mediamme on ottanut ja varsin väkevästi, kuten allaolevista otsikoista näkyy. Ei kaatunut talous, ei lähtenyt presidenttiys vuoden sisällä - kannatuskin on edelleen tasaisen varmaa. Itseasiassa hämmästyttävän tasaista.</p><p>Mutta jos ei veikkaa, ei voi voittaa. Itse veikkaan, että Trump valitaan toiselle kaudelle. Koko sivistyneen länsimaailman ja&nbsp; suomalaisen mediakentän suureksi yllätykseksi ja järkytykseksi.</p><p>----</p><p>20.01.2017: Donald Trumpin virkaanastujaiset</p><p>05.02.2017: Professori arvioi: Trumpille virkasyyte ja ero vuoden sisällä &ndash; &quot;Hallinnossa mukana erittäin pimeitä voimia&quot;<br />17.05.2017: Donald Trump ajautui keskelle uransa vakavimpia syytöksiä &ndash; Voiko presidentti nyt joutua virkasyytteeseen<br />01.07.2017: Professori uskoo yhä Trumpin virkasyytteeseen &ndash; &quot;Täysin kelvoton virkaansa&quot;<br />18.01.2018: Professori, joka tunnetaan ennustajalegendana, sanoo sen nyt suoraan: Trumpia vastaan nostetaan virkasyyte jo kevään aikana<br />22.08.2018: Verkko kiristyy presidentti Donald Trumpin ympärillä &ndash; &rdquo;Saattaa johtaa syytteeseen&rdquo;<br />10.12.2018: Demokraatit: Trumpia voi odottaa virkasyyte ja vankila &ndash; &rdquo;On olemassa todellinen mahdollisuus&rdquo;<br />03.01.2019: Raju ennuste USA:sta: Trumpin presidenttiys loppuu jo tänä vuonna &ndash; tekee vaihtokaupan<br />24.03.2019: Muellerin tutkinta: &quot;Ei todisteita Trumpin vehkeilystä venäläisten kanssa&quot;</p><p>....</p><p>03.11.2020: Yhdysvaltojen 59. presidentinvaalit</p><p>----<br />14.09.2016: Tutkimus: Jos Trump voittaa, USA:n taloudesta häviää tuhat miljardia&nbsp;<br />19.10.2016: Trumpin valinta voi johtaa uuteen taantumaan &ndash; seuraukset yltäisivät myös Suomeen&nbsp;<br />09.11.2016: Näin Trumpin voitto voi vaikuttaa Suomeen: asiantuntijat latovat karut arvionsa&nbsp;<br />15.12.2017: Yhdysvaltojen talous takoo ennätyksiä &ndash; Vaarana talouden ylikuumeneminen ja Eurooppaan asti ulottuva taantuma&nbsp;<br />22.08.2018: Osakkeiden hinnat Yhdys&shy;valloissa uuteen ennätykseen&nbsp;<br />28.02.2019: Suomen talous jatkoi kasvuaan loppuvuonna&nbsp;<br />19.03.2019:&nbsp;Helsingin pörssin pääindeksi kohosi yli 10 000 pisteeseen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näin Muellerin raportin kunniaksi innostuin hieman googlailemaan tapahtumavirtaa. Myönnän, että läheskään kaikki negatiiviset Trump-otsikot eivät ole listalle päätyneet, niitä on aivan liikaa kerättäväksi. Positiivista uutista en muista lukeneeni. Joissain harvoissa sivulauseissa on todettu Trumpin olevan oikealla asialla Kiinan tullikiistassa - mutta heti seuraavassa todettu nekin keinot vääriksi.

Itse en ota kantaa siihen, onko Trump kuinka onnistunut tai epäonnistunut - mutta mediamme on ottanut ja varsin väkevästi, kuten allaolevista otsikoista näkyy. Ei kaatunut talous, ei lähtenyt presidenttiys vuoden sisällä - kannatuskin on edelleen tasaisen varmaa. Itseasiassa hämmästyttävän tasaista.

Mutta jos ei veikkaa, ei voi voittaa. Itse veikkaan, että Trump valitaan toiselle kaudelle. Koko sivistyneen länsimaailman ja  suomalaisen mediakentän suureksi yllätykseksi ja järkytykseksi.

----

20.01.2017: Donald Trumpin virkaanastujaiset

05.02.2017: Professori arvioi: Trumpille virkasyyte ja ero vuoden sisällä – "Hallinnossa mukana erittäin pimeitä voimia"
17.05.2017: Donald Trump ajautui keskelle uransa vakavimpia syytöksiä – Voiko presidentti nyt joutua virkasyytteeseen
01.07.2017: Professori uskoo yhä Trumpin virkasyytteeseen – "Täysin kelvoton virkaansa"
18.01.2018: Professori, joka tunnetaan ennustajalegendana, sanoo sen nyt suoraan: Trumpia vastaan nostetaan virkasyyte jo kevään aikana
22.08.2018: Verkko kiristyy presidentti Donald Trumpin ympärillä – ”Saattaa johtaa syytteeseen”
10.12.2018: Demokraatit: Trumpia voi odottaa virkasyyte ja vankila – ”On olemassa todellinen mahdollisuus”
03.01.2019: Raju ennuste USA:sta: Trumpin presidenttiys loppuu jo tänä vuonna – tekee vaihtokaupan
24.03.2019: Muellerin tutkinta: "Ei todisteita Trumpin vehkeilystä venäläisten kanssa"

....

