Yleisradio http://jeremiaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132345/all Tue, 31 Oct 2017 13:24:20 +0200 fi Ylilääkäri Kalso haluaa sensuroida kannabiskeskustelua http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245289-ylilaakari-kalso-haluaa-sensuroida-kannabiskeskustelua <p>Kipuklinikan Eija Kalso on närkästynyt Yle Akuutti ohjelman sisällöstä. Hän ei voi hyväksyä sen esittämää sisältöä.</p><p>Mielestäni Kalso yrittää rajoittaa keskustelua kannabiksesta ja sen lääkinnällisistä hyödyistä.</p><p>Onneksi kaikki lääkärit eivät enää Kalson hörinöitä voi ottaa todesta.</p><p>Kalso on antanut palautetta Ylen johdolle sekä lääkäriliitolle.</p><p>Monet kansalaiset eivät myöskään Kalson puheita pidä enää juuri minään.</p><p>En ihmettele. Monet nimittäin tiedostaa että kannabis auttaa esim kipunhoidossa, vaikka Kalso muuta yrittää vastaan väittää.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&amp;com=6%2F3%2F301919%2Fa0e332c365">Kipuklinikan ylilääkäri syyttää Lääkä&shy;ri&shy;leh&shy;dessä Yleä sensuurista lääke&shy;kan&shy;na&shy;bis&shy;ju&shy;tussa &ndash; &quot;Kanna&shy;bis&shy;te&shy;ol&shy;li&shy;suu&shy;della suuret voitto-odotukset&quot;</a></p><p><a href="http://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/miksi-yle-sensuroi-asiantuntijoita/?public=facad207f4e45be987f8370b7f1f8af9">Miksi Yle sensuroi asian&shy;tun&shy;ti&shy;joita?</a>&nbsp;- Lääkärilehti</p><p><a href="https://www.verkkouutiset.fi/ylilaakari-ihmettelee-miksi-yle-ajaa-kannabiksen-kayttoa-laakkeeksi/">Ylilääkäri ihmettelee: Miksi Yle ajaa kannabiksen käyttöä lääkkeeksi?</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kipuklinikan Eija Kalso on närkästynyt Yle Akuutti ohjelman sisällöstä. Hän ei voi hyväksyä sen esittämää sisältöä.

Mielestäni Kalso yrittää rajoittaa keskustelua kannabiksesta ja sen lääkinnällisistä hyödyistä.

Onneksi kaikki lääkärit eivät enää Kalson hörinöitä voi ottaa todesta.

Kalso on antanut palautetta Ylen johdolle sekä lääkäriliitolle.

Monet kansalaiset eivät myöskään Kalson puheita pidä enää juuri minään.

En ihmettele. Monet nimittäin tiedostaa että kannabis auttaa esim kipunhoidossa, vaikka Kalso muuta yrittää vastaan väittää.

 

Kipuklinikan ylilääkäri syyttää Lääkä­ri­leh­dessä Yleä sensuurista lääke­kan­na­bis­ju­tussa – "Kanna­bis­te­ol­li­suu­della suuret voitto-odotukset"

Miksi Yle sensuroi asian­tun­ti­joita? - Lääkärilehti

Ylilääkäri ihmettelee: Miksi Yle ajaa kannabiksen käyttöä lääkkeeksi?

]]>
48 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245289-ylilaakari-kalso-haluaa-sensuroida-kannabiskeskustelua#comments Kannabiskeskustelu Lääkekannabis Lääketiede Tabut Yleisradio Tue, 31 Oct 2017 11:24:20 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245289-ylilaakari-kalso-haluaa-sensuroida-kannabiskeskustelua
Suomi 100 vuotta sananvapautta http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244795-suomi-100-vuotta-sananvapautta <p>Yhteisesti omistamamme mutta harvojen hallitsema YLE lähetti viime torstaina suomalaista sananvapautta käsitelleen keskusteluohjelman. Tarkoitus oli ilmeisesti juhlistaa 100-vuotiasta Suomea.</p><p>Tällaisissa keskusteluissa kysymykset sananavapaudesta asettuvat aina aika rajallisiin raameihin -- kuten nytkin, kun puhuttiin lähinnä <em>yksilöiden kokemuksista</em> ja törmäämisestä erilaisiin kipukohtiin. Tällä kerralla keskustelijat oli vielä valittu niin, että puhe sananvapaudesta käpertyi miltei yksinomaan puheeksi uhkaavista niin sanotuista &quot;vihapuheista&quot;.</p><p>Illan jälkeen jäi mietityttämään lähinnä se, miten vähäisistä marginaaliryhmien itseidentiteettiongelmista voidaan kuohkata kokonainen ilta, vaikka puheenaiheena piti olla sananvapauden. Läsnä näytti olevan vain niitä joille sananvapaus ei koskaan ole ollut sensuroiduksi joutumisen ongelma, vaan termi tuo mieleen vain sen miten <em>somessa </em>käytetään ja näytetään kieltä.</p><p>Tietenkin sellaisten ihmisten kokemukset, joiden tekstejä ei koskaan ole missään sensuroitu -- joiden jutut siis ovat joko vallitsevan konsensuksen mukaisia tai jotka itse enemmän tai vähemmän tietoisesti karsivat sanomisiaan itsesensuuria harjoittamalla -- poikkeavat olennaisesti niiden ihmisten kokemuksista, jotka ovat törmänneet sensuuriin tai joutuneet jopa viranomaisvallan silmätikuiksi.</p><p>Yksilökokemukset ovat kokemuksia tietyn -- oman -- yhteisön sisällä, ja näiden keskustelijoiden kanssa olisi varmaan ollut aivan mahdotontakin laajentaa tarkasteluja niin että yhteisöjen ominaisuuksia ja keskinäistä vertailua olisi tullut kuvaan mukaan. Keskustelu jäi, hmmm, minäminäminä-miniperspektiiviin.</p><p>Luulen, että katsojista kuitenkin aika moni aiheenkäsittelyn käpertyneisyyteen pettynyt vaistonvaraisesti alkoi tajuta, että elämme tänä päivänä maassa jossa julkinen tiedonvälityskanava syöttää <em>normatiivista</em> totuutta -- eli esimerkiksi ottaa monikultturismi-ismin ikään kuin se olisi <em>annettua totuutta</em> -- tai kuin se olisi <em>moraaliarvo.</em> -- Ikään kuin se ei olisi vain yksi<em> ideologia</em>, pelkkää <em>poliittista propagandaa</em>.</p><p>Mikä olikaan tämän maan nimi, jossa julkinen tiedonvälitys toitottaa normatiivista totuutta? Eikö se ollut, hmmm, neukkula? Sitä tämä ainakin nyt muistuttaa enemmän kuin länsimaista demokratiaa.</p><p>Demokratialla nimittäin on ehtonsa ja edellytyksensä, joista kaikissa, toistan: <em>kaikissa</em> sananvapauskeskusteluissa tulisi aina muistuttaa.</p><p>Edellytykset ovat yhtäältä hyvin yleisluonteisia -- demokratia edellyttää esimerkiksi laajaa lukutaitoa ja kansalaisilta kohtalaista yleissivistystä. Ilman perusedellytyksiä ei kykyä itsenäiseen mielipiteenmuodostukseen ole. Sen lisäksi demokratia edellyttää yhteiskunnalta <em>läpinäkyvyyttä</em>. Eli kansalaisten pitäisi tietää mistä missäkin asiassa oikeasti on kyse.</p><p>Valitettavasti tässä suhteessa kehityksessään keskenkasvuinen demokratia -- siis sellainen <em>puolueparlamentarismi</em> joka meilläkin käytännössä vielä vallitsee ja jossa puoluejohtajien kytkökset omiin talouspiireihinsä ovat kiinteämmät kuin heidän yhteytensä omaan kenttäväkeensä saati äänestäjiinsä -- ei täytä läpinäkyvyyden vaatimuksia. Esimerkiksi viime viikkoina esillä ollut kiista siitä ovatko eduskunnassa päivittäin vierailleiden lobbareiden nimilistat julkisia vai eivät, kertoo miten tulehtunut tilanne puoluepukareiden ylläpitämän systeemin sisällä vallitsee.</p><p>Sananvapauden olennaisin tarkastelukulma liittyy juuri tähän yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden elementtiin. Sen sijaan että puhuisimme sananvapauttaan käyttävien yksilöiden kokemuksista meidän pitäisi puhua <em>järjestelmäominaisuuksista </em>-- kuinka taataan se että yhteiskunnassa kaikki mahdollinen mielipiteenmuodostukseen vaikuttava tieto on käytännössä kaikkien saatavilla? --</p><p>Eli siis <em>sanojien</em> oikeuksien sijaan meidän pitäisi yhä enemmän puhua tiedonvälityksen yleisestä avoimuudesta ja erityisesti viestien <em>vastaanottajien</em> oikeudesta saada kaikki mahdollinen materiaali käyttöönsä.</p><p>Demokraattinen yhteiskunta on periaatteessa ja käytännössä yhteiskunta jossa kaikki asioihin vaikuttava ajattelu on avoimesti kaikkien saatavilla. Totalitarismit elävät liian pitkään siksi, että niin monet suljetun julkispinnan alla elävät kansalaiset uskovat ettei sensuuria ole ja että heillä on kaikki tarvittava tieto käytettävissään. Myös meillä monet uskovat niin.</p><p>Huomautan, että esimerkiksi tuttu argumentti, jonka mukaan &quot;jokaisella yksityisellä julkaisuareenalla on itse oikeus päättää mitä se julkaisee ja mitä ei&quot;, ja että &quot;jokainen kyllä löytää omalle sanottavalleen jonkin julkaisupaikan&quot;, <em>ei riitä</em> ratkaisemaan yhteiskunnassa vallitsevan sananvapauden ongelmaa.</p><p>Se on vain perustavanlaatuisen järjestelmäedellytyksen jättämistä periaatteessa heitteille -- kuin jumalan huomaan. -- Ikään kuin jokin ihmistä ja maallisia toimijoita korkeampi taho voisi puolestamme turvata demokratian edellytykset. Valitettavasti koko homma on vain ja viimekädessä juuri meidän, demokratiassa elävien ja sitä ylläpitävien ihmisten tehtävä.</p><p>Koska demokratia ei ole mikään itsestäänselvyys, siitä on pidettävä erityistä huolta. Tällä hetekellä vaikuttaa kuitenkin siltä kuin ne vastuulliset tahot joiden rooliin kuuluu tämä nimenomainen huolenkanto, julistavat juuri niitä oppeja joiden mukaan vastuu kuuluu jollekulle muulle mutta ei juuri heille. Sanan ja ajattelun vapaus ei toteudu jos suurempana arvona pidetään julkaisijan vapautta.</p><p>Erilaisia sensuurin muotoja oikeuttaville asenteille on orwellilaisen uuskielemme mukainen nimi: puhutaan <em>sananvastuusta</em>. Ikään kuin <em>puhumattomat tabut</em> jotenkin automaattisesti lakkaisivat olemasta kun niihin kukaan ei katso velvollisuudekseen kajota.</p><p>Ja näin juuri kaikkein kipeimmät kysymykset -- kuten kysymys tulevalla vuosisadalla Eurooppaan vyöryvästä massamittaisesta kansainvaelluksesta ja eurooppalaisten kansallisvaltioiden sosiodynamiikalle täysin päinvastaisten kulttuurien yhteiskunnat hajottavasta vaikutuksesta -- jätetään tällä hetkellä käsittelemättä. Nämä todelliset haasteet torjutaan paitsi puhumalla ohi -- kuten YLE:n sananvapauskeskustelussa tapahtui -- myös ihan määrätietoisesti kehittämällä ja vahvistamalla <em>ideologisia kilpiä</em> joilla oikeista ongelmista puhuminen tehdään vähintäänkin <em>moraalisesti arveluttavaksi</em> ja tarpeen vaatiessa vaikka <em>rangaistavaksi</em>.</p><p>Ja mikä olikaan järjestelmä, joka ei halua puhua todellisista ongelmistaan, vaan uhkaa niiden esiinnostajia rangaistuksilla? Oliko se neukkula? Vai onko se YLE? N-liitto 70, Suomi 100 vuotta sananvapautta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>-------------------------------------</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lisäys 22.10. 2017 </em></p><p><em>Liitän tähän perään vielä kommentin jonka kirjoitin <a href="http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244729-sananvapausilta-ylessa-1910">Antti Raution blogiin</a>, jossa YLE:n sananvapausiltaa myös käsiteltiin: </em></p><p><em>&quot;&quot; YLE tulkitsee näköjään yhä ohjelmapolitiikkansa ohjeet niin, että monikulttuurisuuspropagandan tuputtaminen on sen velvollisuus. Ei millään mene perille viesti että monikultturismi on todellakin vain ismi, se on poliittinen ideologia -- se ei suinkaan ole mikään moraalinormi tai &quot;ihmisoikeuksista&quot; seuraava itsestäänselvyys.</em></p><p><em>Kukaan ei kysy, miten siitä, että kaikilla on &#39;ihmisarvo&#39;, muka seuraa se, että kaikki kulttuurit sopeutuisivat keskenään. Nehän eivät sopeudu. Päinvastoin: sosiodynaamisesti erisuuntaiset kulttuurit voivat vain kääntää toistensa pahimmat puolet esille, aiheuttaa molemminpuolisen moraalianomian ja romauttaa yhteiskuntien sisäisen eheyden ja luottamuspääoman.</em></p><p><em>Afrikassa on nyt reilut miljardi ihmistä ja yhä kiihtyvä väestöräjähdys. Tämän vuosisadan mittaan väestömäärän on pelätty nousevan neljään miljardiin, joista ainakin miljardi saattaa vaeltaa Eurooppaan. Ne kaikki tulevat katastrofin ja konfliktien keskeltä, ja kaikkien huulilla on taikasana &quot;turvapaikka&quot;. -- Samaan aikaan vanhan Euroopan väkiluku laskee alle puolen miljardin. -- Eikä ole mitään, toistan: ei mitään taloudellisia tai kulttuurisia edellytyksiä selvitä tästä yhteiskunnat romauttavasta kaaoksesta.</em></p><p><em>Ja YLE:n sanavapausillassa keskustellaan vain marginaalisista vähemmistöidentiteettiongelmista, eikä kukaan puhu ainoatakaan maahanmuuttokriittistä sanaa. Yhtä ainoaa maahanmuuttokriitikkoa ei ole edes uskallettu kutsua paikalle. -- Ehkä aiheeseen viitataan inhottavasti vihjaillen, kun itsensä sivistyneiksi ja kulturelleiksi mieltävät toimittajat huitaisevat ohimennen ilmoille parin &quot;valemedian&quot; nimen.</em></p><p><em>Todistimme taas miten &quot;sananvapaudesta&quot; voidaan &quot;keskustella&quot; kutsumatta paikalle ainoatakaan vallitsevan puhumattomuuden kulttuurin kriitikkoa. Ei ensimmäistäkään maahanmuuttokriitikkoa, ei ainoatakaan kulttuurikonflikteihin paneutunutta sosiaaliantropologia tai sosiaalipsykologia, ei ainoatakaan oikeaa ongelmaa, ei ensimmäistäkään todellista haastetta, ei yhtään järjen sanaa.</em></p><p><em>Hyvin YLE ummistaa silmät todellisilta ongelmilta ja ohjaa katsojia tuijottamaan siihen mummon mainitsemaan nappiin. Onpa todella kaunis nappi. Eikö niin? Hyvin, hyvin kaunis nappi. Kaunis on kaunista, ainakin minun mielestäni. Ja saan sanoa mielipiteeni, koska sananvapaus. &quot;&quot; </em></p><p>&nbsp;</p><p>---------------------</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhteisesti omistamamme mutta harvojen hallitsema YLE lähetti viime torstaina suomalaista sananvapautta käsitelleen keskusteluohjelman. Tarkoitus oli ilmeisesti juhlistaa 100-vuotiasta Suomea.

Tällaisissa keskusteluissa kysymykset sananavapaudesta asettuvat aina aika rajallisiin raameihin -- kuten nytkin, kun puhuttiin lähinnä yksilöiden kokemuksista ja törmäämisestä erilaisiin kipukohtiin. Tällä kerralla keskustelijat oli vielä valittu niin, että puhe sananvapaudesta käpertyi miltei yksinomaan puheeksi uhkaavista niin sanotuista "vihapuheista".

Illan jälkeen jäi mietityttämään lähinnä se, miten vähäisistä marginaaliryhmien itseidentiteettiongelmista voidaan kuohkata kokonainen ilta, vaikka puheenaiheena piti olla sananvapauden. Läsnä näytti olevan vain niitä joille sananvapaus ei koskaan ole ollut sensuroiduksi joutumisen ongelma, vaan termi tuo mieleen vain sen miten somessa käytetään ja näytetään kieltä.

Tietenkin sellaisten ihmisten kokemukset, joiden tekstejä ei koskaan ole missään sensuroitu -- joiden jutut siis ovat joko vallitsevan konsensuksen mukaisia tai jotka itse enemmän tai vähemmän tietoisesti karsivat sanomisiaan itsesensuuria harjoittamalla -- poikkeavat olennaisesti niiden ihmisten kokemuksista, jotka ovat törmänneet sensuuriin tai joutuneet jopa viranomaisvallan silmätikuiksi.

Yksilökokemukset ovat kokemuksia tietyn -- oman -- yhteisön sisällä, ja näiden keskustelijoiden kanssa olisi varmaan ollut aivan mahdotontakin laajentaa tarkasteluja niin että yhteisöjen ominaisuuksia ja keskinäistä vertailua olisi tullut kuvaan mukaan. Keskustelu jäi, hmmm, minäminäminä-miniperspektiiviin.

Luulen, että katsojista kuitenkin aika moni aiheenkäsittelyn käpertyneisyyteen pettynyt vaistonvaraisesti alkoi tajuta, että elämme tänä päivänä maassa jossa julkinen tiedonvälityskanava syöttää normatiivista totuutta -- eli esimerkiksi ottaa monikultturismi-ismin ikään kuin se olisi annettua totuutta -- tai kuin se olisi moraaliarvo. -- Ikään kuin se ei olisi vain yksi ideologia, pelkkää poliittista propagandaa.

Mikä olikaan tämän maan nimi, jossa julkinen tiedonvälitys toitottaa normatiivista totuutta? Eikö se ollut, hmmm, neukkula? Sitä tämä ainakin nyt muistuttaa enemmän kuin länsimaista demokratiaa.

Demokratialla nimittäin on ehtonsa ja edellytyksensä, joista kaikissa, toistan: kaikissa sananvapauskeskusteluissa tulisi aina muistuttaa.

Edellytykset ovat yhtäältä hyvin yleisluonteisia -- demokratia edellyttää esimerkiksi laajaa lukutaitoa ja kansalaisilta kohtalaista yleissivistystä. Ilman perusedellytyksiä ei kykyä itsenäiseen mielipiteenmuodostukseen ole. Sen lisäksi demokratia edellyttää yhteiskunnalta läpinäkyvyyttä. Eli kansalaisten pitäisi tietää mistä missäkin asiassa oikeasti on kyse.

Valitettavasti tässä suhteessa kehityksessään keskenkasvuinen demokratia -- siis sellainen puolueparlamentarismi joka meilläkin käytännössä vielä vallitsee ja jossa puoluejohtajien kytkökset omiin talouspiireihinsä ovat kiinteämmät kuin heidän yhteytensä omaan kenttäväkeensä saati äänestäjiinsä -- ei täytä läpinäkyvyyden vaatimuksia. Esimerkiksi viime viikkoina esillä ollut kiista siitä ovatko eduskunnassa päivittäin vierailleiden lobbareiden nimilistat julkisia vai eivät, kertoo miten tulehtunut tilanne puoluepukareiden ylläpitämän systeemin sisällä vallitsee.

Sananvapauden olennaisin tarkastelukulma liittyy juuri tähän yhteiskunnallisen läpinäkyvyyden elementtiin. Sen sijaan että puhuisimme sananvapauttaan käyttävien yksilöiden kokemuksista meidän pitäisi puhua järjestelmäominaisuuksista -- kuinka taataan se että yhteiskunnassa kaikki mahdollinen mielipiteenmuodostukseen vaikuttava tieto on käytännössä kaikkien saatavilla? --

Eli siis sanojien oikeuksien sijaan meidän pitäisi yhä enemmän puhua tiedonvälityksen yleisestä avoimuudesta ja erityisesti viestien vastaanottajien oikeudesta saada kaikki mahdollinen materiaali käyttöönsä.

