Itsenäinen ajattelija Elämmekö unessa?

Vappupuhe 1.5.2019

Suomalaisten hyvinvointi perustuu monipuoliseen ja elinvoimaiseen teollisuuteen. Ainoastaan menestyvä teollisuus synnyttää hyvinvoinnin rahoittavia uusia työpaikkoja ja luo edellytykset monimuotoiselle yksityisten ja julkisten palvelujen kehittämiselle.

Suomen hyvinvoinnin rahoitusrakenne pysyy pystyssä viiden vientialan varassa; metalliteollisuus, metsäteollisuus, kaivannaisteollisuus, kemianteollisuus ja sähköenergiatuotanto. Jokaisella näistä on maailman pienimmät ominaispäästöt. On luotava yhteinen strategia, jonka avulla on mahdollista parhaiden käytäntöjen avulla lisätä näiden toimialojen tuotantolaitoksia Suomeen.

Valtion on taattava teollisuudellemme ennustettava, vakaa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristön näkökulmasta ykkösasiat ovat: kilpailijamaihin nähden yhdenvertainen sääntely, kilpailukykyinen pitkäjänteisesti ennustettava kustannustaso sekä -verotus.

Taloutemme ja hyvinvointimme perustuvat pitkälti vientiteollisuuteen, ja sen kilpailukyvyn turvaamisen tulee olla etusijalla. Suomalaiselle teollisuudelle ei saa sälyttää kilpailukykyä heikentäviä lisäkustannuksia.

Ainoastaan yleissitovuudella varmistetaan yhdenvertainen kilpailuasema kaikille suomalaisille yrityksille. Työehtosopimusten yleissitovuus varmistaa työrauhan ja sen, että mikään yritys ei voi hakea kilpailuetua palkkojen tai työehtojen polkemisella.

Halpatyömarkkinoiden syntymistä ei saa sallia. Työvoiman saatavuusharkinnasta ei tule luopua – päinvastoin sen porsaanreikiä pitää tukkia.

Työmarkkinoilla tarvitaan lisää joustoja kohentamaan tuottavuutta ja parantamaan yrityskohtaista kilpailukykyä. Nämä mahdollistuvat ainoastaan yleissitovien työehtosopimusten kautta. Kaikilla toimijoilla on oltava samat oikeudet ja velvoitteet.

Tärkein toimi on huolehtia sellaisesta vero-, talous- ja yrityspolitiikasta, että maassa on elinvoimaisia yrityksiä, jotka voivat työllistää ja kasvaa. Uusien työpaikkojen pitää syntyä erityisesti yksityiselle sektorille, tuottavaan työhön. Kaikki muut toimet ovat näihin nähden selvästi toissijaisia. Myös ilmastopolitiikka liittyy tähän läheisesti.

Pelkkä työllisyysasteen tuijottaminen ei ole mielekästä. Palkalla pitää tulla toimeen, ja uuden työn pitää erityisesti syntyä yksityiselle sektorille. Maahanmuuton lisääminen on kestävän talouden kannalta turmiollista. Maahanmuutto ei helpota kestävyysvajetta, päinvastoin.

Pitkäaikaistyöttömien ja vajaatyöllisten työllistämiseen on silti myös syytä puuttua, vaikka varsinainen tavoite ei olisikaan avoimille markkinoille työllistyminen. Suosisimme mielellämme (esimerkiksi palkkatuella) suomalaisia vajaatyöllisiä kotoutettavien maahanmuuttajien sijaan. Myös ennenaikaisesti eläköityneisiin voitaisiin keskittää toimia. Suomessa on yli 206 000 työikäistä ennenaikaisesti eläköitettyä henkilöä, jotka ovat jääneet ilman kuntoutusta kunnallisen perusterveydenhoidon toimimattomuuden ja Kela-rahoitteisen pirstaloituneen ja projektiluontoisen kuntoutusjärjestelmän takia.

Kuluneella hallituskaudella työllisyysaste on noussut myös muun muassa siksi, että suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on eläköitynyt. Toinen syy on ollut osa-aikaisen työn kasvun. Vaikka osa-aikainen työ sopii joillekin, suuri joukko osa-aikaisista on alityöllistettyjä. Tällä on merkityksensä myös julkisen talouden kannalta. Mielestämme työllä pitäisi tulla toimeen, ilman sosiaaliturvaa.

Tärkeintä on priorisoida. Koska työtä tekevien ja veroja maksavien kansalaisten osuus suhteessa muihin pienenee ikääntymisen ja vähäisen syntyvyyden takia, täytyy raha kohdentaa entistä tarkemmin oleellisiin kohteisiin. Menoja on merkittävästi leikattava, jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan.