03.11.2020: Yhdysvaltojen 59. presidentinvaalit

----
14.09.2016: Tutkimus: Jos Trump voittaa, USA:n taloudesta häviää tuhat miljardia 
19.10.2016: Trumpin valinta voi johtaa uuteen taantumaan – seuraukset yltäisivät myös Suomeen 
09.11.2016: Näin Trumpin voitto voi vaikuttaa Suomeen: asiantuntijat latovat karut arvionsa 
15.12.2017: Yhdysvaltojen talous takoo ennätyksiä – Vaarana talouden ylikuumeneminen ja Eurooppaan asti ulottuva taantuma 
22.08.2018: Osakkeiden hinnat Yhdys­valloissa uuteen ennätykseen 
28.02.2019: Suomen talous jatkoi kasvuaan loppuvuonna 
19.03.2019: Helsingin pörssin pääindeksi kohosi yli 10 000 pisteeseen

]]>
31 http://villekauppinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272547-2020-four-more-years#comments Donald Trump Kiina ja Yhdysvallat Politiikka Yhdysvallat Mon, 25 Mar 2019 18:01:22 +0000 Ville Kauppinen http://villekauppinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272547-2020-four-more-years
Vaalivaikuttaminen ei vaadi Venäjää, vaan trollit tekevät sen talkootyöllä http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272515-vaalivaikuttaminen-ei-vaadi-valtiota-vaan-trollit-tekevat-sen-talkootyolla <p>Sain juuri bannit Facebookista viime vuonna tekemäni kirjoituksen perusteella. Kirjoituksessa kritisoin Venäjä-mielistä <strong>Janus Putkosta</strong>, joka on loikannut Venäjän miehittämillä alueilla sijaitsevan Donetskin mielikuvitustasavaltaan eräänlaiseksi mediapäälliköksi. Putkonen on supisuomalainen, mutta hän toimii silti aktiivisesti Suomea vastaan Venäjän puolella levittäen propagandaa ja valheita. Donetskin mediakeskuksesta vuotaneen kirjeenvaihdon mukaan Putkonen on myös saanut rahoitusta Venäjältä ja hän on yksi niistä, jotka päättävät, ketkä ulkomaalaiset toimittajat ovat tarpeeksi Venäjä- tai salaliittoteoriamyönteisiä päästettäväksi miehitetylle alueelle.<br /><br />Saamieni bannien taustalla on todennäköisesti se, että joku vihamielinen taho on ryhtynyt aktiivisesti tutkimaan vanhoja postauksiani ja ilmiantamaan niitä, jotta hän voi hiljentää minut. Olen Perussuomalaisten ehdokkaana eduskuntavaaleissa ja minulla on Facebookissa tuhansia seuraajia. Kanavan tukkiminen vanhan Janus Putkosta ja Venäjän mediavaikuttamista koskevan postauksen perusteella on eittämättä hyvä keino vähentää näitä asioita koskevaa kritiikkiä - etenkin, kun se tapahtuu juuri vaalien alla.<br /><br />En ole ainoa ehdokas, johon on kahdistunut vastaavia kampanjoita. Facebookin eliminoiminen juuri vaalien alla on nimenomaan sitä, miten käytännön vaalivaikuttaminen toimii. USA:n presidentti <strong>Donald Trumpin</strong> oikeudenkäynnin kohdalla nähtiin, että Venäjän ei tarvinnut itse osallistua aktiivisesti vaalivaikuttamiseen ainakaan millään virallisella tavalla, vaan pelkkä Internetin möyhöttäminen taisteluvimmaan riittää. Venäjä ei tarvitse hakkereita, kun pelkät meemit ja &quot;hyödylliset hölmöt&quot; toimivat heidän puolestaan.<br /><br /><br /><strong>MUUTA LUETTAVAA:</strong> Olen kirjoittanut aikaisemmin huomattavasti kattavammin Internetin ja sosiaalisen median vaalivaikuttamisesta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/facebook-vuodot-paljastavat-some-sensuurin-olevan-puolueellista-mielivaltaista/">Suomen Uutisiin</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain juuri bannit Facebookista viime vuonna tekemäni kirjoituksen perusteella. Kirjoituksessa kritisoin Venäjä-mielistä Janus Putkosta, joka on loikannut Venäjän miehittämillä alueilla sijaitsevan Donetskin mielikuvitustasavaltaan eräänlaiseksi mediapäälliköksi. Putkonen on supisuomalainen, mutta hän toimii silti aktiivisesti Suomea vastaan Venäjän puolella levittäen propagandaa ja valheita. Donetskin mediakeskuksesta vuotaneen kirjeenvaihdon mukaan Putkonen on myös saanut rahoitusta Venäjältä ja hän on yksi niistä, jotka päättävät, ketkä ulkomaalaiset toimittajat ovat tarpeeksi Venäjä- tai salaliittoteoriamyönteisiä päästettäväksi miehitetylle alueelle.

Saamieni bannien taustalla on todennäköisesti se, että joku vihamielinen taho on ryhtynyt aktiivisesti tutkimaan vanhoja postauksiani ja ilmiantamaan niitä, jotta hän voi hiljentää minut. Olen Perussuomalaisten ehdokkaana eduskuntavaaleissa ja minulla on Facebookissa tuhansia seuraajia. Kanavan tukkiminen vanhan Janus Putkosta ja Venäjän mediavaikuttamista koskevan postauksen perusteella on eittämättä hyvä keino vähentää näitä asioita koskevaa kritiikkiä - etenkin, kun se tapahtuu juuri vaalien alla.

En ole ainoa ehdokas, johon on kahdistunut vastaavia kampanjoita. Facebookin eliminoiminen juuri vaalien alla on nimenomaan sitä, miten käytännön vaalivaikuttaminen toimii. USA:n presidentti Donald Trumpin oikeudenkäynnin kohdalla nähtiin, että Venäjän ei tarvinnut itse osallistua aktiivisesti vaalivaikuttamiseen ainakaan millään virallisella tavalla, vaan pelkkä Internetin möyhöttäminen taisteluvimmaan riittää. Venäjä ei tarvitse hakkereita, kun pelkät meemit ja "hyödylliset hölmöt" toimivat heidän puolestaan.


MUUTA LUETTAVAA: Olen kirjoittanut aikaisemmin huomattavasti kattavammin Internetin ja sosiaalisen median vaalivaikuttamisesta Suomen Uutisiin.