Demokraattinen yhteiskunta on periaatteessa ja käytännössä yhteiskunta jossa kaikki asioihin vaikuttava ajattelu on avoimesti kaikkien saatavilla. Totalitarismit elävät liian pitkään siksi, että niin monet suljetun julkispinnan alla elävät kansalaiset uskovat ettei sensuuria ole ja että heillä on kaikki tarvittava tieto käytettävissään. Myös meillä monet uskovat niin.

Huomautan, että esimerkiksi tuttu argumentti, jonka mukaan "jokaisella yksityisellä julkaisuareenalla on itse oikeus päättää mitä se julkaisee ja mitä ei", ja että "jokainen kyllä löytää omalle sanottavalleen jonkin julkaisupaikan", ei riitä ratkaisemaan yhteiskunnassa vallitsevan sananvapauden ongelmaa.

Se on vain perustavanlaatuisen järjestelmäedellytyksen jättämistä periaatteessa heitteille -- kuin jumalan huomaan. -- Ikään kuin jokin ihmistä ja maallisia toimijoita korkeampi taho voisi puolestamme turvata demokratian edellytykset. Valitettavasti koko homma on vain ja viimekädessä juuri meidän, demokratiassa elävien ja sitä ylläpitävien ihmisten tehtävä.

Koska demokratia ei ole mikään itsestäänselvyys, siitä on pidettävä erityistä huolta. Tällä hetekellä vaikuttaa kuitenkin siltä kuin ne vastuulliset tahot joiden rooliin kuuluu tämä nimenomainen huolenkanto, julistavat juuri niitä oppeja joiden mukaan vastuu kuuluu jollekulle muulle mutta ei juuri heille. Sanan ja ajattelun vapaus ei toteudu jos suurempana arvona pidetään julkaisijan vapautta.

Erilaisia sensuurin muotoja oikeuttaville asenteille on orwellilaisen uuskielemme mukainen nimi: puhutaan sananvastuusta. Ikään kuin puhumattomat tabut jotenkin automaattisesti lakkaisivat olemasta kun niihin kukaan ei katso velvollisuudekseen kajota.

Ja näin juuri kaikkein kipeimmät kysymykset -- kuten kysymys tulevalla vuosisadalla Eurooppaan vyöryvästä massamittaisesta kansainvaelluksesta ja eurooppalaisten kansallisvaltioiden sosiodynamiikalle täysin päinvastaisten kulttuurien yhteiskunnat hajottavasta vaikutuksesta -- jätetään tällä hetkellä käsittelemättä. Nämä todelliset haasteet torjutaan paitsi puhumalla ohi -- kuten YLE:n sananvapauskeskustelussa tapahtui -- myös ihan määrätietoisesti kehittämällä ja vahvistamalla ideologisia kilpiä joilla oikeista ongelmista puhuminen tehdään vähintäänkin moraalisesti arveluttavaksi ja tarpeen vaatiessa vaikka rangaistavaksi.

Ja mikä olikaan järjestelmä, joka ei halua puhua todellisista ongelmistaan, vaan uhkaa niiden esiinnostajia rangaistuksilla? Oliko se neukkula? Vai onko se YLE? N-liitto 70, Suomi 100 vuotta sananvapautta.

 

 

 

-------------------------------------

 

Lisäys 22.10. 2017

Liitän tähän perään vielä kommentin jonka kirjoitin Antti Raution blogiin, jossa YLE:n sananvapausiltaa myös käsiteltiin:

"" YLE tulkitsee näköjään yhä ohjelmapolitiikkansa ohjeet niin, että monikulttuurisuuspropagandan tuputtaminen on sen velvollisuus. Ei millään mene perille viesti että monikultturismi on todellakin vain ismi, se on poliittinen ideologia -- se ei suinkaan ole mikään moraalinormi tai "ihmisoikeuksista" seuraava itsestäänselvyys.

Kukaan ei kysy, miten siitä, että kaikilla on 'ihmisarvo', muka seuraa se, että kaikki kulttuurit sopeutuisivat keskenään. Nehän eivät sopeudu. Päinvastoin: sosiodynaamisesti erisuuntaiset kulttuurit voivat vain kääntää toistensa pahimmat puolet esille, aiheuttaa molemminpuolisen moraalianomian ja romauttaa yhteiskuntien sisäisen eheyden ja luottamuspääoman.

Afrikassa on nyt reilut miljardi ihmistä ja yhä kiihtyvä väestöräjähdys. Tämän vuosisadan mittaan väestömäärän on pelätty nousevan neljään miljardiin, joista ainakin miljardi saattaa vaeltaa Eurooppaan. Ne kaikki tulevat katastrofin ja konfliktien keskeltä, ja kaikkien huulilla on taikasana "turvapaikka". -- Samaan aikaan vanhan Euroopan väkiluku laskee alle puolen miljardin. -- Eikä ole mitään, toistan: ei mitään taloudellisia tai kulttuurisia edellytyksiä selvitä tästä yhteiskunnat romauttavasta kaaoksesta.

Ja YLE:n sanavapausillassa keskustellaan vain marginaalisista vähemmistöidentiteettiongelmista, eikä kukaan puhu ainoatakaan maahanmuuttokriittistä sanaa. Yhtä ainoaa maahanmuuttokriitikkoa ei ole edes uskallettu kutsua paikalle. -- Ehkä aiheeseen viitataan inhottavasti vihjaillen, kun itsensä sivistyneiksi ja kulturelleiksi mieltävät toimittajat huitaisevat ohimennen ilmoille parin "valemedian" nimen.

Todistimme taas miten "sananvapaudesta" voidaan "keskustella" kutsumatta paikalle ainoatakaan vallitsevan puhumattomuuden kulttuurin kriitikkoa. Ei ensimmäistäkään maahanmuuttokriitikkoa, ei ainoatakaan kulttuurikonflikteihin paneutunutta sosiaaliantropologia tai sosiaalipsykologia, ei ainoatakaan oikeaa ongelmaa, ei ensimmäistäkään todellista haastetta, ei yhtään järjen sanaa.

Hyvin YLE ummistaa silmät todellisilta ongelmilta ja ohjaa katsojia tuijottamaan siihen mummon mainitsemaan nappiin. Onpa todella kaunis nappi. Eikö niin? Hyvin, hyvin kaunis nappi. Kaunis on kaunista, ainakin minun mielestäni. Ja saan sanoa mielipiteeni, koska sananvapaus. ""

 

---------------------

 

 

 

]]>
0 Avoin demokratia Kansainvaellukset Monikultturismi Sananvapaus Yleisradio Sat, 21 Oct 2017 10:35:10 +0000 Seppo Oikkonen http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244795-suomi-100-vuotta-sananvapautta
Ylen onnetonta sananvapaushorinaa http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244775-ylen-onnetonta-sananvapaushorinaa <p>&ndash; <em>Sananvapaus on tänään esillä laajasti Ylen kanavilla</em>. Näin mainosti <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9890335">valtionmedia verkkosivuillaan viime torstaina 19.10.2017</a>.</p><p>Suomi muodostaa pienen kielialueen, jossa mediavalta on keskittynyt. Pakkoverolla ylläpidettävä valtiollinen mediajätti hallitsee käytännössä lähes koko media- ja kulttuurikenttää. Sillä on asemansa pönkittämiseksi tarve esitellä erinomaisuuttaan. Mutta mikä on valtionmedian suhde sananvapauteen?</p><p><strong>Selviävätkö sananvapauden rajat nettitestillä?</strong></p><p>Pasilanmäen &rsquo;kansanvalistusseura&rsquo; alusti sananvapaustempaustaan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9887172">julkaisemalla nettitestin</a>: <em>Testaa, tunnetko sananvapauden rajat! </em></p><p>Poliittisen tarkoituksen mukaan laadittu &quot;testi&quot; on oiva esimerkki siitä, miten YLE &quot;edistää&quot; sananvapautta. Eli toisin sanoen tekee aivan päinvastoin. Pasilan kansanvalistajat pyrkivät selvästi vahvistamaan itsesensuuria korostamalla kirjoittamatonta lakia. Perinteitähän valtionmedialla itsesensuurin alalla riittää.&nbsp;</p><p>&ndash; <em>Sananvapaudella on rajansa, mutta niitä ei useinkaan löydy lakikirjoista, </em>myönnetään YLE-testin alussa.</p><p>Sen sijaan, että YLE-toimittaja <strong>Margit Alasalmi</strong> olisi arvioinut sitä, millaisen uhkan tällainen epämääräisyys aiheuttaa sananvapaudelle, hän käytännössä propagoi kritiikittömästi asiantilan puolesta. Samalla YLE vahvistaa uhkakuvaa, jonka mukaan ongelmana onkin &quot;vihapuhe&quot;. Siihen ei testin perusteella kuitenkaan voi syyllistyä kukaan muu kuin valkoihoinen suomalainen. Testi sisältää selvän poliittisen viestin.</p><p>YLE-toimittaja näyttää saaneen innoituksensa <a href="http://www.halla-aho.com/scripta/muutama_taky_illmanin_mikalle.html"><strong>Jussi Halla-ahon</strong> (ps.) oikeusjutusta</a>. Siihen viitataan pariinkin kertaan nimeä mainitsematta. Lisäksi toimittaja Alasalmi on pyytänyt asiantuntijakseen oikeustieteen tohtori <strong>Mika Illmanin</strong>. Illman &quot;sattui&quot; toimimaan valtakunnansyyttäjänä Halla-ahon jutussa.</p><p>YLE-toimittaja ei vaivaudu käsittelemään sitä miten erilainen kohtelu on sovitettavissa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Yhdenvertaisuus lain edessä kuuluu kuitenkin oikeusvaltion perusperiaatteisiin. Se on turvattu perustuslaissa. Käytännössä siitä ei siis välitetä.</p><p>Toimittaja Alasalmi näyttää asiantuntijoidensa kautta myöntävän, että <em>teema oli poikkeuksellisen vaikea</em>. Tästä huolimatta hänelle on pokkaa valistaa kansaa sananvapauden rajoista: <em>Kokeile, kuinka hyvin sinä tunnistat sananvapauden rajat.</em>&nbsp;</p><p>Toimittajan mukaan <em>Moni tapaus täytyy ratkaista oikeusistuimessa</em>. Kuitenkin YLE-testissä esitetään oikeita vastauksia kuvitteellisista tapauksista, joista ei edes ole oikeustapauksia.</p><p><strong>Vastuuton &quot;vastamedia&quot; ja vastuullinen valtionmedia?</strong></p><p>Kun sananvapaudesta on kysymys, YLE ei voi unohtaa vaihtoehtomediaa (<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Alternative_media"><em>alternative media</em></a>). Toimittaja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9888937"><strong>Mikko Pesonen </strong>puhuu jutussaan kuitenkin &quot;vastamediasta&quot;</a>.</p><p>&ndash; <em>Termi on myös tutkijoiden käyttämä</em>, perustelee YLE-toimittaja ratkaisuaan ehkä hieman &quot;korvat heiluen&quot;.</p><p>Aiemmin YLE varoitti kilpailevista vaihtoehdoista käyttämällä niistä termiä &quot;valemedia&quot;. Tässäkin tapauksessa Pasilanmäen &rsquo;politrukit&rsquo; kertovat meille tyhmille suomalaisille, mitä mieltä meidän pitää olla vaihtoehtomediasta &ndash; tai siis vastamediasta.</p><p>&ndash; <em>Yhteinen piirre vastamedialle on se, etteivät ne toimi journalistisin periaattein, </em>julistaa Pasilanmäen &quot;laatujournalisti&quot; ja jatkaa: <em>Mikään sivustoista ei sitoudu journalistin ohjeisiin. </em></p><p>Käyttämänsä asiantuntijan kautta &ndash; sikäli kuin häntä on siteerattu oikein&nbsp;&ndash; YLE-toimittaja varottaa: <em>ne voivat sanoa mitä tahansa</em>. Siis ihan &quot;mitä tahansa&quot;. Ei kai vain kellekään jäänyt epäselväksi, että ne ovat siis &rsquo;pahoja&rsquo;, todella vaarallisia.</p><p>Vaikka YLE virallisesti sitoutuu journalistin ohjeisiin ja kuulu <em>Julkisen sanan neuvostoon</em>, se ei takaa sitä, että edes valtionmedia uutis- ja ajankohtaistoiminnassaan noudattaisi journalismin periaatteita, saati lain siltä edellyttämää tasapuolisuutta. Eri tasoisia virheitä tehdään aika paljon, lähes päivittäin.</p><p>YLE-uutisointi ei välttämättä sisällä suoranaisia valheita vaikka niitäkin on. Useimmiten asioista uutisoidaan yksipuolisesti ja harhaanjohtavasti. Valitaan vain faktat, jotka sopivat poliittiseen agendaan ja vaietaan niistä, jotka eivät siihen sovi. Tarvittaessa faktoja saatetaan venyttää ja vanuttaa sopivasti.</p><p>Poliittinen värittyneisyys ja yksipuolisuus ilmenevät myös aiheiden valinnassa ja näkökulmassa josta niitä lähestytään. Sitä tuetaan kuvajournalistisilla ja graafisilla ratkaisuilla. Käytettävissä on huippuosaajia. YLE-vero takaa sen, ettei raha ole taiteellisteknisen laadun esteenä.</p><p>Haastateltavien valinta ja sopivien vakiasiantuntijoiden käyttö kuuluvan tavanomaisiin &rsquo;kansanvalistusmenetelmiin&rsquo;. Heidän &quot;selkänsä taakaa&quot; on helppo levittää agendan mukaista sanomaa.</p><p>Poliittisideologinen kansanvalistusmissio tuntuu Pasilanmäellä olevan niin vahva, että journalismin periaatteet saavat usein joustaa. YLE toimiikin agendaansa sopivien tahojen kritiikittömänä äänitorvena.</p><p>Jos <em>Vastamedioita syntyy nyt nopeaa tahtia</em> ja <em>Useat niistä ovat perussuomalaisia myötäileviä, joissa maahanmuuttoteema on hallitseva</em>, kuten YLE uutisoi, siitä on helppo päätellä, että sen polliitinen agenda on jotain ihan muuta. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii.</p><p>YLE-toimittajat <strong>Eero Mäntymaa</strong>, <strong>Ville Juutilainen</strong> ja <strong>Eetu Pietarinen</strong> kävivät <em><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9888490">läpi Suomi-poliitikoiden 6998 Facebook-jakoa</a>. </em>Tutkimus osoitti, että kaikista vaihtoehdoista YLE on ainoastaan yhden puolueen poliitikoille suosikkiykkösmedia. Ei taida olla yllätys, että se puolue on Vihreät. (Ks. <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237675-vihreat-kamppailevat-saksassa-ja-ruotsissa-olemassaolostaan-miksi-yle-vaikenee">&quot;Vihreät kamppailevat Saksassa ja Ruotsissa olemassaolostaan: Miksi YLE vaikenee?&quot;</a>)</p><p>Kilpailevien uutislähteiden mustamaalaus on valtionmedian halpahintainen yritys pönkittää ansaitsematonta valta-asemaa. Jos Pasilanmäellä aidosti sisäistettäisiin sananvapauden merkitys ja puolustettaisiin sitä, suhtautuminen olisi toinen.</p><p>Aidosti moniarvoinen ja monipuolinen mediakenttä epäilemättä lisää vaihtoehtoja ja kilpailua sekä laajentaa ja parantaa uutis- ja ajankohtaistarjontaa. Tämä tuntuu kuitenkin olevan jotain aivan muuta kuin mitä YLE haluaa edistää.</p><p><strong>Sananvapaus ja sen arvaamattomat seuraukset </strong></p><p>Harvinaisen sekava ja ristiriitainen oli myös <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9889068">YLE-toimittaja <strong>Heikki Valkaman</strong> &quot;analyysi&quot;</a>. Se ei ole ihme, sillä aihe on valtionmedialle vaikea, ellei suorastaan arka. Kirjoituksessa sekoitetaan täydellisesti <em>tyhmien ajatusten alasampuminen</em> eli kritiikki sekä rikosoikeudellinen vastuu!</p><p>YLE-toimittajan viesti kiteytyy samaan Viralliseen Totuuteen, jota Pasilanmäeltä on mantran tavoin toitotettu: <em>Suomalaisella sananvapaudella menee hyvin</em> ja <em>ollaan hyvässä tilanteessa</em> &ndash; mutta &hellip; se &quot;vihapuhe&quot;. Sitähän EI saa olla. Se <em>ei kuulu sananvapauteen</em>.</p><p>Kun kysytään, mitä se &quot;vihapuhe&quot; oikein on, sormi on taas suussa sekä YLE-toimittajalla että YLE-asiantuntijalla. <em>Kymmeniä vuosia suomalaista sananvapauskeskustelua seuranneen ja sananvapautta tutkineen</em> yliopistolehtorin mukaan se ilmeisesti tarkoittaa &quot;laukoa mitä vaan&quot;. &ndash; Täsmällistä?</p><p>&ndash; <em>Rajanveto epämiellyttävän puheen ja vihapuheen välillä on vaikea</em>, tunnustaa YLE-asiantuntija päälle päätteeksi. Huom! Siis V A I K E A ! Poliittinen tarve leimata &quot;epämiellyttävä puhe&quot; &quot;vihapuheeksi&quot; on ilmeinen.</p><p>&quot;Analyysissään&quot; toimittaja Valkama näyttää kuitenkin nostavan sananvapaudessa olennaisimmaksi sen, ettei ole ennakkosensuuria: &quot;Olennainen on laissa oleva sana <em>ennakolta</em>&quot;. Sen takia YLE-toimittaja korostaakin mahdollisia seurauksia.</p><p>&ndash; <em>Kaikesta pitää kantaa myös vastuu</em>, julistaa toimittaja Valkama &quot;rautalangasta vääntäen&quot;.</p><p>Mietitäänpä vähän tätä! &ndash; Mitä sananvapautta se on, jos sanomisistaan joutuu vaikkapa roviolle?</p><p>Näinhän tapahtui esimerkiksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jan_Hus"><strong>Jan Husille</strong> </a>ja monelle muulle keskiajalla. Hus tuomittiin vuonna 1415 harhaoppisena kuolemaan. Hän oli käyttänyt &quot;sananvapauttaan&quot; ja julkisesti kritisoinut paavikirkkoa raamatunvastaisista opeista ja käytännöistä.</p><p>Mitä sananvapautta se oli, kun <strong>Martti Lutherille</strong> langetettiin sekä kirkonkirous että valtakunnankirous sen takia, ettei <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Wormsin_valtiop%C3%A4iv%C3%A4t">hän Wormsin valtiopäivillä vuonna 1521</a> osoittanut &quot;tehokasta katumista&quot; arvosteltuaan paavia kirkon epäkohdista?</p><p>Myös Neuvostoliitossa ja muissa sosialistimaissa väärien tai kiellettyjen mielipiteiden esittämisestä saattoi tulla tuomituksi kuolemaan. Silloin ei alasammuttu ainoastaan niitä &quot;tyhmiä ajatuksia&quot; vaan myös niiden esittäjä.</p><p>Oliko Husilla ja Lutherilla sekä lukuisilla valtaeliitin kriitikoilla Neuvostoliitossa todella&nbsp; s a n a n v a p a u s ? Näinhän YLE toimittajansa &quot;analyysin&quot; perusteella tosiasiallisesti tulee väittäneeksi.</p><p>Ei, ei ja vielä kerran EI! Valtionmedian toimittajan &ndash; jos kenen &ndash; pitäisi olla selvillä siitä, mitä sananvapaus länsimaisessa demokratiassa ja oikeusvaltioissa tarkoittaa. Se, ettei hänkään sitä näytä ymmärtävän, ei kuitenkaan ole enää mikään ihme. &nbsp;&nbsp;</p><p>Eihän <em>Suomen Tietotoimiston</em> (STT) päätoimittaja <strong>Mika Petterssonkaan</strong> sitä tunnu käsittävän. STT-toimittaja<strong> Elina Korkee</strong> puuttui &ndash; <a href="https://www.suomenuutiset.fi/stt-ryhtyi-ylen-vahtikoiraksi-epaili-helsinkilaisopettajaa-vihapuheesta-paatoimittaja-lopetetaan-tama-puhelu/">lehtitiedon mukaan</a> päätoimittajansa toimeksiannosta &ndash; siihen, että kritisoin <em>Facebookissa</em> YLE:n poliittisesti värittynyttä ja yksipuolista islam-uutisointia.</p><p>Toimittaja Valkaman &quot;analyysissään&quot; käyttämän YLE-asiantuntijan mukaan <em>Ongelma on... se, kuinka paljon siitä voi rangaista</em>. &ndash; Siis siitä kielletystä &quot;vihapuheesta&quot;!</p><p>Historiasta tiedämme, että myös karkotusta Siperiaan on paljon käytetty. <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244445-yle-ja-stt-vastuussa-mielipidevainoista">Valtamedian edustajat ovat viime aikoina katsoneet asiakseen</a> järjestää sananvapauden käyttäjille seurauksia ottamalla yhteyttä heidän työnantajaansa. Rangaistushan sekin on. Siinä laatujournalistit sivuuttavat sekä poliisin että tuomioistuimen. Vain toimeenpano jätetään työnantajan harkintaan. Näppärää, eikö totta? &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Länsimainen demokratia ja oikeusvaltio</strong></p><p>Tilanne on nyt siis se, ettei etukäteen tiedetä mikä on laitonta &quot;vihapuhetta&quot; ja mikä ei. Sitä eivät näytä tietävän edes sananvapauden asiantuntijat. Jälkikäteen voi kuitenkin joutua oikeudelliseen vastuuseen. Jos viranomaiset sivuutetaan, valtamedian edustajat voivat järjestää muita seurauksia.</p><p>Näinkö todella toimii länsimainen demokratia ja oikeusvaltio?</p><p>Torstai-illalla YLE esitti TV1-kanavalla erikoislähetyksen <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/05/yle-forum-tarinoita-sananvapaudesta"><em>Yle Forum: Tarinoita sananvapaudesta</em></a>. Ohjelman jälkeen TV-juontaja varmuuden vuoksi vielä kertoi hymyillen katsojille mitä mieltä heidän pitää olla: <em>Sananvapaus on 100-vuotiaalle Suomelle ylpeyden aihe ja keskeinen arvo.</em></p><p><strong>Petteri Hiienkoski</strong></p><p>&nbsp;</p><p><em>EDIT 22.10.2017 klo 01:00. Lisätty kappale &quot;YLE-toimittajat...&quot; Vihreiden suosikkimediasta.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sananvapaus on tänään esillä laajasti Ylen kanavilla. Näin mainosti valtionmedia verkkosivuillaan viime torstaina 19.10.2017.