Tehtävämme on huolehtia ensisijaisesti suomalaisten hyvinvoinnista. Sen takia tärkein ja suurin säästökohde on maahanmuutto. Suomelle haitallinen maahanmuutto on julkiselle taloudelle valtava rasite, ja sen vaikutukset tulee nähdä kokonaisvaltaisemmin kuin vain välittömien kulujensa kautta.

Pieni- ja keskituloisten ihmisten arkipäivän kustannuksia ei saa nostaa vero- ja maksupolitiikalla.

 

- Teksti on lainausta Perussuomalaisten vastauksesta hallitustunnustelijalle. Allekirjoittanut on koonnut siitä tärkeinä pitämiään asioita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ajattelitko, että suomalainen kilpailukyky ja osaaminen olisivat jatkossa valttikorttejamme ?

Kyllä mm. etiopialaiset osaavat tehdä kaiken sen kulutustavaran ja ohjelmoinnin kiinalaisomistuksissa edelleenkin tästä päivästä tulevina vuosina eteenkin päin.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

"Suomen hyvinvoinnin rahoitusrakenne pysyy pystyssä viiden vientialan varassa; metalliteollisuus, metsäteollisuus, kaivannaisteollisuus, kemianteollisuus ja sähköenergiatuotanto". Näistä kolmea ei voida siirtää esim. Etiopiaan ja loputkin on kyseenalaisia.

Suomen merkittävimmät vientituotteet (2017) ovat seuraavat:

+dieselpolttoaineet
+päällystetty paperi
+henkilöautot
+ruostumattomat teräslevyt
+sahatavara
+sellu
+lääketieteen kojeet
+päällystämätön paperi

Kauppalehti 8.3.2018.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tässä toistuu tämä vanhan liiton teollisuusjäärien tuijotus pelkkään tavaraan. Listaat vain Suomen merkittävimmät tavaraviennin tuotteet.

Suomen Nokian dyykkauselta pelasti palveluvienti, jonka osuus koko viennistä on kasvanut merkittävästi. Sen osuus ns kotimaisesta arvonlisästä on vielä suurempi.

2017 tavaraviennin arvo oli 59,6 miljardia, samana vuonna palveluviennin arvo oli jo 26,3 miljardia eli kokonaisviennistä palveluiden lähes aina unohtuva osuus on jo lähes kolmannes.

Talouselämä kertoo: "IT-palveluiden vienti vastasi yksin jo 11,4 prosentista viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä. IT-palvelut ovat hyödyketasolla tarkasteltuna Suomen toiseksi suurin viennin arvonlisän lähde. Suurin arvonlisäys tulee paperiteollisuuden tuotteista, joiden osuus oli 13 % (2016)."

Uskoisitko median tavaravientiä jatkuvasti korostavien juttujen jälkeen, että Suomessa syntyvästä arvonlisäyksestä IT-palvelut ovat vain 1,6 prosenttia johtavaa metsäteollisuutta perässä?

Kotimainen arvonlisäys kertoo käytännössä paljonko arvosta tuotetaan Suomessa. Yksi tavaraviennin suurimpia ovat dieselpolttoaineet, joihin raaka-aine tuodaan Suomeen ja jalostetaan täällä vientiin. Kotimaista arvonlisäystä tutkittaessa vuonna 2015 fossiilisten polttoaineiden vientiarvosta vain noin 17 prosenttia jäi suomalaisiin vientiyrityksiin ja niiden alihankkijoille. Loppuosa näiden tuotteiden vientiarvosta maksettiin ulkomaisille raakaöljyn tuottajille. Eli vuonna 2017 tilastoidusta 4,5 miljardin viennistä vain 765 miljoonaa kasvatti Suomen bruttokansantuotetta ja sen arvo syntyi täällä.

Kaikki kunnia Uudenkaupungin autotehtaalle hienosta työstä, mutta Mersu ei ole vieläkään suomalainen auto. Suomen henkilöautovienti oli vuonna 2017 2,4 miljardia euroa. Paljonko tästä arvosta sitten syntyi Suomessa? Kotimaisen arvonlisäyksen määrää ei olla tietääkseni tutkittu, mutta karkean estimaatin saa katsomalla autotehtaan liikevaihdon viime vuodelta, mikä kuvaa sen saamia korvauksia Mersulta kokoonpanotoiminnasta.

Autotehtaan liikevaihto oli vuonna 2017 546 miljoonaa euroa eli kotimainen arvonlisäys on noin 23 prosenttia bruttoviennin arvosta. Kun osat käytännössä käytännössä tuodaan Suomeen muualta ja auto kootaan täällä, niin tuo puoli miljardia on se osuus, mikä nostaa bruttokansantuotettamme ja koituu Suomen hyväksi.