]]>
11 http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272515-vaalivaikuttaminen-ei-vaadi-valtiota-vaan-trollit-tekevat-sen-talkootyolla#comments Donald Trump Facebook-sensuuri Janus Putkonen Vaalivaikuttaminen Venäjän trollit Mon, 25 Mar 2019 09:52:26 +0000 Jiri Keronen http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272515-vaalivaikuttaminen-ei-vaadi-valtiota-vaan-trollit-tekevat-sen-talkootyolla
Ryppyjä rakkaudessa http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270488-ryppyja-rakkaudessa <p>Donald Trump joutui kohtaamaan Hanoissa ensimmäiset rypyt rakkaudessaan Pohjois-Korean julmaa rakettimiestä kohtaan. Trump ei tunteistaan huolimatta ehkä kyennyt keskittymään Pohjois-Korean asioihin täysillä, vaan paljon kiihkeämmin hän halusi tietää, mitä hänestä puhuttiin kotimaassa Michael Cohenin ollessa kongressin kuutavana.</p> <p>Trump tietää hyvin Cohenin lausuntojen ja esiin tuodun todistusaineiston nakertavan väistämättä hänen uskottavuuttaan amerikkalaisten äänestäjien keskuudessa. Lisäksi käsittelyään odottaa vielä muu erikoissyyttäjän tutkinnassaan löytämä evidenssi.</p> <p>Jo esiin tulleet asiat voivat hyvin viedä Trumpin entisten avustajiensa tapaan oikeuden eteen ja kärsimään rikostuomioita presidentin virkakauden päätyttyä. Silti demokraattien tuskin kannattaa ilman uusia dramaattisia paljastuksia yrittää saada Trumpia pois viralta vielä ennen runsaan kahdenkymmenen kuukauden kuluttua pidettävää seuraavaa presidentinvaalia. Riittävän moni amerikkalainen äänestäjä todennäköisesti tulkitsisi menettelyn poliittiseksi ajojahdiksi tavalla, joka hyödyttäisi enemmän Trumpia kuin hänen vastustajiaan.</p> <p>Jäljelle jää kysymys siitä, mitä Trump itse voi tehdä päästääkseen jatkokaudelle ja siirtääkseen tätä kautta myös odotettavissa olevat rikossyytteet vielä neljällä vuodella eteenpäin. Poikkeustila ei tee hänestä käytännössä muurinrakennuskilvan voittajaa eikä Kiina ole taipumassa Valkoisen talon haukkojen toivomalla tavalla USA:n kauppapoliittiseen painostukseen. Kauppasodan uhka heikentää talouden kehitysnäkymiä, eikä Trump nyt näytä pääsevän juhlimaan Pohjois-Korean ydinaseuhan poistumisellakaan.</p> <p>Jotakin uutta buustia Trump siis tulee tarvitsemaan. Pieni voitollinen sota voisi olla hyödyllinen, ja toki Kremliltä voi tulla sivustatukea uudemmankin kerran. Nyt se täytyy vain peittää aivan erityisen huolellisesti. Kansainvälinen yhteisö toki odottaisi Yhdysvalloilta jotakin paljon rakentavampaa varsinkin nyt ydinasevaltojen Intian ja Pakistanin tuhotessa vuoron perään toistensa sotilaskoneita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Donald Trump joutui kohtaamaan Hanoissa ensimmäiset rypyt rakkaudessaan Pohjois-Korean julmaa rakettimiestä kohtaan. Trump ei tunteistaan huolimatta ehkä kyennyt keskittymään Pohjois-Korean asioihin täysillä, vaan paljon kiihkeämmin hän halusi tietää, mitä hänestä puhuttiin kotimaassa Michael Cohenin ollessa kongressin kuutavana.

Trump tietää hyvin Cohenin lausuntojen ja esiin tuodun todistusaineiston nakertavan väistämättä hänen uskottavuuttaan amerikkalaisten äänestäjien keskuudessa. Lisäksi käsittelyään odottaa vielä muu erikoissyyttäjän tutkinnassaan löytämä evidenssi.

Jo esiin tulleet asiat voivat hyvin viedä Trumpin entisten avustajiensa tapaan oikeuden eteen ja kärsimään rikostuomioita presidentin virkakauden päätyttyä. Silti demokraattien tuskin kannattaa ilman uusia dramaattisia paljastuksia yrittää saada Trumpia pois viralta vielä ennen runsaan kahdenkymmenen kuukauden kuluttua pidettävää seuraavaa presidentinvaalia. Riittävän moni amerikkalainen äänestäjä todennäköisesti tulkitsisi menettelyn poliittiseksi ajojahdiksi tavalla, joka hyödyttäisi enemmän Trumpia kuin hänen vastustajiaan.

Jäljelle jää kysymys siitä, mitä Trump itse voi tehdä päästääkseen jatkokaudelle ja siirtääkseen tätä kautta myös odotettavissa olevat rikossyytteet vielä neljällä vuodella eteenpäin. Poikkeustila ei tee hänestä käytännössä muurinrakennuskilvan voittajaa eikä Kiina ole taipumassa Valkoisen talon haukkojen toivomalla tavalla USA:n kauppapoliittiseen painostukseen. Kauppasodan uhka heikentää talouden kehitysnäkymiä, eikä Trump nyt näytä pääsevän juhlimaan Pohjois-Korean ydinaseuhan poistumisellakaan.

Jotakin uutta buustia Trump siis tulee tarvitsemaan. Pieni voitollinen sota voisi olla hyödyllinen, ja toki Kremliltä voi tulla sivustatukea uudemmankin kerran. Nyt se täytyy vain peittää aivan erityisen huolellisesti. Kansainvälinen yhteisö toki odottaisi Yhdysvalloilta jotakin paljon rakentavampaa varsinkin nyt ydinasevaltojen Intian ja Pakistanin tuhotessa vuoron perään toistensa sotilaskoneita.