Suomi muodostaa pienen kielialueen, jossa mediavalta on keskittynyt. Pakkoverolla ylläpidettävä valtiollinen mediajätti hallitsee käytännössä lähes koko media- ja kulttuurikenttää. Sillä on asemansa pönkittämiseksi tarve esitellä erinomaisuuttaan. Mutta mikä on valtionmedian suhde sananvapauteen?

Selviävätkö sananvapauden rajat nettitestillä?

Pasilanmäen ’kansanvalistusseura’ alusti sananvapaustempaustaan julkaisemalla nettitestin: Testaa, tunnetko sananvapauden rajat!

Poliittisen tarkoituksen mukaan laadittu "testi" on oiva esimerkki siitä, miten YLE "edistää" sananvapautta. Eli toisin sanoen tekee aivan päinvastoin. Pasilan kansanvalistajat pyrkivät selvästi vahvistamaan itsesensuuria korostamalla kirjoittamatonta lakia. Perinteitähän valtionmedialla itsesensuurin alalla riittää. 

Sananvapaudella on rajansa, mutta niitä ei useinkaan löydy lakikirjoista, myönnetään YLE-testin alussa.

Sen sijaan, että YLE-toimittaja Margit Alasalmi olisi arvioinut sitä, millaisen uhkan tällainen epämääräisyys aiheuttaa sananvapaudelle, hän käytännössä propagoi kritiikittömästi asiantilan puolesta. Samalla YLE vahvistaa uhkakuvaa, jonka mukaan ongelmana onkin "vihapuhe". Siihen ei testin perusteella kuitenkaan voi syyllistyä kukaan muu kuin valkoihoinen suomalainen. Testi sisältää selvän poliittisen viestin.

YLE-toimittaja näyttää saaneen innoituksensa Jussi Halla-ahon (ps.) oikeusjutusta. Siihen viitataan pariinkin kertaan nimeä mainitsematta. Lisäksi toimittaja Alasalmi on pyytänyt asiantuntijakseen oikeustieteen tohtori Mika Illmanin. Illman "sattui" toimimaan valtakunnansyyttäjänä Halla-ahon jutussa.

YLE-toimittaja ei vaivaudu käsittelemään sitä miten erilainen kohtelu on sovitettavissa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Yhdenvertaisuus lain edessä kuuluu kuitenkin oikeusvaltion perusperiaatteisiin. Se on turvattu perustuslaissa. Käytännössä siitä ei siis välitetä.

Toimittaja Alasalmi näyttää asiantuntijoidensa kautta myöntävän, että teema oli poikkeuksellisen vaikea. Tästä huolimatta hänelle on pokkaa valistaa kansaa sananvapauden rajoista: Kokeile, kuinka hyvin sinä tunnistat sananvapauden rajat. 

Toimittajan mukaan Moni tapaus täytyy ratkaista oikeusistuimessa. Kuitenkin YLE-testissä esitetään oikeita vastauksia kuvitteellisista tapauksista, joista ei edes ole oikeustapauksia.

Vastuuton "vastamedia" ja vastuullinen valtionmedia?

Kun sananvapaudesta on kysymys, YLE ei voi unohtaa vaihtoehtomediaa (alternative media). Toimittaja Mikko Pesonen puhuu jutussaan kuitenkin "vastamediasta".

Termi on myös tutkijoiden käyttämä, perustelee YLE-toimittaja ratkaisuaan ehkä hieman "korvat heiluen".

Aiemmin YLE varoitti kilpailevista vaihtoehdoista käyttämällä niistä termiä "valemedia". Tässäkin tapauksessa Pasilanmäen ’politrukit’ kertovat meille tyhmille suomalaisille, mitä mieltä meidän pitää olla vaihtoehtomediasta – tai siis vastamediasta.

Yhteinen piirre vastamedialle on se, etteivät ne toimi journalistisin periaattein, julistaa Pasilanmäen "laatujournalisti" ja jatkaa: Mikään sivustoista ei sitoudu journalistin ohjeisiin.

Käyttämänsä asiantuntijan kautta – sikäli kuin häntä on siteerattu oikein – YLE-toimittaja varottaa: ne voivat sanoa mitä tahansa. Siis ihan "mitä tahansa". Ei kai vain kellekään jäänyt epäselväksi, että ne ovat siis ’pahoja’, todella vaarallisia.

Vaikka YLE virallisesti sitoutuu journalistin ohjeisiin ja kuulu Julkisen sanan neuvostoon, se ei takaa sitä, että edes valtionmedia uutis- ja ajankohtaistoiminnassaan noudattaisi journalismin periaatteita, saati lain siltä edellyttämää tasapuolisuutta. Eri tasoisia virheitä tehdään aika paljon, lähes päivittäin.

YLE-uutisointi ei välttämättä sisällä suoranaisia valheita vaikka niitäkin on. Useimmiten asioista uutisoidaan yksipuolisesti ja harhaanjohtavasti. Valitaan vain faktat, jotka sopivat poliittiseen agendaan ja vaietaan niistä, jotka eivät siihen sovi. Tarvittaessa faktoja saatetaan venyttää ja vanuttaa sopivasti.

Poliittinen värittyneisyys ja yksipuolisuus ilmenevät myös aiheiden valinnassa ja näkökulmassa josta niitä lähestytään. Sitä tuetaan kuvajournalistisilla ja graafisilla ratkaisuilla. Käytettävissä on huippuosaajia. YLE-vero takaa sen, ettei raha ole taiteellisteknisen laadun esteenä.

Haastateltavien valinta ja sopivien vakiasiantuntijoiden käyttö kuuluvan tavanomaisiin ’kansanvalistusmenetelmiin’. Heidän "selkänsä taakaa" on helppo levittää agendan mukaista sanomaa.

Poliittisideologinen kansanvalistusmissio tuntuu Pasilanmäellä olevan niin vahva, että journalismin periaatteet saavat usein joustaa. YLE toimiikin agendaansa sopivien tahojen kritiikittömänä äänitorvena.

Jos Vastamedioita syntyy nyt nopeaa tahtia ja Useat niistä ovat perussuomalaisia myötäileviä, joissa maahanmuuttoteema on hallitseva, kuten YLE uutisoi, siitä on helppo päätellä, että sen polliitinen agenda on jotain ihan muuta. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii.

YLE-toimittajat Eero Mäntymaa, Ville Juutilainen ja Eetu Pietarinen kävivät läpi Suomi-poliitikoiden 6998 Facebook-jakoa. Tutkimus osoitti, että kaikista vaihtoehdoista YLE on ainoastaan yhden puolueen poliitikoille suosikkiykkösmedia. Ei taida olla yllätys, että se puolue on Vihreät. (Ks. "Vihreät kamppailevat Saksassa ja Ruotsissa olemassaolostaan: Miksi YLE vaikenee?")

Kilpailevien uutislähteiden mustamaalaus on valtionmedian halpahintainen yritys pönkittää ansaitsematonta valta-asemaa. Jos Pasilanmäellä aidosti sisäistettäisiin sananvapauden merkitys ja puolustettaisiin sitä, suhtautuminen olisi toinen.

Aidosti moniarvoinen ja monipuolinen mediakenttä epäilemättä lisää vaihtoehtoja ja kilpailua sekä laajentaa ja parantaa uutis- ja ajankohtaistarjontaa. Tämä tuntuu kuitenkin olevan jotain aivan muuta kuin mitä YLE haluaa edistää.

Sananvapaus ja sen arvaamattomat seuraukset

Harvinaisen sekava ja ristiriitainen oli myös YLE-toimittaja Heikki Valkaman "analyysi". Se ei ole ihme, sillä aihe on valtionmedialle vaikea, ellei suorastaan arka. Kirjoituksessa sekoitetaan täydellisesti tyhmien ajatusten alasampuminen eli kritiikki sekä rikosoikeudellinen vastuu!

YLE-toimittajan viesti kiteytyy samaan Viralliseen Totuuteen, jota Pasilanmäeltä on mantran tavoin toitotettu: Suomalaisella sananvapaudella menee hyvin ja ollaan hyvässä tilanteessa – mutta … se "vihapuhe". Sitähän EI saa olla. Se ei kuulu sananvapauteen.

Kun kysytään, mitä se "vihapuhe" oikein on, sormi on taas suussa sekä YLE-toimittajalla että YLE-asiantuntijalla. Kymmeniä vuosia suomalaista sananvapauskeskustelua seuranneen ja sananvapautta tutkineen yliopistolehtorin mukaan se ilmeisesti tarkoittaa "laukoa mitä vaan". – Täsmällistä?

Rajanveto epämiellyttävän puheen ja vihapuheen välillä on vaikea, tunnustaa YLE-asiantuntija päälle päätteeksi. Huom! Siis V A I K E A ! Poliittinen tarve leimata "epämiellyttävä puhe" "vihapuheeksi" on ilmeinen.

"Analyysissään" toimittaja Valkama näyttää kuitenkin nostavan sananvapaudessa olennaisimmaksi sen, ettei ole ennakkosensuuria: "Olennainen on laissa oleva sana ennakolta". Sen takia YLE-toimittaja korostaakin mahdollisia seurauksia.

Kaikesta pitää kantaa myös vastuu, julistaa toimittaja Valkama "rautalangasta vääntäen".

Mietitäänpä vähän tätä! – Mitä sananvapautta se on, jos sanomisistaan joutuu vaikkapa roviolle?

Näinhän tapahtui esimerkiksi Jan Husille ja monelle muulle keskiajalla. Hus tuomittiin vuonna 1415 harhaoppisena kuolemaan. Hän oli käyttänyt "sananvapauttaan" ja julkisesti kritisoinut paavikirkkoa raamatunvastaisista opeista ja käytännöistä.

Mitä sananvapautta se oli, kun Martti Lutherille langetettiin sekä kirkonkirous että valtakunnankirous sen takia, ettei hän Wormsin valtiopäivillä vuonna 1521 osoittanut "tehokasta katumista" arvosteltuaan paavia kirkon epäkohdista?

Myös Neuvostoliitossa ja muissa sosialistimaissa väärien tai kiellettyjen mielipiteiden esittämisestä saattoi tulla tuomituksi kuolemaan. Silloin ei alasammuttu ainoastaan niitä "tyhmiä ajatuksia" vaan myös niiden esittäjä.

Oliko Husilla ja Lutherilla sekä lukuisilla valtaeliitin kriitikoilla Neuvostoliitossa todella  s a n a n v a p a u s ? Näinhän YLE toimittajansa "analyysin" perusteella tosiasiallisesti tulee väittäneeksi.

Ei, ei ja vielä kerran EI! Valtionmedian toimittajan – jos kenen – pitäisi olla selvillä siitä, mitä sananvapaus länsimaisessa demokratiassa ja oikeusvaltioissa tarkoittaa. Se, ettei hänkään sitä näytä ymmärtävän, ei kuitenkaan ole enää mikään ihme.   

Eihän Suomen Tietotoimiston (STT) päätoimittaja Mika Petterssonkaan sitä tunnu käsittävän. STT-toimittaja Elina Korkee puuttui – lehtitiedon mukaan päätoimittajansa toimeksiannosta – siihen, että kritisoin Facebookissa YLE:n poliittisesti värittynyttä ja yksipuolista islam-uutisointia.

Toimittaja Valkaman "analyysissään" käyttämän YLE-asiantuntijan mukaan Ongelma on... se, kuinka paljon siitä voi rangaista. – Siis siitä kielletystä "vihapuheesta"!

Historiasta tiedämme, että myös karkotusta Siperiaan on paljon käytetty. Valtamedian edustajat ovat viime aikoina katsoneet asiakseen järjestää sananvapauden käyttäjille seurauksia ottamalla yhteyttä heidän työnantajaansa. Rangaistushan sekin on. Siinä laatujournalistit sivuuttavat sekä poliisin että tuomioistuimen. Vain toimeenpano jätetään työnantajan harkintaan. Näppärää, eikö totta?    

Länsimainen demokratia ja oikeusvaltio

Tilanne on nyt siis se, ettei etukäteen tiedetä mikä on laitonta "vihapuhetta" ja mikä ei. Sitä eivät näytä tietävän edes sananvapauden asiantuntijat. Jälkikäteen voi kuitenkin joutua oikeudelliseen vastuuseen. Jos viranomaiset sivuutetaan, valtamedian edustajat voivat järjestää muita seurauksia.

Näinkö todella toimii länsimainen demokratia ja oikeusvaltio?

Torstai-illalla YLE esitti TV1-kanavalla erikoislähetyksen Yle Forum: Tarinoita sananvapaudesta. Ohjelman jälkeen TV-juontaja varmuuden vuoksi vielä kertoi hymyillen katsojille mitä mieltä heidän pitää olla: Sananvapaus on 100-vuotiaalle Suomelle ylpeyden aihe ja keskeinen arvo.

Petteri Hiienkoski

 

EDIT 22.10.2017 klo 01:00. Lisätty kappale "YLE-toimittajat..." Vihreiden suosikkimediasta.

]]>
12 http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244775-ylen-onnetonta-sananvapaushorinaa#comments Itsesensuuri Poliittinen vihapuhe Sananvapauden nimeen Vaihtoehtomediat Yleisradio Sat, 21 Oct 2017 06:06:44 +0000 Petteri Hiienkoski http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244775-ylen-onnetonta-sananvapaushorinaa
Sananvapausilta Ylessä 19.10. http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244729-sananvapausilta-ylessa-1910 <p>Ylellä oli eilen 19.10. keskusteluilta sananvapauden tiimoilta. Joukossa oli erittäin hyviä puheenvuoroja ja sitten joitain täysin käsittämättömiä, kun aiheena oli sananvapaus. Jokainen voi katsoa ohjelman netistä, jos kiinnostusta löytyy. Itse ajattelin ottaa kantaa ohjelmaan kokonaisuutena.</p> <p>&nbsp;</p> <p>En oikein ymmärrä sitä, että aina kun Yle järjestää tällaisia keskusteluiltoja, niissä ei sanota oikeasti yhtään mitään rakentavaa. Jos tämänkin illan tarkoitus oli kuunnella yhdeksän ihmisen omakohtaiset kokemukset sananvapaudestaan, niin mikäs siinä. Mutta kun kaikesta paistoi se, että yritetään pontevasti ottaa kantaa ja ollaan tekevinään merkittävää journalismia, niin toteutus oli taas ihan pielessä. Jos studioon kutsutaan yhdeksän satunnaista ihmistä, niin totta kai heidän mielestään juuri se heidän sananvapauskäsityksensä on oikea. Ja muut väärässä ja väärät mielipiteet on syytä hiljentää. Niitä ei otettu edes mukaan keskustelijoiksi. Eikä eilenkään mitään keskusteltu, vaan kaikki julistivat oman mielipiteensä ja siinä pysyivät. Toisekseen en ymmärrä, miksi näihin keskusteluiltoihin kutsutaan vieraita, jotka eivät edes ymmärrä koko illan teemaa tai sitä, miten pussiin he itsensä puhuvat.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mitäkö tarkoitan? No sitä, että vieraana ollut pappi Sadinmaa ihmettelee, miksi kirkko ei tykkää hänen kirkkoa kritisoivista ulostuloistaan tai miksi hän ei ole haluttu työntekijä, kun hän arvostelee työnantajaansa. Finlaysonin toimitusjohtaja Kurttila taas ei ymmärrä, mitä väärää on siinä, että hänen firmansa tieten tahtoen tekee miehiä syrjivän kampanjan. Samat kaksi herraa yhdessä aktivisti Abdulkarimin kanssa ihmettelevät, kun joku puolustaa valkoista heteromiestä. Heidän argumenttinsa on, että on tärkeämpiäkin huolenaiheita. Hieno argumentti, nimittäin sillä perusteella maailmassa ei kovin montaa huolenaihetta ole. Aina löytyy jostakin joku tärkeämpi asia. Abdulkarim vetää myös ässän hihastaan ottamalla kantaa intiaanipäähineeseen ja saamelaisten asioihin, vaikka juuri äsken oli sanonut että valkoinen heteromies ei voi ottaa kantaa muiden viiteryhmien asioihin, koska ei itse kuulu niihin. Miten hän sitten voi ottaa kantaa sellaisten viiteryhmien asioihin, joihin ei itse kuulu?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Viiteryhmistä muuten. Miten se on niin vaikeaa Ylelle saada sinne lähetykseen mukaan kaikkia osapuolia? Tai edes kattavaa läpikattausta? Ei näkynyt keskustelijoiden joukossa saamelaista, rasistia, intiaania jne. Ei edes nauhoitettuja haastatteluja oltu tehty, varmasti olisi jonkun nettitrollin näkemys asiaansa saatu jos se vain olisi haluttu. Heidän puolestaan kyllä puhuttiin, ikään kuin sillä perusteella että keskustelijat tietävät heidänkin asiat paremmin. Mikä haloo siitä nousisikaan, jos tuollainen ilta järjestettäisiin vaikkapa tummaihoisten kokemasta syrjinnästä ja studiossa ei olisi yhtään tummaihoista ihmistä ja kaupan päälle vielä pari rasistia siellä omia näkökantojaan saisi kertoa? Puhumattakaan, että olisi joku oikea asiantuntija, joka kertoisi mikä se sananvapauden määritelmä tällä hetkellä yhteiskunnassa tai muualla maailmassa oikein on.</p> <p>&nbsp;</p> <p>------------</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sananvapaus on hieno asia, jota on syytä puolustaa. Sanavapaus on myös siitä oiva oikeus, että sen mukana tulee vastuu omista sanomisistaan. Sananvapauden määrittely on myös hyvin helppoa: sananvapaus on joko olemassa tai sitten sitä ei ole olemassa. Jos sitä sananvapautta yritetään rajoittaa millään tavoin tai edes rajata johonkin tiettyyn alueeseen, niin silloin se ei ole enää vapaus. Silloin sitä ei ole olemassa. Sama koskee koko ilmaisunvapautta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sananvapauteen kuuluu vastuu. Sen kyllä kaikki tietävät ja sen huomaa hyvin myös netissä. Keskustelupalstoilla kirjoitellaan nimimerkkien takaa sellaisia älyttömyyksiä, joita ei missään nimessä omalla nimellä kirjoitettaisi. Katselkaapa vaikka joitakin sellaisia kommenttiketjuja, joissa kirjoitetaan nimettöminä ja sitten verratkaa niitä tämän alustan kommenttiketjuihin, joissa ihmiset kirjoittavat lähtökohtaisesti omalla nimellään. Siltikään minä en olisi valmis kieltämään vaikkapa suomi24-palstaa, sillä sitä ei ole kenenkään pakko lukea ja minun mielestäni on täysin suotavaa, että ihmiset saavat oksentaa pahan olonsa ulos tekstin muodossa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sananvapautta ei voi rajoittaa, sillä silloin sitä ei enää ole. Jos joku taho alkaa määrätä etukäteen, mitä saa sanoa, niin siitä ei seuraa mitään hyvää. Tällä hetkellä meillä Suomessa saa sanoa mitä vain missä vain. Mahdolliset jälkiseuraamukset pitää sitten itse kunkin kantaa ja on tilanteita, joista niitä tulee aivan varmasti. Mutta etukäteen ei ole olemassa mitään sellaista, mitä ei saisi sanoa milloinkaan missään ja hyvä niin. Meillä Suomessa saa sanoa hyvinkin törkeitä asioita ilman seuraamuksia, kun sen sanoo vaikkapa teatterin lavalla tai ravintolassa stand upin muodossa. Sitä tuskin kukaan haluaa kieltää. Vai haluaako?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylellä oli eilen 19.10. keskusteluilta sananvapauden tiimoilta. Joukossa oli erittäin hyviä puheenvuoroja ja sitten joitain täysin käsittämättömiä, kun aiheena oli sananvapaus. Jokainen voi katsoa ohjelman netistä, jos kiinnostusta löytyy. Itse ajattelin ottaa kantaa ohjelmaan kokonaisuutena.