]]>
10 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270488-ryppyja-rakkaudessa#comments Donald Trump Kim Jong Un USA:n presidentin vaalit Thu, 28 Feb 2019 08:54:23 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270488-ryppyja-rakkaudessa
Trump järkyttää maailmanjärjestystä http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270475-trump-jarkyttaa-maailmanjarjestysta <p><strong>MAAILMA ON MYLLERRYKSESSÄ.</strong> Kukaan ei osaa enää ennustaa, mitä seuraavana päivänä &nbsp;tapahtuu. Varsinaisena höykyttäjänä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka on näinä päivinä tavannut Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin Pohjois-Vietnamin Hanoissa.</p><p>&nbsp;&nbsp; On sinänsä hyvä, jos Trump saa jarrutetuksi Pohjois-Korean ydinaseen kehittämistä. Mutta sen hintana saattaa olla Etelä-Korean aseman heikentyminen. Myös Japani on huolissaan kehityksestä. &nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Hieman samanlaista epävarmuutta on Euroopassa. Suomen Nato-jäsenyyden kannattajat ovat vähemmän aktiivisia. Enää ei olla varmoja, tulisiko Trumpin USA avuksi, jos Eurooppa joutuu vaaraan.</p><p>&nbsp;&nbsp; Trump pyytää vain Nato-maita nostamaan puolustusbudjettejaan. Trumpin mielestä eurooppalaiset käyttävät amerikkalaisia taloudellisesti hyväkseen. Näihin saakka Natossa on suorastaan naiivisti luotettu Yhdysvaltain tukeen. Ilmankos puolustusministeri Jussi Niinistö vaatii Suomea tilaamaan vähintään 100 hävittäjää. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>MAAILMANSOTIEN PERINNE</strong> on unohtunut historian hämärään Trumpilta ja monelta muulta. Yhdysvaltain väliintulo nimittäin ratkaisi kummankin maailmansodan lopputuloksen. Jos presidentti Wilson ei olisi puuttunut ensimmäiseen maailmansotaan, Saksa olisi voittanut &ndash; ja Suomessa olisi todennäköisesti saksalainen kuningas.</p><p>&nbsp;&nbsp; Jos taas presidentti Roosevelt ei olisi puuttunut toiseen maailmansotaan, Saksa ja Japani olisivat todennäköisesti nykyään maailman päällepäsmäreitä. Jos taas presidentti Truman ei olisi auttanut Eurooppaa jaloilleen sodan raunioilta, tilanne olisi EU:n osalta varmaan paljon tukalampi.</p><p>&nbsp;&nbsp; Suomi on erikoinen poikkeus. Suomi ei ottanut vastaan Marshall-apua ja jopa maksoi USA:lle sotavelkansa ja Neuvostoliitolle sotakorvaukset. Kuitenkin olemme selvinneet yhdeksi maailman harvoista varsinaisista demokratioista.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> MAAILMA ON MYLLERRYKSESSÄ. Kukaan ei osaa enää ennustaa, mitä seuraavana päivänä  tapahtuu. Varsinaisena höykyttäjänä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka on näinä päivinä tavannut Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin Pohjois-Vietnamin Hanoissa.

   On sinänsä hyvä, jos Trump saa jarrutetuksi Pohjois-Korean ydinaseen kehittämistä. Mutta sen hintana saattaa olla Etelä-Korean aseman heikentyminen. Myös Japani on huolissaan kehityksestä.  

   Hieman samanlaista epävarmuutta on Euroopassa. Suomen Nato-jäsenyyden kannattajat ovat vähemmän aktiivisia. Enää ei olla varmoja, tulisiko Trumpin USA avuksi, jos Eurooppa joutuu vaaraan.

   Trump pyytää vain Nato-maita nostamaan puolustusbudjettejaan. Trumpin mielestä eurooppalaiset käyttävät amerikkalaisia taloudellisesti hyväkseen. Näihin saakka Natossa on suorastaan naiivisti luotettu Yhdysvaltain tukeen. Ilmankos puolustusministeri Jussi Niinistö vaatii Suomea tilaamaan vähintään 100 hävittäjää.      

 

MAAILMANSOTIEN PERINNE on unohtunut historian hämärään Trumpilta ja monelta muulta. Yhdysvaltain väliintulo nimittäin ratkaisi kummankin maailmansodan lopputuloksen. Jos presidentti Wilson ei olisi puuttunut ensimmäiseen maailmansotaan, Saksa olisi voittanut – ja Suomessa olisi todennäköisesti saksalainen kuningas.

   Jos taas presidentti Roosevelt ei olisi puuttunut toiseen maailmansotaan, Saksa ja Japani olisivat todennäköisesti nykyään maailman päällepäsmäreitä. Jos taas presidentti Truman ei olisi auttanut Eurooppaa jaloilleen sodan raunioilta, tilanne olisi EU:n osalta varmaan paljon tukalampi.

   Suomi on erikoinen poikkeus. Suomi ei ottanut vastaan Marshall-apua ja jopa maksoi USA:lle sotavelkansa ja Neuvostoliitolle sotakorvaukset. Kuitenkin olemme selvinneet yhdeksi maailman harvoista varsinaisista demokratioista.

 