 

En oikein ymmärrä sitä, että aina kun Yle järjestää tällaisia keskusteluiltoja, niissä ei sanota oikeasti yhtään mitään rakentavaa. Jos tämänkin illan tarkoitus oli kuunnella yhdeksän ihmisen omakohtaiset kokemukset sananvapaudestaan, niin mikäs siinä. Mutta kun kaikesta paistoi se, että yritetään pontevasti ottaa kantaa ja ollaan tekevinään merkittävää journalismia, niin toteutus oli taas ihan pielessä. Jos studioon kutsutaan yhdeksän satunnaista ihmistä, niin totta kai heidän mielestään juuri se heidän sananvapauskäsityksensä on oikea. Ja muut väärässä ja väärät mielipiteet on syytä hiljentää. Niitä ei otettu edes mukaan keskustelijoiksi. Eikä eilenkään mitään keskusteltu, vaan kaikki julistivat oman mielipiteensä ja siinä pysyivät. Toisekseen en ymmärrä, miksi näihin keskusteluiltoihin kutsutaan vieraita, jotka eivät edes ymmärrä koko illan teemaa tai sitä, miten pussiin he itsensä puhuvat.

 

Mitäkö tarkoitan? No sitä, että vieraana ollut pappi Sadinmaa ihmettelee, miksi kirkko ei tykkää hänen kirkkoa kritisoivista ulostuloistaan tai miksi hän ei ole haluttu työntekijä, kun hän arvostelee työnantajaansa. Finlaysonin toimitusjohtaja Kurttila taas ei ymmärrä, mitä väärää on siinä, että hänen firmansa tieten tahtoen tekee miehiä syrjivän kampanjan. Samat kaksi herraa yhdessä aktivisti Abdulkarimin kanssa ihmettelevät, kun joku puolustaa valkoista heteromiestä. Heidän argumenttinsa on, että on tärkeämpiäkin huolenaiheita. Hieno argumentti, nimittäin sillä perusteella maailmassa ei kovin montaa huolenaihetta ole. Aina löytyy jostakin joku tärkeämpi asia. Abdulkarim vetää myös ässän hihastaan ottamalla kantaa intiaanipäähineeseen ja saamelaisten asioihin, vaikka juuri äsken oli sanonut että valkoinen heteromies ei voi ottaa kantaa muiden viiteryhmien asioihin, koska ei itse kuulu niihin. Miten hän sitten voi ottaa kantaa sellaisten viiteryhmien asioihin, joihin ei itse kuulu?

 

Viiteryhmistä muuten. Miten se on niin vaikeaa Ylelle saada sinne lähetykseen mukaan kaikkia osapuolia? Tai edes kattavaa läpikattausta? Ei näkynyt keskustelijoiden joukossa saamelaista, rasistia, intiaania jne. Ei edes nauhoitettuja haastatteluja oltu tehty, varmasti olisi jonkun nettitrollin näkemys asiaansa saatu jos se vain olisi haluttu. Heidän puolestaan kyllä puhuttiin, ikään kuin sillä perusteella että keskustelijat tietävät heidänkin asiat paremmin. Mikä haloo siitä nousisikaan, jos tuollainen ilta järjestettäisiin vaikkapa tummaihoisten kokemasta syrjinnästä ja studiossa ei olisi yhtään tummaihoista ihmistä ja kaupan päälle vielä pari rasistia siellä omia näkökantojaan saisi kertoa? Puhumattakaan, että olisi joku oikea asiantuntija, joka kertoisi mikä se sananvapauden määritelmä tällä hetkellä yhteiskunnassa tai muualla maailmassa oikein on.

 

------------

 

Sananvapaus on hieno asia, jota on syytä puolustaa. Sanavapaus on myös siitä oiva oikeus, että sen mukana tulee vastuu omista sanomisistaan. Sananvapauden määrittely on myös hyvin helppoa: sananvapaus on joko olemassa tai sitten sitä ei ole olemassa. Jos sitä sananvapautta yritetään rajoittaa millään tavoin tai edes rajata johonkin tiettyyn alueeseen, niin silloin se ei ole enää vapaus. Silloin sitä ei ole olemassa. Sama koskee koko ilmaisunvapautta.

 

Sananvapauteen kuuluu vastuu. Sen kyllä kaikki tietävät ja sen huomaa hyvin myös netissä. Keskustelupalstoilla kirjoitellaan nimimerkkien takaa sellaisia älyttömyyksiä, joita ei missään nimessä omalla nimellä kirjoitettaisi. Katselkaapa vaikka joitakin sellaisia kommenttiketjuja, joissa kirjoitetaan nimettöminä ja sitten verratkaa niitä tämän alustan kommenttiketjuihin, joissa ihmiset kirjoittavat lähtökohtaisesti omalla nimellään. Siltikään minä en olisi valmis kieltämään vaikkapa suomi24-palstaa, sillä sitä ei ole kenenkään pakko lukea ja minun mielestäni on täysin suotavaa, että ihmiset saavat oksentaa pahan olonsa ulos tekstin muodossa.

 

Sananvapautta ei voi rajoittaa, sillä silloin sitä ei enää ole. Jos joku taho alkaa määrätä etukäteen, mitä saa sanoa, niin siitä ei seuraa mitään hyvää. Tällä hetkellä meillä Suomessa saa sanoa mitä vain missä vain. Mahdolliset jälkiseuraamukset pitää sitten itse kunkin kantaa ja on tilanteita, joista niitä tulee aivan varmasti. Mutta etukäteen ei ole olemassa mitään sellaista, mitä ei saisi sanoa milloinkaan missään ja hyvä niin. Meillä Suomessa saa sanoa hyvinkin törkeitä asioita ilman seuraamuksia, kun sen sanoo vaikkapa teatterin lavalla tai ravintolassa stand upin muodossa. Sitä tuskin kukaan haluaa kieltää. Vai haluaako?

]]>
68 http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244729-sananvapausilta-ylessa-1910#comments Sananvapaus Yleisradio Thu, 19 Oct 2017 21:23:56 +0000 Antti Rautio http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244729-sananvapausilta-ylessa-1910
AfD Vaihtoehto Saksalle http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243604-afd-vaihtoehto-saksalle <p>Saksassa kaytiin parlamenttivaalit 24.9. En voinut olla kiinnittämättä huomiota eri medioihin ja niiden suhtautumiseen Saksan kolmanneksi suurimmaksi tulleeseen puolueeseen AfD:hen vaihtoehto Saksalle. Vaalitulosiltana ja alkuviikosta Yle ja MTV3 totesivat useaan kertaan uutislähetyksissään AfD:n olevan äärioikeisto puolue. Lehdistössä Helsingin Sanomat kertoi AfD:n olevan äärioikeistopuolue sisäsivuillaan.<br />Kansan uutisten totuutena julistettiin AfD:n olevan uusnatsipuolue.<br />Minkälainen puolue tuo uusnatsipuolue onkaan. Ainakin kyseisillä uutisoinneilla saadaan heräämään mielenkiinto. Nopealla silmäyksellä Vaihtoehto Saksalle voi todeta olevan.<br /><br />-Kansallismielinen puolue joka vastustaa islamin ulkoisia esiintymismuotoja kuten moskeijoita ja burkhia.<br />-Vastustaa ääri-islamilaisten tuloa Saksaan<br />-Vastustaa eurovaluuttaa, muttei EU:ta<br />-Perinteisiä perhearvoja kannattava<br />-Vastustaa samaa sukupuolta olevien keskinäisiä avioliittoja<br />-Ilmastonmuutosta epäilevä<br />-Asevelvollisuutta kannattava<br />-Kannattaa huumeidenkäyttäjien sijoittamista hoidon sijasta vankiloihin<br />-Venäjä-myönteinen<br />-Vastustaa Venäjän vastaisia talouspakotteita<br /><br />Puolue kertoo sanoutuvansa irti väkivallasta, koska haluaa tehdä uskottavaa politiikkaa.<br />Edellä mainittuja arvoja lukiessani itselleni tulee kuva lähinnä puolueesta joka pyrkii suojaamaan maataan haittavaikutuksilta.<br />Uutisoinnin AfD:stä voi muuallakin Euroopassa todeta olleen yhtä tyrmäävää kuin Suomessa, eräs syy varmasti on se, että puolue on vastustanut yhteisvaluutta Euroa koko olemassa olonsa ajan, mikä euromaille on punainen vaate.<br />Suurin haittapuoli Euroopan uutisoinnissa on se, että mikäli aidosti äärioikeistolainen puolue tulisi jonkun Euroopan maan puoluekartalle, olisi medialta sanamuodot loppu.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<br />Olisi mukava kuulla valtamedioilta mihin kategoriaan ne laittavat maana Itävallan jossa natsitervehdyksistä saa vankilatuomioita.<br />Itävalta nimittäin päätti kieltää burkhat sekä ääriajatteluun yllyttävän materiaalin jakamisen. Maahanmuuttajien myös edellytetään osallistuvan vuoden mittaiselle kurssille, jossa opiskellaan muun muassa Itävaltalaisia arvoja ja Saksaa.<br />Mikäli maahanmuuttaja ei osallistu kurssille ilman pätevää syytä, hän menettää sosiaaliavustuksensa. Itävaltaan on tullut pakolaisia 90 tuhatta sitten vuoden 2015.<br />Ensimmäisenä en olisi niputtamassa Itävaltaa&nbsp; äärioikeisto tai uusnatsi valtioksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksassa kaytiin parlamenttivaalit 24.9. En voinut olla kiinnittämättä huomiota eri medioihin ja niiden suhtautumiseen Saksan kolmanneksi suurimmaksi tulleeseen puolueeseen AfD:hen vaihtoehto Saksalle. Vaalitulosiltana ja alkuviikosta Yle ja MTV3 totesivat useaan kertaan uutislähetyksissään AfD:n olevan äärioikeisto puolue. Lehdistössä Helsingin Sanomat kertoi AfD:n olevan äärioikeistopuolue sisäsivuillaan.
Kansan uutisten totuutena julistettiin AfD:n olevan uusnatsipuolue.
Minkälainen puolue tuo uusnatsipuolue onkaan. Ainakin kyseisillä uutisoinneilla saadaan heräämään mielenkiinto. Nopealla silmäyksellä Vaihtoehto Saksalle voi todeta olevan.

-Kansallismielinen puolue joka vastustaa islamin ulkoisia esiintymismuotoja kuten moskeijoita ja burkhia.
-Vastustaa ääri-islamilaisten tuloa Saksaan
-Vastustaa eurovaluuttaa, muttei EU:ta
-Perinteisiä perhearvoja kannattava
-Vastustaa samaa sukupuolta olevien keskinäisiä avioliittoja
-Ilmastonmuutosta epäilevä
-Asevelvollisuutta kannattava
-Kannattaa huumeidenkäyttäjien sijoittamista hoidon sijasta vankiloihin
-Venäjä-myönteinen
-Vastustaa Venäjän vastaisia talouspakotteita

Puolue kertoo sanoutuvansa irti väkivallasta, koska haluaa tehdä uskottavaa politiikkaa.
Edellä mainittuja arvoja lukiessani itselleni tulee kuva lähinnä puolueesta joka pyrkii suojaamaan maataan haittavaikutuksilta.
Uutisoinnin AfD:stä voi muuallakin Euroopassa todeta olleen yhtä tyrmäävää kuin Suomessa, eräs syy varmasti on se, että puolue on vastustanut yhteisvaluutta Euroa koko olemassa olonsa ajan, mikä euromaille on punainen vaate.
Suurin haittapuoli Euroopan uutisoinnissa on se, että mikäli aidosti äärioikeistolainen puolue tulisi jonkun Euroopan maan puoluekartalle, olisi medialta sanamuodot loppu.                                                                                                                          
Olisi mukava kuulla valtamedioilta mihin kategoriaan ne laittavat maana Itävallan jossa natsitervehdyksistä saa vankilatuomioita.
Itävalta nimittäin päätti kieltää burkhat sekä ääriajatteluun yllyttävän materiaalin jakamisen. Maahanmuuttajien myös edellytetään osallistuvan vuoden mittaiselle kurssille, jossa opiskellaan muun muassa Itävaltalaisia arvoja ja Saksaa.
Mikäli maahanmuuttaja ei osallistu kurssille ilman pätevää syytä, hän menettää sosiaaliavustuksensa. Itävaltaan on tullut pakolaisia 90 tuhatta sitten vuoden 2015.
Ensimmäisenä en olisi niputtamassa Itävaltaa  äärioikeisto tai uusnatsi valtioksi.

]]>
1 http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243604-afd-vaihtoehto-saksalle#comments Itävalta MTV3 Saksa AfD Uusnatsit Yleisradio Thu, 28 Sep 2017 20:19:33 +0000 Jussi Marttinen http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243604-afd-vaihtoehto-saksalle
Yleisradiossa aloittaa tehtävät yleisöasiamies! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243566-yleisradiossa-aloittaa-tehtavat-yleisoasiamies <p>Yleisradion tuore <strong>yleisöasiamies Sami Koivisto</strong> kirjoittaa muun muassa seuraavasti:</p><p><em>&quot;Ylessä veronmaksajan ääni on myös omistajan ääni. Se tarkoittaa sitä, että jokainen yleläinen on aina kiinnostunut siitä, mitä palkkamme maksajat työmme jäljestä tykkäävät.&quot;</em></p><p>Tässä lyhyt veronmaksajan ja kahden pojan isän palaute! Odotan Yleisradiolta selkeämpää panostusta kansan sivistystason kohentamiseksi ja myös vahvempaa panostusta interaktiiviseen mediatoimintaan.</p><p><strong>Kahdeksasta neljään ei riitä!</strong></p><p>Ehkä tosiaan joskus koittaa vielä aika, jolloin Yleisradion palkkalistoilla enemmistö haluaa olla vuorovaikutuksessa kansan parissa, eikä katsoa pitkin nenänvartta rahvasta kuten nyt taitaa olla todellisuus. Joustavuuden meno Yleisradion strategiassa voi kestää kyllä vuosia, kun ei siihen pysty Suomessa edes kaikki hyvin innovatiivisetkaan organisaatiot. Joustavuudella tarkoitan, että mediasisältöjen tuottajat eivät enää kyttäisi työaikojaan kuten valtiolla byrokraattisesti kytätään &quot;tyylillä kasista neljään&quot;, vaan joskus voisi tehdä kevyempiä mediavetoja myös vapaa-ajalla. </p><p><strong>Minun Yleisradio olisi ennemmin valtamerilaiva kuin häiriintynyt tukkilautta!</strong></p><p>Toki mediasisältöjen tuottajille pitäisi voida myös antaa mahdollisesti kannustimia vapaa-ajalta työskentelyyn, mutta siitä ei tietenkään saisi tulla mitään painetta työväelle. Kuitenkin olen lopuksi sitä mieltä, että Yleisradion tehtävä ei ole olla häiriintyneiden palauteautomaattien mukana ajelehtiva tukkilautta, vaan ennemminkin ruoriohjauksessa eteenpäin paineleva valtamerialus!</p><p><strong>Muualla netissä</strong></p><p>Yleisradion sivulla tuoreen yleisöasiamies Sami Koiviston kolumni:</p><p><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/28/sami-koivisto-hyva-yle-veron-maksaja-haluamme-kuulla-juuri-sinua" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/28/sami-koivisto-hyva-yle-veron-maksaja-haluamme-kuulla-juuri-sinua">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/28/sami-koivisto-hyva-yle-veron-ma...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleisradion tuore yleisöasiamies Sami Koivisto kirjoittaa muun muassa seuraavasti:

"Ylessä veronmaksajan ääni on myös omistajan ääni. Se tarkoittaa sitä, että jokainen yleläinen on aina kiinnostunut siitä, mitä palkkamme maksajat työmme jäljestä tykkäävät."

Tässä lyhyt veronmaksajan ja kahden pojan isän palaute! Odotan Yleisradiolta selkeämpää panostusta kansan sivistystason kohentamiseksi ja myös vahvempaa panostusta interaktiiviseen mediatoimintaan.

Kahdeksasta neljään ei riitä!

Ehkä tosiaan joskus koittaa vielä aika, jolloin Yleisradion palkkalistoilla enemmistö haluaa olla vuorovaikutuksessa kansan parissa, eikä katsoa pitkin nenänvartta rahvasta kuten nyt taitaa olla todellisuus. Joustavuuden meno Yleisradion strategiassa voi kestää kyllä vuosia, kun ei siihen pysty Suomessa edes kaikki hyvin innovatiivisetkaan organisaatiot. Joustavuudella tarkoitan, että mediasisältöjen tuottajat eivät enää kyttäisi työaikojaan kuten valtiolla byrokraattisesti kytätään "tyylillä kasista neljään", vaan joskus voisi tehdä kevyempiä mediavetoja myös vapaa-ajalla.

Minun Yleisradio olisi ennemmin valtamerilaiva kuin häiriintynyt tukkilautta!

Toki mediasisältöjen tuottajille pitäisi voida myös antaa mahdollisesti kannustimia vapaa-ajalta työskentelyyn, mutta siitä ei tietenkään saisi tulla mitään painetta työväelle. Kuitenkin olen lopuksi sitä mieltä, että Yleisradion tehtävä ei ole olla häiriintyneiden palauteautomaattien mukana ajelehtiva tukkilautta, vaan ennemminkin ruoriohjauksessa eteenpäin paineleva valtamerialus!

Muualla netissä

Yleisradion sivulla tuoreen yleisöasiamies Sami Koiviston kolumni:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/28/sami-koivisto-hyva-yle-veron-maksaja-haluamme-kuulla-juuri-sinua

]]>
2 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243566-yleisradiossa-aloittaa-tehtavat-yleisoasiamies#comments Hyvä media Internet Sosiaalinen media Yleisradio Thu, 28 Sep 2017 09:26:35 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243566-yleisradiossa-aloittaa-tehtavat-yleisoasiamies
Facebookista tuli Ylen kilpailija http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243213-facebookista-tuli-ylen-kilpailija <p>Yleisradio on saanut uuden päätoimittajan. Onneksi olkoon, Jouko Jokinen!</p><p>Jokinen on ollut viikon todellinen mediahenkilö avattuaan viime sunnuntaina Aamulehden kautta keskustelun sukupuolineutraalien termien käytöstä. <a href="http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243103-uuden-suomen-tavoite-ymmarrettava-sukupuolineutraali-ilmaisu">Uusi Suomi otti asiaan kantaa omalla linjauksellaan.</a></p><p>Heti ensimmäisissä haastatteluissa uudessa Yle-roolissaan Jokinen on avannut keskustelun Facebookista, tuosta <a href="https://www.mikrobitti.fi/2017/01/sosiaalinen-media-2017-voittajat-ja-haviajat/">yli kahden miljoonan suomalaisen amerikkalaisesta some-lempilapsesta.</a></p><p>&rdquo;Muissa Pohjoismaissa Facebook, Google ja muut vastaavat toimijat ovat selkeästi enemmänkin kilpailijoita kuin Suomessa. Epäilen, että tämä asia tulee myös Suomeen viiveellä. Epäilen, että suomalainen media tulee muuttamaan asemointiaan ja ottamaan enemmän kilpailija-asennon näihin kansainvälisiin toimijoihin&hellip; Mutta kyllä, näen että nämä suuret toimijat tulee olemaan enemmän kilpailijoita kuin kumppaneita myös Yleisradiolle&rdquo;, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9842707">Jokinen pohtii Ylen jutussa.</a></p><p>Kansainvälisessä mediassa Facebook on nähty jopa &rdquo;julkisena vihollisena numero yksi&rdquo;. Näin on <a href="https://www.theguardian.com/media/greenslade/2016/sep/20/why-facebook-is-public-enemy-number-one-for-newspapers-and-journalism">julistanut esimerkiksi brittilehti Guardian.</a></p><p>Pääsyy on se, että Facebookista on tullut monille verkkokäyttäjille aloitussivu, jonka pelätään heikentävän mediabrändejä, ja se on kerännyt markkinoilta yhä suuremmat rahat. Lisäksi Facebook algoritmeineen päättää paljolti siitä, mitä uutisia kukin käyttäjä saa silmiensä eteen ja lukee.</p><p>Tästä huolimatta lähes kaikki mediatalot koettavat etsiä parhaita hyötyjä Facebookista. Yksinkertainen syy on mainittu jo tämän tekstin alussa: siellä on myös puolet kansasta.</p><p>Yle on tehnyt monenlaista <a href="https://yle.fi/aihe/umk">sisältötyötä Facebookin alustalla ja tekee yhä</a>. Toista amerikkalaista pörssiyhtiötä, Twitteriä, valtionyhtiö hyödyntää keskustelualustana tv-ohjelmissaan.</p><p>Ylen omaperäinen some-tekeminen ei ole ollut koko sosiaalisen median aikakauden aikana mainittavaa. Yhtiön yksittäiset toimittajat ovat rakentaneet henkilöbrändejään ja tulleet suurelle some-yleisölle tunnetuiksi amerikkalaisten palvelujen kautta.</p><p>Yle ei ole loistanut viime aikoina muutoinkaan kotimaisilla ratkaisuilla, ei siis yksin eikä yhdessä muiden kanssa. Takavuosina asia oli toisin, kun <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5486862">radiokanava Yle Puhe oli sisältöpuolella rohkea pelinavaaja</a>.</p> Yleisradio on saanut uuden päätoimittajan. Onneksi olkoon, Jouko Jokinen!