]]>
91 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270475-trump-jarkyttaa-maailmanjarjestysta#comments Donald Trump Kim Jong-un Nato Suomi Wed, 27 Feb 2019 23:40:33 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270475-trump-jarkyttaa-maailmanjarjestysta
Amerikka, Suomi ja globalisaatio http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269983-amerikka-suomi-ja-globalisaatio <p>&nbsp;</p><p>Amerikka-uutiset keskittyvät yleensä Meksikon rajamuuriin, ns. Venäjä-tutkintaan, vaalitaisteluun, ammuskeluun ja niin edelleen. Matti-meikälliselle jää varmaan aika valju kuva siitä, mitä Amerikassa oikein tapahtuu. Toimittajat yleensä karttavat talousuutisia, elleivät se sitten koske jotain yksinkertaisia tapahtumia (pörssikurssit ylös tai alas, yhtiö x konkurssiin, uusi &rdquo;läpinäkyvä luuri&rdquo;&nbsp; jne.) .</p><p>Amerikassa kuitenkin tapahtuu yhtä sun toista, jolla voi olla paljon enemmän merkitystä kuin esimerkiksi näillä muuriuutisilla. Aika vähälle huomiolle on jäänyt, että kokonaistuotannon kasvu ollut selvästi nopeampaa kuin Euroopassa (3&frac12; % viime vuonna) ja työttömyysaste on alle puolet euroalueen tasosta. Mutta pelkillä BKT-luvuilla ei vaaleja voiteta (vinkki pääministeri Sipilälle). Kysymys on myös siitä, kuka tuotannon kasvun tuottamat rahat saa.</p><p>Kaikki tietävät, että USA:ssa tuloerot ovat suuret, mutta ehkä ongelmallisin piirre on se, että erot ovat olleet jo pitkän aikaa kasvussa. Kehitys tiivistyy kahteen faktaan: reaalipalkat ovat selvästi jääneet jälkeen tuottavuudesta (kuvio 1) ja alimmissa palkkaluokissa reaalipalkat eivät ole kasvaneet lainkaan (kuvio 2) kun taas &rdquo;yläpäässä&rdquo; menee hyvin. Jälkimmäinen kuva erityisen puhutteleva, koska se kertoo hyvin koulutettujen (korkea ammattitaidon) työntekijöiden huomattavasti paremmasta ansiokehityksestä verrattuna huonosti koulutettuihin ja ammattitaidottomiin. Donald Trumpin kannalta hyvä uutinen on se, että palkkajakauman hajonnan kasvu näyttää aivan vuosina pysähtyneet, jopa kääntyneen hienoiseen laskuun (kuvio 3). Hieman samanlainen kehitys ilmenee työtulojen kansantulo-osuuden kehityksessä: siinä missä osuus supistui jopa 8 prosenttiyksikköä vuosien 2001ja 2012 välillä, taso on nyt vakiintunut jonnekin 56 ja 58 prosentin välille (mitkä toki ovat aika alhaisia lukua historiallisessa perspektiivissä, jossa luvut ovat yleensä olleet luokkaa 65 %).</p><p>On lukunsa on tietenkin kysymys siitä, mistä tuloerojen kasvu johtuu. Onko se globalisaatio, maahanmuutto, teknologisen kehityksen luonne, markkinarakenteen muutos, vai mikä? Jotta kysymykseen voi vastata, on paikallaan katsoa kehitystä muualla, vaikkapa vain Suomessa.</p><p>Voisi olettaa, että jos USA:n luvut kertovat pääasiassa globalisaation vaikutuksista, meillä kehityskulku olisi samanlainen. Tavallaankin se onkin, jos tarkastellaan tuottavuuden ja reaalipalkkojen keskinäistä suhdetta (kuvio 4). &nbsp;Palkat näyttäisivät jääneen reilusti jälkeen. Ongelma on kuitenkin siinä, että vertailun lopputulos riippuu&nbsp; tavattoman paljon siitä,&nbsp; miten reaalipalkat lasketaan, eli tarkemmin sanoen siitä, millä hinnoilla palkat deflatoidaan. Jos nimittäin hintoina käytetään tuottajahintoja (yritysten tuotteistaan saamia hintoja), näyttäisi siltä, että palkat ovat pitäneet hyvin pintansa suhteessa tuottavuuden kehitykseen. Tuottaja- ja kuluttajahinnoilla on iso ero, koska jälkimmäisiin vaikuttavat ratkaisevan paljon hyödykeverot ja tukipalkkiot. Suomessa hyödykeverotus (päinvastoin USA:ssa) on kiristynyt huomattavasti, mikä näkyy myös kuvasta 6, johon on piirretty kansatulon harjoitelma palkkatuloihin, pääoma- omaisuus ja yrittäjätuloihin ja vielä hyödykeveroihin. Hyödykeverot eivät tietenkään ole mitään tuloa, mutta jos lasketaan markkinahintaisia suureita, on nekin huomioitava.</p><p>Suomessakin työtulojen osuus on supistunut sitten 1970-luvun puolivälin, mutta on ehkä pidettävä mielessä, että tällöin palkkojen kansatulo-osuus oli tavattoman korkea niin historiallisessa kuin kanslianvälisten vertailujen näkökulmasta. Ehkä runsaat puolet palkkojentulojen osuuden supistumisesta menee hyödykeverojen kontolle, mutta koska ainakin osa verotuloista palautuu työntekijöille tulonsiirtoina ja julkisen palveluina, tämän muutoksen ei pitäisi olennaisesti vaikuttaa &rdquo;todelliseen&rdquo; tulonjakoon. Silti käteen jää epäilys siitä, että Suomenkin kehitys noudattaisi samaa kaavaa kuin Amerikassa. Tulonjakotutkituista tiedämme jo, että nimenomaan koulutus on se, joka ehkä eniten on vaikuttanut tuloeroihin (eikä suinkaan supistavasti). Siksi on paikallaan pitää silmät auki, eikä naivisti kuvitella, että lisääntynyt kansainvälinen vuorovaikutus, koulutus ja teknologinen kehitys tuovat vain ilmaisia lounaita kaikille kansalaisille.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Amerikka-uutiset keskittyvät yleensä Meksikon rajamuuriin, ns. Venäjä-tutkintaan, vaalitaisteluun, ammuskeluun ja niin edelleen. Matti-meikälliselle jää varmaan aika valju kuva siitä, mitä Amerikassa oikein tapahtuu. Toimittajat yleensä karttavat talousuutisia, elleivät se sitten koske jotain yksinkertaisia tapahtumia (pörssikurssit ylös tai alas, yhtiö x konkurssiin, uusi ”läpinäkyvä luuri”  jne.) .

Amerikassa kuitenkin tapahtuu yhtä sun toista, jolla voi olla paljon enemmän merkitystä kuin esimerkiksi näillä muuriuutisilla. Aika vähälle huomiolle on jäänyt, että kokonaistuotannon kasvu ollut selvästi nopeampaa kuin Euroopassa (3½ % viime vuonna) ja työttömyysaste on alle puolet euroalueen tasosta. Mutta pelkillä BKT-luvuilla ei vaaleja voiteta (vinkki pääministeri Sipilälle). Kysymys on myös siitä, kuka tuotannon kasvun tuottamat rahat saa.

Kaikki tietävät, että USA:ssa tuloerot ovat suuret, mutta ehkä ongelmallisin piirre on se, että erot ovat olleet jo pitkän aikaa kasvussa. Kehitys tiivistyy kahteen faktaan: reaalipalkat ovat selvästi jääneet jälkeen tuottavuudesta (kuvio 1) ja alimmissa palkkaluokissa reaalipalkat eivät ole kasvaneet lainkaan (kuvio 2) kun taas ”yläpäässä” menee hyvin. Jälkimmäinen kuva erityisen puhutteleva, koska se kertoo hyvin koulutettujen (korkea ammattitaidon) työntekijöiden huomattavasti paremmasta ansiokehityksestä verrattuna huonosti koulutettuihin ja ammattitaidottomiin. Donald Trumpin kannalta hyvä uutinen on se, että palkkajakauman hajonnan kasvu näyttää aivan vuosina pysähtyneet, jopa kääntyneen hienoiseen laskuun (kuvio 3). Hieman samanlainen kehitys ilmenee työtulojen kansantulo-osuuden kehityksessä: siinä missä osuus supistui jopa 8 prosenttiyksikköä vuosien 2001ja 2012 välillä, taso on nyt vakiintunut jonnekin 56 ja 58 prosentin välille (mitkä toki ovat aika alhaisia lukua historiallisessa perspektiivissä, jossa luvut ovat yleensä olleet luokkaa 65 %).

On lukunsa on tietenkin kysymys siitä, mistä tuloerojen kasvu johtuu. Onko se globalisaatio, maahanmuutto, teknologisen kehityksen luonne, markkinarakenteen muutos, vai mikä? Jotta kysymykseen voi vastata, on paikallaan katsoa kehitystä muualla, vaikkapa vain Suomessa.

Voisi olettaa, että jos USA:n luvut kertovat pääasiassa globalisaation vaikutuksista, meillä kehityskulku olisi samanlainen. Tavallaankin se onkin, jos tarkastellaan tuottavuuden ja reaalipalkkojen keskinäistä suhdetta (kuvio 4).  Palkat näyttäisivät jääneen reilusti jälkeen. Ongelma on kuitenkin siinä, että vertailun lopputulos riippuu  tavattoman paljon siitä,  miten reaalipalkat lasketaan, eli tarkemmin sanoen siitä, millä hinnoilla palkat deflatoidaan. Jos nimittäin hintoina käytetään tuottajahintoja (yritysten tuotteistaan saamia hintoja), näyttäisi siltä, että palkat ovat pitäneet hyvin pintansa suhteessa tuottavuuden kehitykseen. Tuottaja- ja kuluttajahinnoilla on iso ero, koska jälkimmäisiin vaikuttavat ratkaisevan paljon hyödykeverot ja tukipalkkiot. Suomessa hyödykeverotus (päinvastoin USA:ssa) on kiristynyt huomattavasti, mikä näkyy myös kuvasta 6, johon on piirretty kansatulon harjoitelma palkkatuloihin, pääoma- omaisuus ja yrittäjätuloihin ja vielä hyödykeveroihin. Hyödykeverot eivät tietenkään ole mitään tuloa, mutta jos lasketaan markkinahintaisia suureita, on nekin huomioitava.

Suomessakin työtulojen osuus on supistunut sitten 1970-luvun puolivälin, mutta on ehkä pidettävä mielessä, että tällöin palkkojen kansatulo-osuus oli tavattoman korkea niin historiallisessa kuin kanslianvälisten vertailujen näkökulmasta. Ehkä runsaat puolet palkkojentulojen osuuden supistumisesta menee hyödykeverojen kontolle, mutta koska ainakin osa verotuloista palautuu työntekijöille tulonsiirtoina ja julkisen palveluina, tämän muutoksen ei pitäisi olennaisesti vaikuttaa ”todelliseen” tulonjakoon. Silti käteen jää epäilys siitä, että Suomenkin kehitys noudattaisi samaa kaavaa kuin Amerikassa. Tulonjakotutkituista tiedämme jo, että nimenomaan koulutus on se, joka ehkä eniten on vaikuttanut tuloeroihin (eikä suinkaan supistavasti). Siksi on paikallaan pitää silmät auki, eikä naivisti kuvitella, että lisääntynyt kansainvälinen vuorovaikutus, koulutus ja teknologinen kehitys tuovat vain ilmaisia lounaita kaikille kansalaisille.

 

]]>
5 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269983-amerikka-suomi-ja-globalisaatio#comments Donald Trump globalisaatio Tulonjako Wed, 20 Feb 2019 15:36:11 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269983-amerikka-suomi-ja-globalisaatio
Onko Bernien aika jo mennyt? http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269964-onko-bernien-aika-jo-mennyt <p>Pitkään odotettu uutinen varmistui eilen, kun Vermontin 77-vuotias senaattori Bernie Sanders <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006006642.html">ilmoittautui </a>mukaan demokraattien esivaaleihin tähtäimenään Yhdysvaltain presidenttiys. Keskeisimpinä vaaliteemoina on sosiaaliturvan ja terveydenhoidon laajentaminen sekä korkeakoulutuksen tekeminen maksuttomaksi. Amerikkalaisittain varsin edistyksellisiä linjauksia.</p><p>Neljä vuotta sitten Sanders tarjosi kovan vastustuksen Hillary Clintonille demokraattien esivaaleissa. Sanders pystyi esiintymään puolue-eliitin vastaisena ehdokkaana ja monessa suhteessa hän oli demokraattien versio Donald Trumpista. Osaltaan myös heidän linjansa olivat yhteneväisiä, mikäli luki paperilta heidän lausuntojaan kauppa-, talous- ja työllisyyspolitiikasta, ei pystynyt varmasti sanomaan onko lausunnon takana Sanders vai Trump. &nbsp;</p><p>Tällä hetkellä Sanders on ainoa ehdokas demokraattien riveissä, jolla on aikaisempaa kokemusta esivaalista. Kokemus antaa hänelle etua mutta pelikenttä on aivan toisenlainen kuin edellisellä kerralla. Nyt ehdolla on useita tuoreita kasvoja, jotka esiintyvät Sandersin tavoin liberaaleina vasemmistolaisina. Useat näistä ehdokkaista tukivat julkisesti Sandersia neljä vuotta sitten.</p><p>Uusilla ehdokkailla on myös selkeä etu, jota Sandersilla ei ole. Vähemmistöjen edustajina he pystyvät Sandersia paremmin puhumaan Yhdysvaltain vähemmistöpolitiikasta ja heijastamaan vähemmistöjen tuntoja. Sandersilla vastaavaa tarttumapintaa ei ole ja tämän tarttumapinnan puuttuminen oli keskeisin syy, miksi hän hävisi edellisissä esivaaleissa Hillary Clintonille.</p><p>Neljä vuotta sitten Sanders saavutti useita esivaalivoittoja pohjoisen ja Uuden-Englannin osavaltiossa, joissa on paljon valkoisia yliopistossa opiskelevia nuoria sekä teollisuusdemokraatteja. Kuitenkin kaikkialla muualla hän hävisi Clintonille johtuen juuri siitä, ettei Sanders pystynyt vetoamaan riittävästi vähemmistöihin, pääasiassa afroamerikkalaisiin. Kannatuksenpuute vähemmistöjen keskuudessa olisi myös lopulta johtanut tappioon Donald Trumpia vastaan, mikäli Sanders olisi noussut demokraattien presidenttiehdokkaaksi.</p><p>Onkin odotettavissa, että tällä kertaa Sanders ei pysty kokoamaan samanlaista kansanliikettä tuekseen ja tulee häviämään tuoreille kasvoille. Lisäksi monet amerikkalaiset tuntuvat kaipaavan muutosta nykypolitiikkaan. Mitä se kertoo sitten muutoksesta, kun presidentiksi olisi tarjolla vaalipäivänä 79-vuotias valkoihoinenmies?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pitkään odotettu uutinen varmistui eilen, kun Vermontin 77-vuotias senaattori Bernie Sanders ilmoittautui mukaan demokraattien esivaaleihin tähtäimenään Yhdysvaltain presidenttiys. Keskeisimpinä vaaliteemoina on sosiaaliturvan ja terveydenhoidon laajentaminen sekä korkeakoulutuksen tekeminen maksuttomaksi. Amerikkalaisittain varsin edistyksellisiä linjauksia.