Jokinen on ollut viikon todellinen mediahenkilö avattuaan viime sunnuntaina Aamulehden kautta keskustelun sukupuolineutraalien termien käytöstä. Uusi Suomi otti asiaan kantaa omalla linjauksellaan.

Heti ensimmäisissä haastatteluissa uudessa Yle-roolissaan Jokinen on avannut keskustelun Facebookista, tuosta yli kahden miljoonan suomalaisen amerikkalaisesta some-lempilapsesta.

”Muissa Pohjoismaissa Facebook, Google ja muut vastaavat toimijat ovat selkeästi enemmänkin kilpailijoita kuin Suomessa. Epäilen, että tämä asia tulee myös Suomeen viiveellä. Epäilen, että suomalainen media tulee muuttamaan asemointiaan ja ottamaan enemmän kilpailija-asennon näihin kansainvälisiin toimijoihin… Mutta kyllä, näen että nämä suuret toimijat tulee olemaan enemmän kilpailijoita kuin kumppaneita myös Yleisradiolle”, Jokinen pohtii Ylen jutussa.

Kansainvälisessä mediassa Facebook on nähty jopa ”julkisena vihollisena numero yksi”. Näin on julistanut esimerkiksi brittilehti Guardian.

Pääsyy on se, että Facebookista on tullut monille verkkokäyttäjille aloitussivu, jonka pelätään heikentävän mediabrändejä, ja se on kerännyt markkinoilta yhä suuremmat rahat. Lisäksi Facebook algoritmeineen päättää paljolti siitä, mitä uutisia kukin käyttäjä saa silmiensä eteen ja lukee.

Tästä huolimatta lähes kaikki mediatalot koettavat etsiä parhaita hyötyjä Facebookista. Yksinkertainen syy on mainittu jo tämän tekstin alussa: siellä on myös puolet kansasta.

Yle on tehnyt monenlaista sisältötyötä Facebookin alustalla ja tekee yhä. Toista amerikkalaista pörssiyhtiötä, Twitteriä, valtionyhtiö hyödyntää keskustelualustana tv-ohjelmissaan.

Ylen omaperäinen some-tekeminen ei ole ollut koko sosiaalisen median aikakauden aikana mainittavaa. Yhtiön yksittäiset toimittajat ovat rakentaneet henkilöbrändejään ja tulleet suurelle some-yleisölle tunnetuiksi amerikkalaisten palvelujen kautta.

Yle ei ole loistanut viime aikoina muutoinkaan kotimaisilla ratkaisuilla, ei siis yksin eikä yhdessä muiden kanssa. Takavuosina asia oli toisin, kun radiokanava Yle Puhe oli sisältöpuolella rohkea pelinavaaja.

]]>
20 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243213-facebookista-tuli-ylen-kilpailija#comments Kotimaa Facebook Media Yleisradio Thu, 21 Sep 2017 11:11:48 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243213-facebookista-tuli-ylen-kilpailija
Ylen toimitusjohtaja sai kuin saikin mieleisensä päätoimittajan http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243173-ylen-toimitusjohtaja-sai-kuin-saikin-mieleisensa-paatoimittajan <p>Ylen suomenkielisen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajaksi ja vastaavaksi toimittajaksi&nbsp;on nimitetty Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen.</p><p>Ylen toimitusjohtaja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9841692">Lauri Kivinen</a> perustelee valintaansa Jouko Jokisen johtamiskokemuksella erilaisissa tiedotusvälineissä. Jouko&nbsp;Jokinen puolestaan kertoo, että hänellä ei ole kokemusta erilaisissa tiedotusvälineissä vaan ainoastaan sanomalehdissä.</p><p>Markkinointimiehenä Lauri Kivinen osaa puhua luontevasti sormet ristissä selän takana. Helsingin Sanomia hän juksasi käymistään uutistoiminnan kehityskeskusteluista.&nbsp;Kivisen mukaan kaikki oli hyvin ja kunnossa.&nbsp;</p><p>Helsingin Sanomat luotti Kiviseen, eikä tarkistanut asiaa, vaan julkaisi haastattelun artikkelissa &quot;Henkilöstöä kuullut Ylen toimitusjohtaja Kivinen: Uskon, että nyt lähdetään oikeaan suuntaan&quot; (<a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005010360.html">linkki</a>).&nbsp;Ylestä pois potkitut toimittajat syyttivät Kivistä valehtelusta&nbsp;<a href="https://areena.yle.fi/1-3760150">Ylen A-Teemassa</a>&nbsp;(kohta 50&#39; eteenpäin). Ilmeenkään värähtämättä Kivinen vastasi ja ohipuhui itsensä kuiville suorassa TV-lähetyksessä.&nbsp;</p><p>Professori Olli Mäenpää teki keväällä 2017 arvioinnin<a href="https://drive.google.com/file/d/0B-v6fV6ewetZSUYyQ3hnQnkwZlk/view"> Ylen journalistista päätöksentekoprosesseista</a>. &nbsp;Raportti on karua luettavaa. Ylen uutistoiminnassa on sotilaallisen hierarkkinen organisaatio, joka sotii kaikkia organisaatio-oppeja vastaan. Kivinen oli tuonut Nokiasta mukanaan &quot;management by perkele&quot; -johtamisen Yleisradioon.</p><p>Kivisen aikana Ylessä ei ole noudatettu julkisten yleisradioyhtiöiden käytäntöä, että työpaikat ovat julkisessa haussa. Uutisjupakan jälkeen Ylessä haluttiinkin olla nöyriä ja avoimia. Atte Jääskeläisen paikka laitettiin avoimeen hakuun. &nbsp;</p><p>Avoimen haun todellisesta &quot;avoimuudesta&quot; kertoo&nbsp;<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ylen-uudeksi-paatoimittajaksi-jouko-jokinen-aamulehdesta/6582620#gs.HvZ9ta8">MTV:n uutiset.</a>&nbsp;Valituksi tullut Jouko Jokinen ei hakenut tehtävää vapaaehtoisesti. Hän suostui hakemaan paikkaa vasta toimitusjohtaja Kivisen sinnikkäiden pyyntöjen takia. Päätöksen tekemiseen meni kolme viikkoa. Ensin oli viikko tunnustelua, ja sitten kaksi viikkoa tiivistä keskustelua toimitusjohtaja Lauri Kivisen kanssa.<br /><br />Avoimen haun onnistumisesta ei ole tietoa. Yle on pimittänyt hakijoiden määrät ja nimet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen suomenkielisen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajaksi ja vastaavaksi toimittajaksi on nimitetty Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen.

Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen perustelee valintaansa Jouko Jokisen johtamiskokemuksella erilaisissa tiedotusvälineissä. Jouko Jokinen puolestaan kertoo, että hänellä ei ole kokemusta erilaisissa tiedotusvälineissä vaan ainoastaan sanomalehdissä.

Markkinointimiehenä Lauri Kivinen osaa puhua luontevasti sormet ristissä selän takana. Helsingin Sanomia hän juksasi käymistään uutistoiminnan kehityskeskusteluista. Kivisen mukaan kaikki oli hyvin ja kunnossa. 

Helsingin Sanomat luotti Kiviseen, eikä tarkistanut asiaa, vaan julkaisi haastattelun artikkelissa "Henkilöstöä kuullut Ylen toimitusjohtaja Kivinen: Uskon, että nyt lähdetään oikeaan suuntaan" (linkki). Ylestä pois potkitut toimittajat syyttivät Kivistä valehtelusta Ylen A-Teemassa (kohta 50' eteenpäin). Ilmeenkään värähtämättä Kivinen vastasi ja ohipuhui itsensä kuiville suorassa TV-lähetyksessä. 

Professori Olli Mäenpää teki keväällä 2017 arvioinnin Ylen journalistista päätöksentekoprosesseista.  Raportti on karua luettavaa. Ylen uutistoiminnassa on sotilaallisen hierarkkinen organisaatio, joka sotii kaikkia organisaatio-oppeja vastaan. Kivinen oli tuonut Nokiasta mukanaan "management by perkele" -johtamisen Yleisradioon.

Kivisen aikana Ylessä ei ole noudatettu julkisten yleisradioyhtiöiden käytäntöä, että työpaikat ovat julkisessa haussa. Uutisjupakan jälkeen Ylessä haluttiinkin olla nöyriä ja avoimia. Atte Jääskeläisen paikka laitettiin avoimeen hakuun.  

Avoimen haun todellisesta "avoimuudesta" kertoo MTV:n uutiset. Valituksi tullut Jouko Jokinen ei hakenut tehtävää vapaaehtoisesti. Hän suostui hakemaan paikkaa vasta toimitusjohtaja Kivisen sinnikkäiden pyyntöjen takia. Päätöksen tekemiseen meni kolme viikkoa. Ensin oli viikko tunnustelua, ja sitten kaksi viikkoa tiivistä keskustelua toimitusjohtaja Lauri Kivisen kanssa.

Avoimen haun onnistumisesta ei ole tietoa. Yle on pimittänyt hakijoiden määrät ja nimet.

]]>
4 http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243173-ylen-toimitusjohtaja-sai-kuin-saikin-mieleisensa-paatoimittajan#comments Journalismi Poliitinen avoimuus Puolueettomuus Tasapuolisuus Yleisradio Wed, 20 Sep 2017 18:13:02 +0000 Kimmo Saarikko http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243173-ylen-toimitusjohtaja-sai-kuin-saikin-mieleisensa-paatoimittajan
YLE ja skientistinen tiedejournalismi http://tonihonkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242823-yle-ja-skientistinen-tiedejournalismi <p>Ajatuksia artikkelista, jossa painotetaan (luonnon)tieteellisen ajattelun tärkeyttä.&nbsp;</p><p>Artikkeli: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9772447" title="https://yle.fi/uutiset/3-9772447">https://yle.fi/uutiset/3-9772447</a></p><p>&nbsp;</p><p>Artikkelissa on tärkeää asiaa. Tieteet näyttäisivät olevan järkeviä keinoja rakentaa yhdessä yhteistä ymmärrystä ja kuvauksia maailman ilmiöistä.</p><p>MUTTA...<br />uutisessa tulee jälleen hyvin esiin se, että YLE näyttää ylipäätään (tiede)uutisissaan propagoivan skientismiä eli tiedeuskovaisuutta. Tarkoitan skientismillä näkemystä, että vain (luonnon)tiede voisi toimia maailmankuvan rakentajana, ja että vain (luonnon)tieteen avulla voidaan selvittää &quot;tosiasioita&quot;, &quot;faktoja&quot; kokemastamma maailmasta.</p><p>(Luonnon)tiedekin perustuu kehäpäättelyyn, jossa tieto perustellaan aistikykyjen ja järjen toiminnoilla. Aistikyvyt ja järjen toiminnat taas perustellaan niillä itsellään. Karkeasti yksinkertaistaen väite kuuluu, että: &quot;Tiedän, että näen maailman, koska minulla on silmät. Tiedän, että minulla on silmät, koska näen.&quot; Tällainen perustelu on oikeastaan samanlaista kehäpäättelyä kuin väite, että &ldquo;Raamattu on Jumalan sanaa, koska Raamatussa sanotaan niin.&rdquo;</p><p>Ei tarvitse kovin paljon opiskella filosofian historiaa, kun antiikin skeptikoiden kautta eteen tulee n. 1700-luvulla Immanuel Kant, ja hänen oivalluksensa, että ei ole keinoa tietää, vastaako tietomme todellisuutta itseään vai eikö vastaa.</p><p>Skeptisismin asettamiin tieto-ongelmiin ei ole löydetty tyydyttävää ratkaisua kuluneita vuosisatoina eikä sitä tunnu olevan näköpiirissä. Äärimmäinen skeptisismi johtaa arkielämän kannalta absurdiin solipsismiin, mutta solipsismia ei voida selittää tyydyttävästi pois. On vain löydettävä muita ratkaisuja kehittää järkeviä selityksiä ja opittava elämään tiedollisen epävarmuuden kanssa. Kestävä ratkaisu ei kuitenkaan ole korvata uskonnollista metafysiikkaa toisenlaisella (tietämiseen liittyvällä) uskonnollisuudella, skientismillä.</p><p>Tietämisen mahdollisuuden meille asettamat haasteet ovat mahdollistaneet sittemmin sellaiset suuntaukset kuin mm. fenomenologia, (sosiaalinen) konstruktivismi, jne. Näistä en ole juuri koskaan kuullut mainittavan mitään YLE:n tai muissakaan tiedeuutisissa. Ne ovat kuitenkin käsittääkseni merkittäviä tieteenfilosofisia suuntauksia, ja johtavat erilaiseen tieteelliseen ajatteluun kuin mitä luonnontieteiden parissa on käytössä.</p><p>Tietoteoreettisesti ajatellen kaikki väitteet tyyliin &quot;tiede osoittaa faktat&quot;, &quot;tiede on osoittanut, että on tosia&rdquo;, &ldquo;niin sanottu arkiajattelu on aivojemme luontainen tapa ajatella&rdquo; jne. ovat tieteenfilosofista uskonnollissävyistä julistusta, skientismiä.&nbsp;</p><p>Näin ajatellen niin sanotut &quot;kovat tieteet&quot; kenties juuri ovatkin niitä helppoja vastauksia antavia: kaikkien niiden perustalla on materialistinen filosofia, joka on vain yksi mahdollinen metafyysinen filosofia. Metafysiikalla on väliä, koska metafyysisiä oletuksia tehdään joka tapauksessa koko ajan. (Wittgensteinkin palasi Tractatuksen jälkeisen pitkän tauon jälkeen filosofian pariin pohtien muun muassa juuri tietämisen varmuuttaa).</p><p>Skepsis ry propagoi skientismiä: se on valinnut skeptisismin filosofisista suuntauksista kannattaa vain sellaista, joka mahdollistaa (luonnon)tieteellisen ajattelun.<br />Tiina Raevaara on julkiateisti, joka käyttää julkista asemaansa myös oman maailmankatsomuksensa propagoimiseen. Näin tekevät muutamat muutkin suuren median suosimat julkkis(luonnon)tieteilijät; parikin tähtitieteilijää kommentoi oman pätevyysalansa ulkopuolisia asioita luonnontieteilijöille ominaisin kovin varmoin äänenpainoin. Oman maailmankatsomuksen propagointi on tavallaan ymmärrettää, koska asia on useimmiten itselle kovin tärkeä. Tuollaista propagointia tekee meistä kovin moni muukin mukaan lukien minäitsekin.</p><p>Kenties todellista kriittisyyttä olisi kuitenkin tiedostaa (luonnon)tieteen teoreettiset perusteet ja oletukset, sekä se, mitä tieteiden avulla voidaan &quot;metafyysisen&quot; OIKEASTI sanoa maailmasta, ihmisestä ja elämästä? Tästä eivät YLE:n tiedeuutiset eivätkä oikein muutkaan tiedettä popularisoivat julkaisut koskaan näytä puhuvan mitään. Tieteiden popularisointia ja &quot;kansansivistystä&quot; ajatellen tämä olisi kuitenkin tärkeä asia.</p><p>Painotan vielä lopuksi, että tieteet näyttäisivät olevan järkeviä keinoja rakentaa yhdessä yhteistä ymmärrystä ja kuvaa maailman ilmiöistä. Kannatan niiden käyttöä. Henkilökohtainen maailman- ja elämänkatsomus sitävastoin voi sisältää paljon muitakin elementtejä kuin tieteellisiä teorioita, ja niinhän ne sisältävätkin mm. vahvoja metafyysisiä ja tiedollisia oletuksia. Niitä tutkitaan mm. filosofian ja antropologian parissa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajatuksia artikkelista, jossa painotetaan (luonnon)tieteellisen ajattelun tärkeyttä. 

Artikkeli: https://yle.fi/uutiset/3-9772447

 

Artikkelissa on tärkeää asiaa. Tieteet näyttäisivät olevan järkeviä keinoja rakentaa yhdessä yhteistä ymmärrystä ja kuvauksia maailman ilmiöistä.

MUTTA...
uutisessa tulee jälleen hyvin esiin se, että YLE näyttää ylipäätään (tiede)uutisissaan propagoivan skientismiä eli tiedeuskovaisuutta. Tarkoitan skientismillä näkemystä, että vain (luonnon)tiede voisi toimia maailmankuvan rakentajana, ja että vain (luonnon)tieteen avulla voidaan selvittää "tosiasioita", "faktoja" kokemastamma maailmasta.

(Luonnon)tiedekin perustuu kehäpäättelyyn, jossa tieto perustellaan aistikykyjen ja järjen toiminnoilla. Aistikyvyt ja järjen toiminnat taas perustellaan niillä itsellään. Karkeasti yksinkertaistaen väite kuuluu, että: "Tiedän, että näen maailman, koska minulla on silmät. Tiedän, että minulla on silmät, koska näen." Tällainen perustelu on oikeastaan samanlaista kehäpäättelyä kuin väite, että “Raamattu on Jumalan sanaa, koska Raamatussa sanotaan niin.”

Ei tarvitse kovin paljon opiskella filosofian historiaa, kun antiikin skeptikoiden kautta eteen tulee n. 1700-luvulla Immanuel Kant, ja hänen oivalluksensa, että ei ole keinoa tietää, vastaako tietomme todellisuutta itseään vai eikö vastaa.

Skeptisismin asettamiin tieto-ongelmiin ei ole löydetty tyydyttävää ratkaisua kuluneita vuosisatoina eikä sitä tunnu olevan näköpiirissä. Äärimmäinen skeptisismi johtaa arkielämän kannalta absurdiin solipsismiin, mutta solipsismia ei voida selittää tyydyttävästi pois. On vain löydettävä muita ratkaisuja kehittää järkeviä selityksiä ja opittava elämään tiedollisen epävarmuuden kanssa. Kestävä ratkaisu ei kuitenkaan ole korvata uskonnollista metafysiikkaa toisenlaisella (tietämiseen liittyvällä) uskonnollisuudella, skientismillä.

Tietämisen mahdollisuuden meille asettamat haasteet ovat mahdollistaneet sittemmin sellaiset suuntaukset kuin mm. fenomenologia, (sosiaalinen) konstruktivismi, jne. Näistä en ole juuri koskaan kuullut mainittavan mitään YLE:n tai muissakaan tiedeuutisissa. Ne ovat kuitenkin käsittääkseni merkittäviä tieteenfilosofisia suuntauksia, ja johtavat erilaiseen tieteelliseen ajatteluun kuin mitä luonnontieteiden parissa on käytössä.

Tietoteoreettisesti ajatellen kaikki väitteet tyyliin "tiede osoittaa faktat", "tiede on osoittanut, että on tosia”, “niin sanottu arkiajattelu on aivojemme luontainen tapa ajatella” jne. ovat tieteenfilosofista uskonnollissävyistä julistusta, skientismiä. 

Näin ajatellen niin sanotut "kovat tieteet" kenties juuri ovatkin niitä helppoja vastauksia antavia: kaikkien niiden perustalla on materialistinen filosofia, joka on vain yksi mahdollinen metafyysinen filosofia. Metafysiikalla on väliä, koska metafyysisiä oletuksia tehdään joka tapauksessa koko ajan. (Wittgensteinkin palasi Tractatuksen jälkeisen pitkän tauon jälkeen filosofian pariin pohtien muun muassa juuri tietämisen varmuuttaa).

Skepsis ry propagoi skientismiä: se on valinnut skeptisismin filosofisista suuntauksista kannattaa vain sellaista, joka mahdollistaa (luonnon)tieteellisen ajattelun.
Tiina Raevaara on julkiateisti, joka käyttää julkista asemaansa myös oman maailmankatsomuksensa propagoimiseen. Näin tekevät muutamat muutkin suuren median suosimat julkkis(luonnon)tieteilijät; parikin tähtitieteilijää kommentoi oman pätevyysalansa ulkopuolisia asioita luonnontieteilijöille ominaisin kovin varmoin äänenpainoin. Oman maailmankatsomuksen propagointi on tavallaan ymmärrettää, koska asia on useimmiten itselle kovin tärkeä. Tuollaista propagointia tekee meistä kovin moni muukin mukaan lukien minäitsekin.

Kenties todellista kriittisyyttä olisi kuitenkin tiedostaa (luonnon)tieteen teoreettiset perusteet ja oletukset, sekä se, mitä tieteiden avulla voidaan "metafyysisen" OIKEASTI sanoa maailmasta, ihmisestä ja elämästä? Tästä eivät YLE:n tiedeuutiset eivätkä oikein muutkaan tiedettä popularisoivat julkaisut koskaan näytä puhuvan mitään. Tieteiden popularisointia ja "kansansivistystä" ajatellen tämä olisi kuitenkin tärkeä asia.

Painotan vielä lopuksi, että tieteet näyttäisivät olevan järkeviä keinoja rakentaa yhdessä yhteistä ymmärrystä ja kuvaa maailman ilmiöistä. Kannatan niiden käyttöä. Henkilökohtainen maailman- ja elämänkatsomus sitävastoin voi sisältää paljon muitakin elementtejä kuin tieteellisiä teorioita, ja niinhän ne sisältävätkin mm. vahvoja metafyysisiä ja tiedollisia oletuksia. Niitä tutkitaan mm. filosofian ja antropologian parissa. 

]]>
17 http://tonihonkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242823-yle-ja-skientistinen-tiedejournalismi#comments Elämänfilosofia Luonnontiede Skientismi Tieteen filosofia Yleisradio Wed, 13 Sep 2017 23:39:27 +0000 Toni Honkala http://tonihonkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242823-yle-ja-skientistinen-tiedejournalismi
Tietoisku:Kannabis http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241970-tietoiskukannabis <p><strong><a href="http://&lt;div class=&quot;yle_areena_player&quot; data-id=&quot;26-95131&quot; data-article=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/13/tietoiskut-valistivat-ja-varoittivat-huumeista-1970-luvulla&quot;&gt;&lt;/div&gt;&lt;script src=&quot;http://player.yle.fi/assets/js/embed.js&quot;&gt;&lt;/script&gt;">Tietoisku:Kannabis</a>&nbsp;</strong>-&nbsp;<strong><em>Ihminen tylsistyy ja menettää mielenkiintonsa ympäröivään maailmaan.</em>― Tietoisku vuodelta 1973</strong></p><p>Tähän hölynpölyyn edelleenkin valtaosa ihmisistä uskoo. Kehitys ei kehity.Tietoisuus todellisuudesta on kateissa.</p><p>Kiitos Ylelle, että tälläisiä pelotteluvideoita löytyy. Hyvin voi todeta, että vähän on noista ajoista järkeä tullut tähän päivään.</p><p>Jos video ei näy sen voi katsoa täältä:&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/13/tietoiskut-valistivat-ja-varoittivat-huumeista-1970-luvulla">Tietoiskut valistivat ja varoittivat huumeista 1970-luvulla</a></p><p>&nbsp;</p><p>EDIT:</p><p>Varsinkin kun tutustuu uusimpiin tutkimuksiin ja tietoihin.&nbsp;<a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241914-kannabiksen-laillistaminen-ja-nuorten-kannabiksen-kaytto-ei-aihetta-paniikkiin">Kannabiksen laillistaminen ja nuorten kannabiksen käyttö: ei aihetta paniikkiin!</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tietoisku:Kannabis Ihminen tylsistyy ja menettää mielenkiintonsa ympäröivään maailmaan.― Tietoisku vuodelta 1973

Tähän hölynpölyyn edelleenkin valtaosa ihmisistä uskoo. Kehitys ei kehity.Tietoisuus todellisuudesta on kateissa.

Kiitos Ylelle, että tälläisiä pelotteluvideoita löytyy. Hyvin voi todeta, että vähän on noista ajoista järkeä tullut tähän päivään.

Jos video ei näy sen voi katsoa täältä: 

 

Tietoiskut valistivat ja varoittivat huumeista 1970-luvulla

 

EDIT:

Varsinkin kun tutustuu uusimpiin tutkimuksiin ja tietoihin. Kannabiksen laillistaminen ja nuorten kannabiksen käyttö: ei aihetta paniikkiin!

]]>
0 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241970-tietoiskukannabis#comments Elämän todellisuus Huumeet Kannabis huumeet päihdepolitiikka Tietoisku Yleisradio Sun, 27 Aug 2017 15:49:53 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241970-tietoiskukannabis
Pari kysymystä Ylelle http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241916-pari-kysymysta-ylelle <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9798545">Poliisi epäilee eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana toimivaa perussuomalaisten kansanedustajaa Juho Eerolaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Yleisradion toimittaja haastatteli Jussi Halla-ahoa, joka itse on saanut tuomion samasta rikoksesta. </a></p><p>Miksi samasta rikoksesta tuomittu on nyt pätevä puolustamaan toista rikosepäiltyä?!</p><p>Samalla logiikalla nyt voitaisiin haastatella raiskauksesta tuomittu selittämään, miksi kaverinsa rikosepäily on väärin! Missä on kunnioitus oikeusoppineita kohtaan?! Kaikista mielipidevaikuttajista vain puoluekaveri ja jopa samasta rikoksesta tuomittu kelpasi haastatteluun! Miksi? Entäs se monipuollinen tiedonvälitys?</p><p>Elämme outoja aikoja.</p><p><a href="http://www.migranttales.net/pari-kysymnysta-yleisradiolle/">Teksti on luettavissa myös Migrant Tales -julkaisussa.</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliisi epäilee eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana toimivaa perussuomalaisten kansanedustajaa Juho Eerolaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Yleisradion toimittaja haastatteli Jussi Halla-ahoa, joka itse on saanut tuomion samasta rikoksesta.

Miksi samasta rikoksesta tuomittu on nyt pätevä puolustamaan toista rikosepäiltyä?!

Samalla logiikalla nyt voitaisiin haastatella raiskauksesta tuomittu selittämään, miksi kaverinsa rikosepäily on väärin! Missä on kunnioitus oikeusoppineita kohtaan?! Kaikista mielipidevaikuttajista vain puoluekaveri ja jopa samasta rikoksesta tuomittu kelpasi haastatteluun! Miksi? Entäs se monipuollinen tiedonvälitys?

Elämme outoja aikoja.

Teksti on luettavissa myös Migrant Tales -julkaisussa.

]]>
21 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241916-pari-kysymysta-ylelle#comments Asiantuntijoiden halveksunta Kiihottaminen kansanryhmää vastaan Monipuolinen uutisointi Yleisradio Sat, 26 Aug 2017 08:59:33 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241916-pari-kysymysta-ylelle
Turun amok ja Ylen kansainvälinen uutisointi http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241468-turun-amok-ja-ylen-kansainvalinen-uutisointi <p>Turun järkyttävä sarjapuukotus on uutisoitu laajasti ja maailmanlaajuisesti. &nbsp;Yleisradioyhtiöiden ja niin muodoin myös YLE:n tehtävänä on perinteisesti ollut huolehtia merkittävien uutisten kansainvälisestä tiedottamisesta. Turun joukkopuukotuksessa Yle ei ole huolehtinut tästä tehtävästä.</p><p>Yle on EBU:n jäsen, mutta BBC ym. ovat itse hankkineet tietonsa Turun joukkopuukotuksen tapahtumista. Missään ei löydy viittausta Suomen Yleisradion uutistarjontaan.&nbsp;Ylellä on toki englanninkieliset internetsivut, mutta ne eivät todellakaan vastaa sitä, mitä Yleisradion pitäisi kansainvälisesti edustaa ja raportoida.</p><p>Kotimaassakin Yle on jälleen tehnyt tilaa vaihtoehtoiselle medialle mm. spekuloimalla puukottajan huutamisilla. Samaan aikaan kansainvälisessä mediassa leviää videoita, joista puukottajan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Amok">amok-juoksu</a> ja huuto ovat kuultavissa.&nbsp;</p><p>Näiden järkyttävien tekojen uutisointiin ja analysointiin Ylessä pitäisi nykyäänkin olla todella ammattitaitoisia ja&nbsp;<a href="http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41820-hyodylliset-idiootit-islamismin-asialla">Erkki Toivasen </a>tasoisia vapaita journalisteja.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turun järkyttävä sarjapuukotus on uutisoitu laajasti ja maailmanlaajuisesti.  Yleisradioyhtiöiden ja niin muodoin myös YLE:n tehtävänä on perinteisesti ollut huolehtia merkittävien uutisten kansainvälisestä tiedottamisesta. Turun joukkopuukotuksessa Yle ei ole huolehtinut tästä tehtävästä.

Yle on EBU:n jäsen, mutta BBC ym. ovat itse hankkineet tietonsa Turun joukkopuukotuksen tapahtumista. Missään ei löydy viittausta Suomen Yleisradion uutistarjontaan. Ylellä on toki englanninkieliset internetsivut, mutta ne eivät todellakaan vastaa sitä, mitä Yleisradion pitäisi kansainvälisesti edustaa ja raportoida.

Kotimaassakin Yle on jälleen tehnyt tilaa vaihtoehtoiselle medialle mm. spekuloimalla puukottajan huutamisilla. Samaan aikaan kansainvälisessä mediassa leviää videoita, joista puukottajan amok-juoksu ja huuto ovat kuultavissa. 

Näiden järkyttävien tekojen uutisointiin ja analysointiin Ylessä pitäisi nykyäänkin olla todella ammattitaitoisia ja Erkki Toivasen tasoisia vapaita journalisteja. 

]]>
7 http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241468-turun-amok-ja-ylen-kansainvalinen-uutisointi#comments Journalismi Turun joukkopuukotus Yleisradio Fri, 18 Aug 2017 19:56:11 +0000 Kimmo Saarikko http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241468-turun-amok-ja-ylen-kansainvalinen-uutisointi
Yleisradio viljelee n-sanaa http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240789-yleisradio-viljelee-n-sanaa <p>Yleisradio viljelee Areenassa n-sanaa. Kyse on siitä, että n-sanat sisältyvät vuonaa 1982 ensiesityksen saaneeseen kuunnelmaan <em>Sinuhe egyptiläinen</em>. Vielä tuolloin n-sanan rasisista merkitystä ei täysin ymmärretty ja kuunnelmaan jätettiin n-sanat Mika Waltarin alkuperäistekstin mukaisesti. Nyt kun kuunnelma uusitaan Areenassa, aika on muuttunut, ja n-sanaa ei saisi enää sanoa. Yleisradio olisi voininut peittää n-sanat piip-ääänimerkein. Se olisi ollut parempi ratkaisu.</p><p>Tilanteen tekee pahemmaksi se, että n-sanoja käytetään Mika Waltarin romaanissa yleensä kielteisessä, leimaavassa merkityksessä.</p><p>Aika on tehnyt tepposensa, ja n-sanan käyttö särähtää pahasti korvaan kuunnelmaa kuunnellessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleisradio viljelee Areenassa n-sanaa. Kyse on siitä, että n-sanat sisältyvät vuonaa 1982 ensiesityksen saaneeseen kuunnelmaan Sinuhe egyptiläinen. Vielä tuolloin n-sanan rasisista merkitystä ei täysin ymmärretty ja kuunnelmaan jätettiin n-sanat Mika Waltarin alkuperäistekstin mukaisesti. Nyt kun kuunnelma uusitaan Areenassa, aika on muuttunut, ja n-sanaa ei saisi enää sanoa. Yleisradio olisi voininut peittää n-sanat piip-ääänimerkein. Se olisi ollut parempi ratkaisu.

Tilanteen tekee pahemmaksi se, että n-sanoja käytetään Mika Waltarin romaanissa yleensä kielteisessä, leimaavassa merkityksessä.

Aika on tehnyt tepposensa, ja n-sanan käyttö särähtää pahasti korvaan kuunnelmaa kuunnellessa.

]]>
47 http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240789-yleisradio-viljelee-n-sanaa#comments Rasismi Yleisradio Tue, 01 Aug 2017 15:52:56 +0000 Mikko Ahola http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240789-yleisradio-viljelee-n-sanaa
YLEn dosentti Leninin kimpussa http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240780-ylen-dosentti-leninin-kimpussa <p>Kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9745373">Jari Ehrnrooth avautuu netti-YLEn pakinassaan</a>&nbsp;manaamaan Lenin-kulttia pois Suomesta &nbsp;satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. &nbsp;Erityisesti hän on ottanut hampaisiinsa piskuisen <a href="https://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/?id=479">Lenin-puiston Helsingin Alppilassa</a>. &nbsp;Leninin hävittäminen pois silmistä olisi kuulemma &quot;itsenäisyyden juhlavuoden symbolisesti arvokkain teko&quot;. &nbsp;Toivooko hän silloin Leninin häviävän myös mielestään?</p><p>Jos puiston nimeäminen paikkaseudun historiaan vaikuttaneen henkilön mukaan on kultti niin silloin varmaankin Helsingissä on esimerkiksi salaperäinen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Alli_Trygg-Helenius">Alli Trygg</a> -kultti. &nbsp;Hänellähän on paljon Leniniä suurempi puisto Kalliossa muistutuksena raittiustyöstään ja naapurissa miehensä vastaava. Puhumattakaan niin monesta muusta uskonnollisen palvonnan kohteesta ympäri maatamme. &nbsp;Eräitä viimeisimmistä ja pienemmistä pyhistä lienee <a href="http://asuntomessut.fi/100pientatarinaa/2017/03/31/nimet-katujen-takana/">kauppaneuvos Carl Pöndinen ja kapakoitsia Aqveliina Heinze jotka saivat tyytyä kujanpätkiin Mikkelin asuntomessualueella</a>.</p><p>Ehrnrooth kirjoittaa paljastavasti &quot;Menneisyyden hallinta on taistelua historian eettisestä suunnasta ...&quot;. &nbsp;Niinpä, Ehrnrooth haluaa hallita meidän menneisyyttämme eikä siihen mahdu Leninin kaltaisia historian hahmoja joilla on kuitenkin iso ja merkittävä osa meidän historiassamme.</p><p>Minun mielestäni nimiä muuttelemalla ja patsaita kaatelemalla entisen historian hävittäminen ja uuden tilalle kirjoittaminen on äärimmäisen lyhytnäköistä konjuktuuripolitiikkaa ja silmiinpistävän sivistymätöntä melskaamista. &nbsp;Meidän pitää pystyä näkemään historiamme kerrokset ja oppia lukemaan niitä.</p><p>Ja pitääpä vielä kysyä kuuluuko tuollainen historiattomuus myös julkisen palvelun YLEn toimenkuvaan? &nbsp;Jos ja kun YLE perustelee Ehrnroothin pakinan julkaisemista moniarvoisuudella, olisi suotavaa moniarvoisuuden ulottuvan myös päinvastaisiin ajatussuuntiin. &nbsp;Jos taas Ehrnroothin linja on myös YLEn linja, sen pahempi YLEn uskottavuudelle julkisena palvelijana jollaiselta voitanee odottaa objektiivisuutta, neutraliteettiä ja faktahakuisuutta.</p><p>---</p><p>Julkaisen tämän kirjoituksen myös hetken kuluttua <a href="http://myyrantyo.blogspot.fi/">Myyräntyötä</a>-plokissani&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth avautuu netti-YLEn pakinassaan manaamaan Lenin-kulttia pois Suomesta  satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi.  Erityisesti hän on ottanut hampaisiinsa piskuisen Lenin-puiston Helsingin Alppilassa.  Leninin hävittäminen pois silmistä olisi kuulemma "itsenäisyyden juhlavuoden symbolisesti arvokkain teko".  Toivooko hän silloin Leninin häviävän myös mielestään?

Jos puiston nimeäminen paikkaseudun historiaan vaikuttaneen henkilön mukaan on kultti niin silloin varmaankin Helsingissä on esimerkiksi salaperäinen Alli Trygg -kultti.  Hänellähän on paljon Leniniä suurempi puisto Kalliossa muistutuksena raittiustyöstään ja naapurissa miehensä vastaava. Puhumattakaan niin monesta muusta uskonnollisen palvonnan kohteesta ympäri maatamme.  Eräitä viimeisimmistä ja pienemmistä pyhistä lienee kauppaneuvos Carl Pöndinen ja kapakoitsia Aqveliina Heinze jotka saivat tyytyä kujanpätkiin Mikkelin asuntomessualueella.

Ehrnrooth kirjoittaa paljastavasti "Menneisyyden hallinta on taistelua historian eettisestä suunnasta ...".  Niinpä, Ehrnrooth haluaa hallita meidän menneisyyttämme eikä siihen mahdu Leninin kaltaisia historian hahmoja joilla on kuitenkin iso ja merkittävä osa meidän historiassamme.

Minun mielestäni nimiä muuttelemalla ja patsaita kaatelemalla entisen historian hävittäminen ja uuden tilalle kirjoittaminen on äärimmäisen lyhytnäköistä konjuktuuripolitiikkaa ja silmiinpistävän sivistymätöntä melskaamista.  Meidän pitää pystyä näkemään historiamme kerrokset ja oppia lukemaan niitä.

Ja pitääpä vielä kysyä kuuluuko tuollainen historiattomuus myös julkisen palvelun YLEn toimenkuvaan?  Jos ja kun YLE perustelee Ehrnroothin pakinan julkaisemista moniarvoisuudella, olisi suotavaa moniarvoisuuden ulottuvan myös päinvastaisiin ajatussuuntiin.  Jos taas Ehrnroothin linja on myös YLEn linja, sen pahempi YLEn uskottavuudelle julkisena palvelijana jollaiselta voitanee odottaa objektiivisuutta, neutraliteettiä ja faktahakuisuutta.