Neljä vuotta sitten Sanders tarjosi kovan vastustuksen Hillary Clintonille demokraattien esivaaleissa. Sanders pystyi esiintymään puolue-eliitin vastaisena ehdokkaana ja monessa suhteessa hän oli demokraattien versio Donald Trumpista. Osaltaan myös heidän linjansa olivat yhteneväisiä, mikäli luki paperilta heidän lausuntojaan kauppa-, talous- ja työllisyyspolitiikasta, ei pystynyt varmasti sanomaan onko lausunnon takana Sanders vai Trump.  

Tällä hetkellä Sanders on ainoa ehdokas demokraattien riveissä, jolla on aikaisempaa kokemusta esivaalista. Kokemus antaa hänelle etua mutta pelikenttä on aivan toisenlainen kuin edellisellä kerralla. Nyt ehdolla on useita tuoreita kasvoja, jotka esiintyvät Sandersin tavoin liberaaleina vasemmistolaisina. Useat näistä ehdokkaista tukivat julkisesti Sandersia neljä vuotta sitten.

Uusilla ehdokkailla on myös selkeä etu, jota Sandersilla ei ole. Vähemmistöjen edustajina he pystyvät Sandersia paremmin puhumaan Yhdysvaltain vähemmistöpolitiikasta ja heijastamaan vähemmistöjen tuntoja. Sandersilla vastaavaa tarttumapintaa ei ole ja tämän tarttumapinnan puuttuminen oli keskeisin syy, miksi hän hävisi edellisissä esivaaleissa Hillary Clintonille.

Neljä vuotta sitten Sanders saavutti useita esivaalivoittoja pohjoisen ja Uuden-Englannin osavaltiossa, joissa on paljon valkoisia yliopistossa opiskelevia nuoria sekä teollisuusdemokraatteja. Kuitenkin kaikkialla muualla hän hävisi Clintonille johtuen juuri siitä, ettei Sanders pystynyt vetoamaan riittävästi vähemmistöihin, pääasiassa afroamerikkalaisiin. Kannatuksenpuute vähemmistöjen keskuudessa olisi myös lopulta johtanut tappioon Donald Trumpia vastaan, mikäli Sanders olisi noussut demokraattien presidenttiehdokkaaksi.

Onkin odotettavissa, että tällä kertaa Sanders ei pysty kokoamaan samanlaista kansanliikettä tuekseen ja tulee häviämään tuoreille kasvoille. Lisäksi monet amerikkalaiset tuntuvat kaipaavan muutosta nykypolitiikkaan. Mitä se kertoo sitten muutoksesta, kun presidentiksi olisi tarjolla vaalipäivänä 79-vuotias valkoihoinenmies?

]]>
4 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269964-onko-bernien-aika-jo-mennyt#comments Bernie Sanders Demokraatit Demokraattinen puolue Donald Trump Yhdysvaltain presidentinvaalit Wed, 20 Feb 2019 11:00:40 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269964-onko-bernien-aika-jo-mennyt
Mitä vikaa on Trumpin Meksiko-muurissa? http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269743-mita-vikaa-on-trumpin-meksiko-muurissa <p><strong>YHDYSVALLOISSA ON PUHKEAMASSA</strong> uusi sisäpoliittinen megakriisi, kun presidentti <strong>Donald Trump</strong> haluaa ajaa väen väkisin läpi lupaamansa muurin Meksikon rajalle. Presidetti yrittää nujertaa demokraattienemmistöisen edustajainhuoneen julistamalla valtakuntaan taas hätätilan.</p><p>&nbsp;&nbsp; Vaalikampanjassaan Trump vaati jopa Meksikoa maksamaan muurin. Nyt hän on valmis sijoittamaan siihen muutaman miljardin budjettirahaa. Demokraattioppositio oli jo valmis kompromissiin ja sijoittamaan jonkin summan rajavalvonnan kehittämiseen. Mutta se ei riitä Trumpille, joka ilmeisesti yrittää epätoivoisesti täyttää vaalilupaustaan.</p><p>&nbsp;&nbsp; Ihmetyttää, miksi tästä Meksikon muurista on tullut niin valtava riitelyn aihe. Kun Trump oli valittu, olin tyrmistynyt, mutta mielestäni Meksikon rajavalvonnan tehostaminen oli ainoita järkeviä kohtia Trumpi vaaliohjelmassa: <em>Sitten on kauhisteltu Trumpin puheita siitä, että Meksikon rajalle olisi rakennettava muuri.</em> <em>Kun on perehtynyt siihen, millainen karmea mafian ja kuoleman pesä huumekauppaa Yhdysvaltoihin harrastava Meksiko on, tuollainen muuri olisi ainoa oikea ratkaisu. Se katkaisisi huumekauppiaiden miljardibisneksen. Meksikon sorretut köyhät eivät ole voineet käyttää hyväkseen Yhdysvaltain rajaa. Ei heillä ole rahaa ihmissalakuljettajille. Heitä tuollainen rajamuuri vain hyödyttäisi, kun karmea mafiarikollisuus saataisiin aisoihin. Hädänalaisten auttaminen lähtömaissa on tehokkainta, halvinta ja inhimillisintä.</em>&nbsp; <a href="http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225803-trumpin-meksikon-muuri-on-mainio-ratkaisu">http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225803-trumpin-meksikon-muuri-on-mainio-ratkaisu</a> &nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; En vieläkään ymmärrä, miksi demokraatit vastustavat tätä suunnitelmaa niin ehdottomasti.</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>YHDYSVALTAIN YLI</strong> 3&nbsp;000 kilometriä pitkän etelärajan takana on hirvittävää ja veristä mafiasisällissotaa käyvä Meksiko. Tuossa sodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Trump on halunnut lopettaa huumeiden salakuljtuksen Meksikosta. Mitä pahaa siinä on?</p><p>&nbsp;&nbsp; Kunnollinen rajavalvonta myös lopettaisi ihmissalakuljettajien bisneksen eli ihmisten kuljettamisen laittomasti Keski- ja Etelä.Amerikasta Yhdysvaltoihin. Mitä pahaa siinä on?</p><p>&nbsp;&nbsp; Tehokas rajakontrolli myös estäisi Yhdysvaltain eteläosan viljelijöitä ja liikemiehiä palkkaamasta halvoilla 0-sopimuksilla työväkeä Meksikon puolelta. Laittomille työläisille voidaan nykyään maksaa tosi surkeita palkkoja. Jos he ryhtyvät vaatimaan enempää, heidät voidaan kätevästi heittää paperittomina takaisin rajan taakse. Mitä pahaa on tällaisen lurjustelun lopettamisessa?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>KYSYN SIIS</strong> vielä kerran, miksi Trumpin vaatimaa etelärajan kunnollista valvontaa vastustetaan niin kiivaasti demokraattien suunnalla.</p><p>&nbsp;&nbsp; Trumpin suunnitelmissa on loputtomasti räikeitä karmeuksia ja kohtuuttomuuksia. Sitä paitsi Yhdysvaltain perustuslaki on pahasti valuvikainen, kun se antaa yhdelle ihmiselle presidentin ja pääministerin valtuudet ja mahdollisuuden taistella menestyksellisesti parlamenttia vastaan.</p><p>&nbsp;&nbsp; Mutta kunnollisessa rajavalvonnassa ei ole mitään pahaa. Pikemminkin päinvastoin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YHDYSVALLOISSA ON PUHKEAMASSA uusi sisäpoliittinen megakriisi, kun presidentti Donald Trump haluaa ajaa väen väkisin läpi lupaamansa muurin Meksikon rajalle. Presidetti yrittää nujertaa demokraattienemmistöisen edustajainhuoneen julistamalla valtakuntaan taas hätätilan.

   Vaalikampanjassaan Trump vaati jopa Meksikoa maksamaan muurin. Nyt hän on valmis sijoittamaan siihen muutaman miljardin budjettirahaa. Demokraattioppositio oli jo valmis kompromissiin ja sijoittamaan jonkin summan rajavalvonnan kehittämiseen. Mutta se ei riitä Trumpille, joka ilmeisesti yrittää epätoivoisesti täyttää vaalilupaustaan.

   Ihmetyttää, miksi tästä Meksikon muurista on tullut niin valtava riitelyn aihe. Kun Trump oli valittu, olin tyrmistynyt, mutta mielestäni Meksikon rajavalvonnan tehostaminen oli ainoita järkeviä kohtia Trumpi vaaliohjelmassa: Sitten on kauhisteltu Trumpin puheita siitä, että Meksikon rajalle olisi rakennettava muuri. Kun on perehtynyt siihen, millainen karmea mafian ja kuoleman pesä huumekauppaa Yhdysvaltoihin harrastava Meksiko on, tuollainen muuri olisi ainoa oikea ratkaisu. Se katkaisisi huumekauppiaiden miljardibisneksen. Meksikon sorretut köyhät eivät ole voineet käyttää hyväkseen Yhdysvaltain rajaa. Ei heillä ole rahaa ihmissalakuljettajille. Heitä tuollainen rajamuuri vain hyödyttäisi, kun karmea mafiarikollisuus saataisiin aisoihin. Hädänalaisten auttaminen lähtömaissa on tehokkainta, halvinta ja inhimillisintä.  http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225803-trumpin-meksikon-muuri-on-mainio-ratkaisu  

   En vieläkään ymmärrä, miksi demokraatit vastustavat tätä suunnitelmaa niin ehdottomasti.

  

YHDYSVALTAIN YLI 3 000 kilometriä pitkän etelärajan takana on hirvittävää ja veristä mafiasisällissotaa käyvä Meksiko. Tuossa sodassa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Trump on halunnut lopettaa huumeiden salakuljtuksen Meksikosta. Mitä pahaa siinä on?

   Kunnollinen rajavalvonta myös lopettaisi ihmissalakuljettajien bisneksen eli ihmisten kuljettamisen laittomasti Keski- ja Etelä.Amerikasta Yhdysvaltoihin. Mitä pahaa siinä on?

   Tehokas rajakontrolli myös estäisi Yhdysvaltain eteläosan viljelijöitä ja liikemiehiä palkkaamasta halvoilla 0-sopimuksilla työväkeä Meksikon puolelta. Laittomille työläisille voidaan nykyään maksaa tosi surkeita palkkoja. Jos he ryhtyvät vaatimaan enempää, heidät voidaan kätevästi heittää paperittomina takaisin rajan taakse. Mitä pahaa on tällaisen lurjustelun lopettamisessa?

 

KYSYN SIIS vielä kerran, miksi Trumpin vaatimaa etelärajan kunnollista valvontaa vastustetaan niin kiivaasti demokraattien suunnalla.

   Trumpin suunnitelmissa on loputtomasti räikeitä karmeuksia ja kohtuuttomuuksia. Sitä paitsi Yhdysvaltain perustuslaki on pahasti valuvikainen, kun se antaa yhdelle ihmiselle presidentin ja pääministerin valtuudet ja mahdollisuuden taistella menestyksellisesti parlamenttia vastaan.

   Mutta kunnollisessa rajavalvonnassa ei ole mitään pahaa. Pikemminkin päinvastoin.

 

]]>
136 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269743-mita-vikaa-on-trumpin-meksiko-muurissa#comments Donald Trump Huumeet Meksiko-muuri Rajavalvonta Sat, 16 Feb 2019 15:37:46 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269743-mita-vikaa-on-trumpin-meksiko-muurissa