---

Julkaisen tämän kirjoituksen myös hetken kuluttua Myyräntyötä-plokissani 

]]>
68 http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240780-ylen-dosentti-leninin-kimpussa#comments Historian hallinta Jari Ehrnrooth Kultti V.I. Lenin Yleisradio Tue, 01 Aug 2017 11:40:35 +0000 Jorma Myyryläinen http://myyrylainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240780-ylen-dosentti-leninin-kimpussa
Kolme vuotta ilmastotuhoon eli voiko ilmastonmuutosuutisointiin luottaa? http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240148-kolme-vuotta-ilmastotuhoon-eli-voiko-ilmastonmuutosuutisointiin-luottaa <p><a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240137-totuus-ihmisen-aiheuttamaksi-uskotusta-ilmastonmuutoksesta"><strong>Lauri Heimanen</strong> kirjoitti eilen (15.7.2017) blogissaan</a>, että <em>valtamedian toimittajat näyttävät omaksuneensa uskon ihmisen aiheuttamaksi pidettyyn, ilmaston viimeaikaiseen lämpenemiseen, vaikka siitä asian monimutkaisuuden vuoksi asianmukaista näyttöä ei ole olemassa. Kun kysytään, voiko mediaan ilmastonmuutosasiassa luottaa, vastaus on EI &ndash; ei ainakaan siltä osalta kun media väittää Pariisin sopimuksen perustuvan tieteelliseen näyttöön.</em></p><p>Uutisoinnin luotettavuus on perusteltua kyseenalaistaa jo senkin takia, ettei ainoastaan journalistinen laatu ole mediamurroksessa laskenut. Valtamedian uutisointi on myös poliittisesti niin värittynyttä ja yksipuolista, että vääristymää voi kutsua <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237803-mediakupla-on-yhteiskunnallinen-turvallisuusuhka">mediakuplaksi</a>.</p><p>Ilmastonmuutos on &ndash; kuten Heimanen mainitsi&nbsp;&ndash; monimutkainen ilmiö. Sen syy- ja seuraussuhteista edes asiantuntijoiden keskuudessa ei ole yksimielisyyttä. Sitä ei ole kyetty mallintamaan tavalla, joka sopisi havaintoihin siinä määrin, että asioista voitaisiin olla varmoja. Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen määrästä ilmastoon ja sen lämpenemiseen on arvioita. Niiden luotettavuutta on poliittista päätöksentekoa varten pyritty määrittelemään todennäköisyyksillä.</p><p>Epävarmuuksiin liittyy se, että ilmastonmuutosta koskevaa uutisointia näyttää liian usein ohjaavan poliittinen tarkoitus edistää hyväksi uskottua tavoitetta. Huolellinen ja kriittinen perehtyminen väitteiden perusteisiin jätetään helposti tekemättä. Tutkijoiden lausunnot esitetään usein kuin tieteellisinä totuuksina. Yleensä ei vaivauduta edes selvittämään tutkijoiden taustoja eikä arvioimaan heidän kompetenssiaan suhteessa päätelmiin.</p><p><strong>Tapaus YLE Uutiset 29.6.2017</strong></p><p>Otetaan esimerkiksi YLE Uutisten pari viikkoa sitten (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9696192">29.6.2017</a>) julkaisema <strong>Yrjö Kokkosen</strong> juttu, joka oli otsikoitu seuraavasti:<em> Tutkijat: Ihmiskunnalla kolme vuotta aikaa estää ilmastotuho &ndash; &quot;kokonaiset ekosysteemit romahtavat jo&quot;.</em></p><p>Tieteen nimissä esitetyn katastrofaalisen &rdquo;totuuden&rdquo; jälkeen annetaan poliittinen toimintaohje, jolla tuho estetään. Uskottavuutta vahvistetaan muistuttamalla, että &quot;totuuksien&quot; takana on <em>arvovaltainen tutkijajoukko</em>.</p><p>&ndash; <em>Ihmiskunnan aiheuttamien ilmastopäästöjen määrää on rajoitettava, jotta ilmastonmuutos estettäisiin. On paras, että rajoittaminen tapahtuu asteittain, eikä yhdellä rysäyksellä, toteaa arvovaltainen tutkijajoukko.</em></p><p>Uutisen kerrotaan perustuvan <a href="http://www.nature.com/news/three-years-to-safeguard-our-climate-1.22201">tiedelehti <em>Naturen</em> tuoreeseen </a>(28.6.2017) artikkeliin. Leipätekstissä täsmennetään, että <em>Ihmiskunnalla on kolme vuotta aikaa saada ilmaston lämpenemistä aiheuttavien päästöjen määrä selvään laskuun.</em> (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9696192">YLE 29.6.2017</a>.)</p><p><strong>Maailmanloppu jota ei tullut</strong></p><p>Kolmen vuoden &rdquo;armonaika&rdquo;, jonka kuluessa ilmastotuho voidaan estää jos päästöt saadaan <em>selvään laskuun</em>, muistuttaa aiempia &quot;maailmanlopun&quot; ennustuksia, jotka eivät toteutuneet.</p><p><em>Satakunnan Kansa</em> kirjoitti yli kymmenen vuotta sitten 15.9.2006: <em>Tutkija [NASA Tim Flannery] varoittaa: Maailmalla 10 vuotta aikaa reagoida ilmastonmuutokseen. </em><a href="http://satakunnanvihreat.net/2006/10/02/lkenta-on-alkanut/">Satakunnan vihreät julistivat</a>: <em>Lähtölaskenta on alkanut</em>.</p><p>Samaa oli todistanut Yhdysvaltain entinen varapresidentti <strong>Al Gore</strong> ilmastonmuutosta käsittelevän dokumenttielokuvan <em>Epämiellyttävä totuus</em> yhteydessä. <em>Jos pohjoisessa maaperässä oleva hiili vapautuu, käy huonosti,</em> varoitti Gore (<a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/ilmastokokous-2007/al-gore-villitsi-kuin-rocktahti/49613/">Kaleva 14.12.2007</a>). &quot;Ilmastonmuutosprofeetan&quot; antama <em>&rdquo;</em>armonaika&rdquo; päättyi runsas vuosi sitten.</p><p>Ympäristöaktivisti <strong>Mark Lynas</strong> antoi vuonna 2007 takarajaksi vuoden 2015. <a href="http://www.bbc.co.uk/radio4/today/reports/science/amazon_20080514.shtml">Toukokuussa 2008 prinssi <strong>Charles</strong></a>, joka on profiloitunut tälläkin saralla, julisti brittien yleisradioyhtiö BBC:lle, että on vain 18 kuukautta aikaa pelastaa ilmasto. <a href="https://www.theguardian.com/environment/2008/aug/01/climatechange.carbonemissions">Elokuussa 2008 päädyttiin 100 kuukauteen</a> eli runsaaseen 8 vuoteen. Sen jälkeen tuhon oli määrä tapahtua joulukuuhun 2016 mennessä. <a href="http://www.spiked-online.com/newsite/article/7831#.WWrbY-lLdPa">Nämäkin määräajat </a>ovat umpeutuneet.</p><p>Vuonna <a href="http://climatechangedispatch.com/three-years-to-save-the-earth-this-time/">2008 ABC-uutiskanavan toimittaja</a> <strong>Bob Woodruff</strong> isännöi ohjelmaa, jossa tieteentekijät ilmoittivat, että maatalous romahtaa vuoteen 2015 mennessä. Ja <a href="http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/theroyalfamily/4952918/Prince-Charles-we-have-100-months-to-save-the-world.html">maaliskuussa 2009 prinssi Charles julisti</a>, että meillä on aikaa 96 kuukautta [8 vuotta] pelastaa maailma. Joulukuussa Australian huippututkija <a href="http://www.climatedepot.com/2014/06/18/countdown-to-disaster-flashback-2009-weve-got-5-years-to-save-world-says-australias-chief-scientist-professor-penny-sackett/">professori <strong>Penny Sackett</strong> antoi vain 5 vuotta</a> [joulukuuhun 2014 asti] aikaa siihen.</p><p><a href="https://www.theguardian.com/environment/2009/jan/18/jim-hansen-obama">Samana vuonna NASA:n<strong> James Hansen </strong>sanoi</a>, että aikaa on enää presidentti <strong>Obaman </strong>ensimmäisen toimikauden loppuun asti. Brittipääministeri <a href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/8313672.stm"><strong>Gordon Brownin</strong> kerrotaan</a> pistäneen paremmaksi tai pahemmaksi: hän sanoi, että <a href="http://climatechangedispatch.com/three-years-to-save-the-earth-this-time/">aikaa on enää 50 päivää </a>ennen ilmaston lämpenemisen aiheuttamaa tuhoa.</p><p>Kansainvälisten huippukokousten lähetessä myös maapallon tuhoutumisen on taipumus koittaa aiemmin. Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla joulukuussa 2009 Lordi <strong>Stern </strong>varoitti, että <em>Kööpenhaminan kokous on viimeinen mahdollisuus pelastaa planeetta </em>(<a href="http://www.telegraph.co.uk/news/earth/copenhagen-climate-change-confe/6701307/Copenhagen-summit-is-last-chance-to-save-the-planet-Lord-Stern.html" target="_blank">The Telegraph 2.12.2009</a>). Neljä ja puoli vuotta myöhemmin Ranskan ulkoministeri <a href="https://in.ambafrance.org/We-have-500-days-to-avoid-a" target="_blank"><strong>Laurent Fabius</strong> julisti</a>, että meillä on vain 500 päivää estää ilmastotuho.</p><p>Jäätä tutkinut Cambridgen yliopiston professori <strong>Peter Wadha</strong> varoitti syyskuussa 2012, että <em>Pohjoisnapa sulaa täysin neljän vuoden kuluessa </em>(<a href="http://Cambridgen yliopiston professori">Tekniikka &amp; Talous 19.9.2012</a>).</p><p><strong>Maailmanloppu peruutettu &ndash; toistaiseksi</strong></p><p>Miksi &quot;maailmanloppua&quot; ei tullut eikä pohjoisnapa sulanutkaan?</p><p><em>Etelämantereen paradoksi hämmentää tutkijoita: Miksi jää ei sula?</em> (<a href="https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/58069-etelamantereen-paradoksi-hammentaa-tutkijoita-miksi-jaa-ei-sula">US 3.4.2013</a>). <em>Tutkijat pohtivat, miksi ilmaston lämpeneminen näyttää pysähtyneen</em> (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-6744771">YLE 23.7.2013</a>). <em>Ylen uutinen ilmastonmuutoksen pysähtymisestä otettiin vastaan hämmästyneinä: Ylen uutisessa ja A-studion jaksossa väitettiin, että arvostettujen tutkimuslaitosten mukaan maapallon ilmasto ei ole lämmennyt enää vuoden 1997 jälkeen</em>. (<a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002664412.html">HS 30.7.2013.</a>) <em>Ilmasto lämpenee hieman hitaammin kuin 10-15 vuotta sitten, meret nopeammin</em> (<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/ilmasto-lampenee-hieman-hitaammin-kuin-10-15-vuotta-sitten-meret-nopeammin/">Suomen Kuvalehti 11.8.2013</a>). <em>Hiilidioksidipäästöt kasvavat, mutta ilmasto ei lämpene</em> (<a href="http://www.talouselama.fi/tebatti/hiilidioksidipaastot-kasvavat-mutta-ilmasto-ei-lampene-3451287">Talouselämä 29.1.2014</a>).</p><p><em>Selityksiä sille, että lämpeneminen seisahtui: Maapallon keskilämpötilan nousu on tasaantunut viidentoista viime vuoden aikana</em> (<a href="http://www.hs.fi/tiede/art-2000002729184.html">HS 7.5.2014</a>). <em>Tutkimus: Jäävuoret hidastavat ilmaston lämpenemistä</em> (<a href="http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001900777.html">IS 11.1.2016</a>). <em>Isoista jäävuorista hyötyä hiilikierrolle - Ilmastomallit uusiksi?</em> (<a href="http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2016/02/05/isoista-jaavuorista-hyotya-hiilikierrolle---ilmastomallit-uusiksi">ESS 5.2.2016</a>) <em>Nature: Ilmaston lämpeneminen odotettua hitaampaa, tietokonemallit liioittelevat</em> (<a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/nature-ilmaston-lampeneminen-odotettua-hitaampaa-tietokonemallit-liioittelevat-6307093">Talouselämä 25.2.2016</a>). <em>Maapallon keuhkot &rdquo;pidättivät hengitystään&rdquo; 14 vuotta - hiilinielu vahvistui hitaan lämpenemisen aikana</em> (<a href="http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/maapallon-keuhkot-pidattivat-hengitystaan-14-vuotta-hiilinielu-vahvistui-hitaan-lampenemisen-aikana-6617776">Tekniikka &amp; Talous 24.1.2017</a>).</p><p><strong>&quot;Arvovaltainen tutkijajoukko&quot;</strong></p><p>Millainen on <a href="http://www.nature.com/news/three-years-to-safeguard-our-climate-1.22201">tiedejulkaisu <em>Naturen</em> artikkelin</a> taustalla ollut <em>arvovaltainen tutkijajoukko</em>, jonka auktoriteettiin YLE katastrofiuutisessaan vetosi?</p><ul><li><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Christiana_Figueres"><strong>Christiana Figueres</strong></a> on costaricalainen diplomaatti, joka työskentelee ilmastonmuutosta koskevan yleissopimuksen sihteeristössä. <a href="http://www.icimod.org/?q=14967">Hän on suorittanut</a> sosiaaliantropologiasta maisterintutkinnon Britanniassa ja saanut sertifikaatin organisaatiokehittämisestä Georgetownin yliopistosta Caymansaarilla.</li><li><a href="http://www.castledebates.org.uk/219-anthony-hobley.html"><strong>Anthony Hobley</strong> </a>on ilmastonmuutosta ja puhdasta energiaa koskevaan ympäristölainsääntöön erikoistunut pankkijuristi Lontoosta.</li><li><a href="http://www.4cmr.group.cam.ac.uk/directory/whiteman-affiliate"><strong>Gail Whiteman</strong> on hallinto- ja organisaatioteoreetikko</a>, joka toimii professorina ja kestävän liiketalouden <a href="http://cbey.yale.edu/our-community/gail-whiteman">keskuksen johtajana Lancasterin yliopistossa</a> Britanniassa.</li><li><a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Johan_Rockstr%C3%B6m"><strong>Johan Rockström</strong> </a>on <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Johan_Rockstr%C3%B6m">luonnonvaratutkimukseen erikoistunut </a>ruotsalaisagronomi, joka opettaa luonnonvarahallintoa Tukholman yliopistossa. &nbsp;</li><li><a href="http://www.sourcewatch.org/index.php/Stefan_Rahmstorf"><strong>Stefan Rahmstorf</strong> </a>on <a href="https://elevate.at/en/mediaarchive/guest/rahmstorf/">merentutkimukseen (<em>oceanography</em>) erikoistunut</a> fyysikko, joka toimii valtamerten fysiikan professorina ilmastovaikutusten tutkimusinstituutissa Saksan Potsdamissa.</li><li><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Hans_Joachim_Schellnhuber"><strong>Hans Joachim Schellnhuber</strong></a> on teoreettinen fyysikko ja Potsdamissa sijaitsevan ilmastovaikutusten tutkimusinstituutin perustaja.</li></ul><p>Yhtään klimatologia tai meteorologia ei <em>arvovaltaiseen tutkijajoukkoon</em> näytä mahtuneen.</p><p>&ndash; <em>Päättäväisiä toimia on kuitenkin tehtävä hyvin nopealla aikataululla. Jo nyt on nähtävissä, että kokonaiset ekosysteemit ovat alkaneet romahtaa ilmaston lämmetessä, kirjoittajat toteavat. He mainitsevat esimerkkeinä arktisen alueen jääpeitteen supistumisen, ja korallien kuolemisen meriveden lämpenemisen seurauksena.</em>&quot; (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9696192">YLE 29.6.2017</a>.)</p><p><strong>Ekosysteemien sopeutuminen ja hiilen kierto</strong></p><p>Mutta eivätkö ekosysteemit sopeudukaan? Ja eikö ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvun pitäisi lisätä kasvillisuutta ja sen kasvua, ja eikö sen taas pitäisi sitoa enemmän hiilidioksidia? <em>&ndash; </em>Niinhän biologian tunnilla opetettiin.</p><p><em>Odottamaton löytö: Korallit ovat jo sopeutumassa ilmastonmuutokseen: Joillain korallilajeilla on geenejä, jotka auttavat niitä sopeutumaan merien lämpenemiseen</em> (<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/odottamaton-loyto-korallit-jo-sopeutumassa-ilmastonmuutokseen/">Suomen Kuvalehti 25.6.2015</a>). <em>Nasa paljasti yllätyksen: Etelämantereella jäätiköt myös kasvavat</em> (<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nasa-paljasti-yllatyksen-etelamantereella-jaatikot-myos-kasvavat/D3YmFGL6">Kauppalehti 3.11.2015</a>). <em>Metsät eivät kiihdytä ilmastonmuutosta: Kasvit sopeuttavat soluhengityksensä lämpenevään ilmastoon</em> (<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/metsat-eivat-kiihdyta-ilmastonmuutosta/">Suomen Kuvalehti 18.3.2016</a>). <em>Ilmastonmuutos pakottaa koivut sopeutumaan uusiin olosuhteisiin</em> (<a href="https://www.uef.fi/-/ilmastonmuutos-pakottaa-koivut-sopeutumaan-uusiin-olosuhteisiin">UEF 29.6.2016</a>).<em> </em></p><p><em>Tutkimus: Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt kasvillisuuden kasvua &ndash; ilman sitä ilmasto lämpenisi huomattavasti nopeammin</em> (<a href="http://www.hs.fi/tiede/art-2000005157982.html">HS 5.4.2017</a>). <em>Tuore tutkimus: ilmastonmuutos on lisännyt kasvien kykyä sitoa hiiltä jopa 33 %:lla vuoden 1900 jälkeen </em>(<a href="http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tuore-tutkimus-ilmastonmuutos-on-lisannyt-kasvien-kykya-sitoa-hiilta-jopa-33-lla-vuoden-1900-jalkeen-6639151">Tekniikka &amp; Talous 6.4.2017</a>). <em>Ilmastonmuutos aiheuttaa Jäämeren eläimille sopeutumiskamppailun</em> (<a href="https://yle.triplet.io/articles/ilmastonmuutos-aiheuttaa-jaameren-elaimille-sopeutumiskamppailun">YLE 15.5.2017</a>).</p><p><strong>Maailmanloppuun sittenkin kolme vuotta?</strong></p><p>Huolimatta ekosysteemien sopeutumisesta ja siitä, että hiilidioksidi lisää kasvillisuutta mikä sitoo itseensä enemmän hiilidioksidia, ilmaston uutisoidaan kuitenkin lämpenevän: hirmumyrskyt lisääntyvät ja kovenevat, &rdquo;ikirouta&rdquo; ja jäätiköt sulavat ja meren pinta nousee&hellip;</p><p><em>&quot;2100-luvusta on tulossa vuosisata helvetistä&quot; - Nyt tuli järkyttävä ennuste merenpinnan noususta</em> (<a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/2100-luvusta-on-tulossa-vuosisata-helvetista-nyt-tuli-jarkyttava-ennuste-merenpinnan-noususta-6536702">Talouselämä 31.3.2016</a>).<em> </em></p><p><em>Hurrikaanit lisääntyvät kun planeetta lämpenee, varoittavat tieteentekijät </em>(<a href="https://www.theguardian.com/world/2016/oct/05/climate-change-hurricane-matthew-sea-level-rise">The Guardian 5.10.2016</a>).<em> Maailman ilmatieteen järjestö: Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä </em>(<a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/maailman-ilmatieteen-j%C3%A4rjest%C3%B6-ilmastonmuutos-lis%C3%A4%C3%A4-s%C3%A4%C3%A4n-%C3%A4%C3%A4ri-ilmi%C3%B6it%C3%A4-1.167932">Maaseudun Tulevaisuus 9.11.2016</a>).<em> Tutkimus: Ilmaston lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen ovat noidankehä: Hiiltä hajoittavien mikrobien toiminta kiihtyy, kun ikirouta sulaa, osoittaa Alaskassa tehty tutkimus. </em>(<a href="https://yle.fi/uutiset/3-8701468">YLE 26.2.2016.</a>)<em> Grönlannin jääpeitteen sulaminen hätkähdytti tutkijat: &rdquo;Meidän piti oikein tarkastaa, että säämallimme toimivat oikein&rdquo;</em> (<a href="http://www.is.fi/tiede/art-2000001159732.html">IS 15.4.2016</a>).<em> Napajäiden sulaminen uhkaa koko maapallon ilmaston vakautta &ndash; &quot;Siitä tulee lämpenemistä voimistava noidankehä&quot;&quot; &nbsp;</em>(<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/napajaiden-sulaminen-uhkaa-koko-maapallon-ilmaston-vakautta-siita-tulee-lampenemista-voimistava-noidankeha/6081126#gs.E5SgVe8">MTV 22.09.2016</a>)<em> Käänne tapahtui vuonna 2005: +900% &ndash; jäätiköt sulavat ennennäkemättömällä vauhdilla</em> (<a href="http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/kaanne-tapahtui-vuonna-2005-900-jaatikot-sulavat-ennennakemattomalla-vauhdilla-6624681">Tekniikka &amp; Talous 15.2.2017</a>). <em>Meret ovat lämmenneet odotettua enemmän - Grönlannin sulamisen riski oletettua suurempi</em> (<a href="http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/meret-ovat-lammenneet-odotettua-enemman-gronlannin-sulamisen-riski-oletettua-suurempi-6632532">Tekniikka &amp; Talous 14.3.2017</a>).</p><p><em>Ilmaston &quot;äärimmäinen ja poikkeuksellinen&quot; lämpeneminen jatkuu </em>(<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9521825">YLE 21.3.2017</a>).<em> Ilmaston lämpeneminen tuhoaa koralleja</em> (<a href="http://www.ksml.fi/teemat/tiede/Ilmaston-l%C3%A4mpeneminen-tuhoaa-koralleja/960862">Keskisuomalainen 05.04.2017</a>). <em>Karmiva yllätys odottaa jään alla: Sulava ikirouta voi avata tautien &rdquo;pandoran lippaan&rdquo; </em>(<a href="https://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/karmiva-yllatys-odottaa-jaan-alla-sulava-ikirouta-voi-avata-tautien-pandoran-lippaan-kirjoittaa-bbc/">TM 5.4.2017</a>).<em> Jäätikön vetäytymisen ennennäkemätön seuraus: Massiivinen joki katosi neljässä päivässä Kanadassa </em>(<a href="https://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/jaatikon-vetaytymisen-ennennakematon-seuraus-massiivinen-joki-katosi-neljassa-paivassa-kanadassa/">TM 18.04.2017</a>).<em> Tutkimus: Merenpinnan nousuvauhti on 3-kertaistunut &ndash; &rdquo;Paljon nopeammin kuin luultu&rdquo; </em>(<a href="http://Tutkimus: Merenpinnan nousuvauhti on 3-kertaistunut – ”Paljon nopeammin kuin luultu”">TM 24.05.2017</a>).</p><p>Tuleeko ilmastotuho sittenkin kolmen vuoden kuluttua kuten valtionmedia julisti (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9696192">YLE 29.6.2017</a>)?</p><p><strong>Ilmastoalarmismille kriittisiä uutisia</strong></p><p><em>RAPORTTI: Nykyinen ilmastonlämpeneminen &rdquo;ei ole luonnollisen vaihteluvälin ulkopuolella&rdquo;</em> (<a href="http://dailycaller.com/2017/03/22/report-current-global-warming-is-not-outside-the-range-of-natural-variations/">Daily Caller 22.3.2017</a>).</p><p>Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos (NOOA) myöntää, että on &quot;ennenaikaista&quot; sanoa, että ihmisen toiminnalla ja erityisesti kasvihuonekaasupäästöillä olisi vaikutusta hurrikaaneihin tai trooppisiin hirmumyrskyihin ja niiden voimakkuuteen. Myös hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC vahvistaa, ettei ole havaittavissa merkittävää trendiä, jonka mukaan trooppisten hirmumyrskyjen määrä olisi lisääntynyt viimeisen sadan vuoden aikana. (<a href="http://dailycaller.com/2017/04/04/noaa-study-admits-its-premature-to-link-global-warming-and-hurricanes/">Daily Caller 4.4.2017.</a>)</p><p><em>Ilmastonmuutosvirhe: Tutkimuksen mukaan arktisen jään sulaminen auttaa eläimiä:...arktisen alueen eläimet menestyvät ilmaston korkeampien lämpötilojen takia.</em> (<a href="http://www.theblaze.com/news/2017/04/02/global-warming-fail-study-finds-melting-sea-ice-is-actually-helping-arctic-animals/">The Blaze 2.4.2017.</a>)<em> Antarktiksen jääpeite on saavuttanut odottamattoman ennätyksen ja tutkijat kamppailevat selvittääkseen miksi</em> (<a href="https://www.washingtonpost.com/news/energy-environment/wp/2017/03/01/antarctic-ice-has-set-an-unexpected-record-and-scientists-are-struggling-to-figure-out-why/?utm_term=.0131faa736ba">Washington Post 1.3.2017</a>).<em> Uusi raportti Antarktikselta on kauhistuttava uutinen ilmastoalarmisteille...Tutkimus väittää, että Etelämanner on kylmenemässä ja että aiempi lämpeneminen 2000-luvun toisella puoliskolla on &quot;ääritapaus&quot;. Tutkijat löysivät myös viimeaikaisen kylmenemistrendin jonka he sanovat alkaneen vuosina 1998-1999.</em><em> </em>(<a href="http://www.theblaze.com/news/2017/04/30/new-report-about-antarctica-is-horrible-news-for-global-warming-alarmists/">The Blaze 30.4. 2017.</a>)<em> TUTKIMUS: Antarktisen jään väheneminen johtuu &rdquo;luonnollisesta vaihtelusta&rdquo;, ei ilmaston lämpenemisestä </em>(<a href="http://dailycaller.com/2017/06/24/study-antarctic-sea-ice-loss-driven-by-natural-variability-not-global-warming/">Daily Caller 24.6.2017</a>).</p><p><strong>Tiedettä vai politiikkaa?</strong></p><p>Uutiset osoittavat, että siitä mitä ilmastossa todella tapahtuu tai miten ja millä nopeudella se muuttuu sekä minkä takia ja mitä seurauksia sillä on, ei edelleenkään ole varmuutta.</p><p>Ihmisen toiminnalla epäilemättä on jotain vaikutusta. Epävarmuuksia on kuitenkin niin paljon, että on mahdoton sanoa kuinka paljon ja millaisia vaikutukset missäkin ovat. Vielä vaikeampaa on sanoa kuinka haitallisia ne ovat.</p><p>Tätä taustaa vasten YLE-uutinen, jonka mukaan kolmen vuoden kuluttua koittaa <em>ilmastotuho</em> ellei päästöjä saada <em>selvään laskuun</em>, vaikuttaa poliittiselta ja manipuloivalta &ndash; ei tieteelliseltä eikä älyllisesti rehelliseltä.</p><p><strong>Petteri Hiienkoski</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Samasta aihepiiristä:</strong></p><p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208375-ilmasto-muuttuu-ilman-ihmistakin">&quot;Ilmasto muuttuu ilman ihmistäkin&quot; <em>US Puheenvuoro</em> 14.12.2015.</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lauri Heimanen kirjoitti eilen (15.7.2017) blogissaan, että valtamedian toimittajat näyttävät omaksuneensa uskon ihmisen aiheuttamaksi pidettyyn, ilmaston viimeaikaiseen lämpenemiseen, vaikka siitä asian monimutkaisuuden vuoksi asianmukaista näyttöä ei ole olemassa. Kun kysytään, voiko mediaan ilmastonmuutosasiassa luottaa, vastaus on EI – ei ainakaan siltä osalta kun media väittää Pariisin sopimuksen perustuvan tieteelliseen näyttöön.

Uutisoinnin luotettavuus on perusteltua kyseenalaistaa jo senkin takia, ettei ainoastaan journalistinen laatu ole mediamurroksessa laskenut. Valtamedian uutisointi on myös poliittisesti niin värittynyttä ja yksipuolista, että vääristymää voi kutsua mediakuplaksi.

Ilmastonmuutos on – kuten Heimanen mainitsi – monimutkainen ilmiö. Sen syy- ja seuraussuhteista edes asiantuntijoiden keskuudessa ei ole yksimielisyyttä. Sitä ei ole kyetty mallintamaan tavalla, joka sopisi havaintoihin siinä määrin, että asioista voitaisiin olla varmoja. Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen määrästä ilmastoon ja sen lämpenemiseen on arvioita. Niiden luotettavuutta on poliittista päätöksentekoa varten pyritty määrittelemään todennäköisyyksillä.

Epävarmuuksiin liittyy se, että ilmastonmuutosta koskevaa uutisointia näyttää liian usein ohjaavan poliittinen tarkoitus edistää hyväksi uskottua tavoitetta. Huolellinen ja kriittinen perehtyminen väitteiden perusteisiin jätetään helposti tekemättä. Tutkijoiden lausunnot esitetään usein kuin tieteellisinä totuuksina. Yleensä ei vaivauduta edes selvittämään tutkijoiden taustoja eikä arvioimaan heidän kompetenssiaan suhteessa päätelmiin.

Tapaus YLE Uutiset 29.6.2017

Otetaan esimerkiksi YLE Uutisten pari viikkoa sitten (29.6.2017) julkaisema Yrjö Kokkosen juttu, joka oli otsikoitu seuraavasti: Tutkijat: Ihmiskunnalla kolme vuotta aikaa estää ilmastotuho – "kokonaiset ekosysteemit romahtavat jo".

Tieteen nimissä esitetyn katastrofaalisen ”totuuden” jälkeen annetaan poliittinen toimintaohje, jolla tuho estetään. Uskottavuutta vahvistetaan muistuttamalla, että "totuuksien" takana on arvovaltainen tutkijajoukko.

Ihmiskunnan aiheuttamien ilmastopäästöjen määrää on rajoitettava, jotta ilmastonmuutos estettäisiin. On paras, että rajoittaminen tapahtuu asteittain, eikä yhdellä rysäyksellä, toteaa arvovaltainen tutkijajoukko.

Uutisen kerrotaan perustuvan tiedelehti Naturen tuoreeseen (28.6.2017) artikkeliin. Leipätekstissä täsmennetään, että Ihmiskunnalla on kolme vuotta aikaa saada ilmaston lämpenemistä aiheuttavien päästöjen määrä selvään laskuun. (YLE 29.6.2017.)

Maailmanloppu jota ei tullut

Kolmen vuoden ”armonaika”, jonka kuluessa ilmastotuho voidaan estää jos päästöt saadaan selvään laskuun, muistuttaa aiempia "maailmanlopun" ennustuksia, jotka eivät toteutuneet.

Satakunnan Kansa kirjoitti yli kymmenen vuotta sitten 15.9.2006: Tutkija [NASA Tim Flannery] varoittaa: Maailmalla 10 vuotta aikaa reagoida ilmastonmuutokseen. Satakunnan vihreät julistivat: Lähtölaskenta on alkanut.

Samaa oli todistanut Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore ilmastonmuutosta käsittelevän dokumenttielokuvan Epämiellyttävä totuus yhteydessä. Jos pohjoisessa maaperässä oleva hiili vapautuu, käy huonosti, varoitti Gore (Kaleva 14.12.2007). "Ilmastonmuutosprofeetan" antama armonaika” päättyi runsas vuosi sitten.

Ympäristöaktivisti Mark Lynas antoi vuonna 2007 takarajaksi vuoden 2015. Toukokuussa 2008 prinssi Charles, joka on profiloitunut tälläkin saralla, julisti brittien yleisradioyhtiö BBC:lle, että on vain 18 kuukautta aikaa pelastaa ilmasto. Elokuussa 2008 päädyttiin 100 kuukauteen eli runsaaseen 8 vuoteen. Sen jälkeen tuhon oli määrä tapahtua joulukuuhun 2016 mennessä. Nämäkin määräajat ovat umpeutuneet.

Vuonna 2008 ABC-uutiskanavan toimittaja Bob Woodruff isännöi ohjelmaa, jossa tieteentekijät ilmoittivat, että maatalous romahtaa vuoteen 2015 mennessä. Ja maaliskuussa 2009 prinssi Charles julisti, että meillä on aikaa 96 kuukautta [8 vuotta] pelastaa maailma. Joulukuussa Australian huippututkija professori Penny Sackett antoi vain 5 vuotta [joulukuuhun 2014 asti] aikaa siihen.

Samana vuonna NASA:n James Hansen sanoi, että aikaa on enää presidentti Obaman ensimmäisen toimikauden loppuun asti. Brittipääministeri Gordon Brownin kerrotaan pistäneen paremmaksi tai pahemmaksi: hän sanoi, että aikaa on enää 50 päivää ennen ilmaston lämpenemisen aiheuttamaa tuhoa.

Kansainvälisten huippukokousten lähetessä myös maapallon tuhoutumisen on taipumus koittaa aiemmin. Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla joulukuussa 2009 Lordi Stern varoitti, että Kööpenhaminan kokous on viimeinen mahdollisuus pelastaa planeetta (The Telegraph 2.12.2009). Neljä ja puoli vuotta myöhemmin Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius julisti, että meillä on vain 500 päivää estää ilmastotuho.

Jäätä tutkinut Cambridgen yliopiston professori Peter Wadha varoitti syyskuussa 2012, että Pohjoisnapa sulaa täysin neljän vuoden kuluessa (Tekniikka & Talous 19.9.2012).

Maailmanloppu peruutettu – toistaiseksi

Miksi "maailmanloppua" ei tullut eikä pohjoisnapa sulanutkaan?

Etelämantereen paradoksi hämmentää tutkijoita: Miksi jää ei sula? (US 3.4.2013). Tutkijat pohtivat, miksi ilmaston lämpeneminen näyttää pysähtyneen (YLE 23.7.2013). Ylen uutinen ilmastonmuutoksen pysähtymisestä otettiin vastaan hämmästyneinä: Ylen uutisessa ja A-studion jaksossa väitettiin, että arvostettujen tutkimuslaitosten mukaan maapallon ilmasto ei ole lämmennyt enää vuoden 1997 jälkeen. (HS 30.7.2013.) Ilmasto lämpenee hieman hitaammin kuin 10-15 vuotta sitten, meret nopeammin (Suomen Kuvalehti 11.8.2013). Hiilidioksidipäästöt kasvavat, mutta ilmasto ei lämpene (Talouselämä 29.1.2014).

Selityksiä sille, että lämpeneminen seisahtui: Maapallon keskilämpötilan nousu on tasaantunut viidentoista viime vuoden aikana (HS 7.5.2014). Tutkimus: Jäävuoret hidastavat ilmaston lämpenemistä (IS 11.1.2016). Isoista jäävuorista hyötyä hiilikierrolle - Ilmastomallit uusiksi? (ESS 5.2.2016) Nature: Ilmaston lämpeneminen odotettua hitaampaa, tietokonemallit liioittelevat (Talouselämä 25.2.2016). Maapallon keuhkot ”pidättivät hengitystään” 14 vuotta - hiilinielu vahvistui hitaan lämpenemisen aikana (Tekniikka & Talous 24.1.2017).

"Arvovaltainen tutkijajoukko"

Millainen on tiedejulkaisu Naturen artikkelin taustalla ollut arvovaltainen tutkijajoukko, jonka auktoriteettiin YLE katastrofiuutisessaan vetosi?

Yhtään klimatologia tai meteorologia ei arvovaltaiseen tutkijajoukkoon näytä mahtuneen.

Päättäväisiä toimia on kuitenkin tehtävä hyvin nopealla aikataululla. Jo nyt on nähtävissä, että kokonaiset ekosysteemit ovat alkaneet romahtaa ilmaston lämmetessä, kirjoittajat toteavat. He mainitsevat esimerkkeinä arktisen alueen jääpeitteen supistumisen, ja korallien kuolemisen meriveden lämpenemisen seurauksena." (YLE 29.6.2017.)

Ekosysteemien sopeutuminen ja hiilen kierto

Mutta eivätkö ekosysteemit sopeudukaan? Ja eikö ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvun pitäisi lisätä kasvillisuutta ja sen kasvua, ja eikö sen taas pitäisi sitoa enemmän hiilidioksidia? Niinhän biologian tunnilla opetettiin.

Odottamaton löytö: Korallit ovat jo sopeutumassa ilmastonmuutokseen: Joillain korallilajeilla on geenejä, jotka auttavat niitä sopeutumaan merien lämpenemiseen (Suomen Kuvalehti 25.6.2015). Nasa paljasti yllätyksen: Etelämantereella jäätiköt myös kasvavat (Kauppalehti 3.11.2015). Metsät eivät kiihdytä ilmastonmuutosta: Kasvit sopeuttavat soluhengityksensä lämpenevään ilmastoon (Suomen Kuvalehti 18.3.2016). Ilmastonmuutos pakottaa koivut sopeutumaan uusiin olosuhteisiin (UEF 29.6.2016).

Tutkimus: Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt kasvillisuuden kasvua – ilman sitä ilmasto lämpenisi huomattavasti nopeammin (HS 5.4.2017). Tuore tutkimus: ilmastonmuutos on lisännyt kasvien kykyä sitoa hiiltä jopa 33 %:lla vuoden 1900 jälkeen (Tekniikka & Talous 6.4.2017). Ilmastonmuutos aiheuttaa Jäämeren eläimille sopeutumiskamppailun (YLE 15.5.2017).

Maailmanloppuun sittenkin kolme vuotta?

Huolimatta ekosysteemien sopeutumisesta ja siitä, että hiilidioksidi lisää kasvillisuutta mikä sitoo itseensä enemmän hiilidioksidia, ilmaston uutisoidaan kuitenkin lämpenevän: hirmumyrskyt lisääntyvät ja kovenevat, ”ikirouta” ja jäätiköt sulavat ja meren pinta nousee…

"2100-luvusta on tulossa vuosisata helvetistä" - Nyt tuli järkyttävä ennuste merenpinnan noususta (Talouselämä 31.3.2016).

Hurrikaanit lisääntyvät kun planeetta lämpenee, varoittavat tieteentekijät (The Guardian 5.10.2016). Maailman ilmatieteen järjestö: Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä (Maaseudun Tulevaisuus 9.11.2016). Tutkimus: Ilmaston lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen ovat noidankehä: Hiiltä hajoittavien mikrobien toiminta kiihtyy, kun ikirouta sulaa, osoittaa Alaskassa tehty tutkimus. (YLE 26.2.2016.) Grönlannin jääpeitteen sulaminen hätkähdytti tutkijat: ”Meidän piti oikein tarkastaa, että säämallimme toimivat oikein” (IS 15.4.2016). Napajäiden sulaminen uhkaa koko maapallon ilmaston vakautta – "Siitä tulee lämpenemistä voimistava noidankehä""  (MTV 22.09.2016) Käänne tapahtui vuonna 2005: +900% – jäätiköt sulavat ennennäkemättömällä vauhdilla (Tekniikka & Talous 15.2.2017). Meret ovat lämmenneet odotettua enemmän - Grönlannin sulamisen riski oletettua suurempi (Tekniikka & Talous 14.3.2017).

Ilmaston "äärimmäinen ja poikkeuksellinen" lämpeneminen jatkuu (YLE 21.3.2017). Ilmaston lämpeneminen tuhoaa koralleja (Keskisuomalainen 05.04.2017). Karmiva yllätys odottaa jään alla: Sulava ikirouta voi avata tautien ”pandoran lippaan” (TM 5.4.2017). Jäätikön vetäytymisen ennennäkemätön seuraus: Massiivinen joki katosi neljässä päivässä Kanadassa (TM 18.04.2017). Tutkimus: Merenpinnan nousuvauhti on 3-kertaistunut – ”Paljon nopeammin kuin luultu” (TM 24.05.2017).

Tuleeko ilmastotuho sittenkin kolmen vuoden kuluttua kuten valtionmedia julisti (YLE 29.6.2017)?

Ilmastoalarmismille kriittisiä uutisia

RAPORTTI: Nykyinen ilmastonlämpeneminen ”ei ole luonnollisen vaihteluvälin ulkopuolella” (Daily Caller 22.3.2017).

Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos (NOOA) myöntää, että on "ennenaikaista" sanoa, että ihmisen toiminnalla ja erityisesti kasvihuonekaasupäästöillä olisi vaikutusta hurrikaaneihin tai trooppisiin hirmumyrskyihin ja niiden voimakkuuteen. Myös hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC vahvistaa, ettei ole havaittavissa merkittävää trendiä, jonka mukaan trooppisten hirmumyrskyjen määrä olisi lisääntynyt viimeisen sadan vuoden aikana. (Daily Caller 4.4.2017.)

Ilmastonmuutosvirhe: Tutkimuksen mukaan arktisen jään sulaminen auttaa eläimiä:...arktisen alueen eläimet menestyvät ilmaston korkeampien lämpötilojen takia. (The Blaze 2.4.2017.) Antarktiksen jääpeite on saavuttanut odottamattoman ennätyksen ja tutkijat kamppailevat selvittääkseen miksi (Washington Post 1.3.2017). Uusi raportti Antarktikselta on kauhistuttava uutinen ilmastoalarmisteille...Tutkimus väittää, että Etelämanner on kylmenemässä ja että aiempi lämpeneminen 2000-luvun toisella puoliskolla on "ääritapaus". Tutkijat löysivät myös viimeaikaisen kylmenemistrendin jonka he sanovat alkaneen vuosina 1998-1999. (The Blaze 30.4. 2017.) TUTKIMUS: Antarktisen jään väheneminen johtuu ”luonnollisesta vaihtelusta”, ei ilmaston lämpenemisestä (Daily Caller 24.6.2017).

Tiedettä vai politiikkaa?

Uutiset osoittavat, että siitä mitä ilmastossa todella tapahtuu tai miten ja millä nopeudella se muuttuu sekä minkä takia ja mitä seurauksia sillä on, ei edelleenkään ole varmuutta.

Ihmisen toiminnalla epäilemättä on jotain vaikutusta. Epävarmuuksia on kuitenkin niin paljon, että on mahdoton sanoa kuinka paljon ja millaisia vaikutukset missäkin ovat. Vielä vaikeampaa on sanoa kuinka haitallisia ne ovat.

Tätä taustaa vasten YLE-uutinen, jonka mukaan kolmen vuoden kuluttua koittaa ilmastotuho ellei päästöjä saada selvään laskuun, vaikuttaa poliittiselta ja manipuloivalta – ei tieteelliseltä eikä älyllisesti rehelliseltä.

Petteri Hiienkoski

 

Samasta aihepiiristä:

"Ilmasto muuttuu ilman ihmistäkin" US Puheenvuoro 14.12.2015.

]]>
91 http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240148-kolme-vuotta-ilmastotuhoon-eli-voiko-ilmastonmuutosuutisointiin-luottaa#comments Alarmismi Ilmastonmuutos Uutisoinnin luotettavuus Valtamedia Yleisradio Sun, 16 Jul 2017 04:51:41 +0000 Petteri Hiienkoski http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240148-kolme-vuotta-ilmastotuhoon-eli-voiko-ilmastonmuutosuutisointiin-luottaa