Käytännössä siis Suomen bruttokansantuotetta hyödyttää noin puli miljardia, ei tuo viennin arvo 2.4 miljardia, joka kuvaa laivattavien autojen arvoa. Vajaat 2 milardia menee Mersulle Saksaan ja muualle tehtyjen osin valmistajille. Mersun moottorissa ei taida olla yhtäkään suomalaista osaa vaan kaikki on tuotu tänne tuontitavarana.

Työllisyyden ja alueellisen talouden kannalta merkitys on ollut valtava ja siitä hatunnosto Uuteenkaupunkiin. Koko Suomen talouden kannalta merkitys ei kuitenkaan ole niin mittava kuin annetaan ymmärtää.

Suomen pitää kohdistaa katseita yhä enemmän palveluvientiin osaamisemme turvin eikä tuijottaa pelkkää tavaraa, jonka kotimainen arvonlisä on usein paljon pienempi.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Merkittäviä kauppakumppaneita Suomelle ovat mm. Saksa, Venäjä ja Ruotsi. Saksa nousi vuonna 2014 Suomen suurimmaksi vientimaaksi ohi Ruotsin (12% kokonaisviennistä) ja suurimmaksi tuontimaaksi ohi Venäjän (13,4 % kokonaistuonnista). Muista merkittäviä kauppakumppaneita ovat Alankomaat, Kiina, Yhdysvallat, Kiina ja Ranska.

Tavaroiden lisäksi myös palveluiden merkitys ulkomaankaupassa kasvaa koko ajan. Suomesta vietävien palveluiden osuus nousi 26 miljardiin euroon ja lähes kolmannekseen (30%) koko viennin arvosta vuonna 2017. 

Lähde: Finland Exports.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

niin mutta teollisuustuotanto pitää muuttaa ja elämäntavat, roskaa niin paljon luonnossa

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ohjelma on populistinen mutta tarpeeksi ympäripyöreä jotta persuista voisi tulla demareiden ja kokkarien apupuolue hallitukseen, kuten se oli myös viime hallituksessa.

Tässä vastauksessa ei puhuta mitään käytännön toteutuksesta, vain tavoitteista, jotka ovat usein keskenään ristiriitaisia, niin että kun toista tavoitetta lähdetään toteuttamaan, se heikentää toisen tavoitteen toteutumista.

Olennaisinta tässä vastauksessa on maahanmuuttokriittiset tavoitteet, jotka lienevät kynnyskysymyksiä persujen hallitustoiveiden kannalta.

----------------------------

Luulisi että persut olisivat mitoittaneet vaatimuksensa maahanmuuton rajoittamisen suhteen sillä tavalla että niistä tavoitteista voidaan hallitusneuvotteluissa riisua pois kaksi kolmasosaa.

Valitettavasti persujen maahanmuuttokriittisten tavoitteiden konkreettista toteuttamistapaa ei määriltelty. Ei määritelty millä tavalla rajoja valvotaan, niin ettei maahan pääse livahtamaan turvapaikanhakijoita.

Ei myöskään määritelty sitäkään miten niiden turvapaikanhakijoiden suhteen menetellään jotka eivät saa turvapaikkaa, mutta joita ei voida palauttaa. Ei kerrottu minne keskitysleirit rakennetaan ja mistä budjetista otetaan keskitysleirien rakentamiseen tarvittavat rahat.

-------------------

Ohjelmassa puhutaan paljon siitä miten pitäisi turvata teollisuudelle ja ennenkaikkea vientiteollisuudelle riittävät toimintaedellytykset. Juuri nyt toimintaedellytyksiä olisi, mutta työmarkkinoilla ei ole vapaana sellaista työvoimaa mitä tarvittaisiin toiminnan laajentamiseen.

Jos tuotantoa ei voida laajentaa sopivan työvoiman puuttumisen takia, miten voidaan suomalaisten työllistymisastetta nostaa ja miten voidaan rahoittaa kestävyysvajeen kasvusta johtuvat uudet kustannukset ilman työllisyysasteen nostamista?

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Viimeinen osio. Työttömiä on 300000 ja piilotyöttömiä saman verran. Avoimia työpaikkoja on 60000. Kohtaanto ongelma on nimellinen eikä suuressa mittakaavassa. Pääongelma on ettei ole työtä.

PS hyväksyy työperäisen maahanmuuton.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Olisi tosiaan hyödyllistä jos yritykset voisivat palkata väkeä ulkomailta halujensa mukaan. Jos yritysten toimintaa ei voida laajentaa sen työvoiman varaan mitä Suomessa on vapaana niin olisi erittäin tärkeää että yritykset pystyvät laajentamaan toimintaansa sillä tavalla kuin ne itse haluaa eli hankkimalla työvoimaa ulkomailta, kyllä siinä sivussa js imussa jokunen suomalainenkin työllistyy.

Niille suomalaisille mitä sieltä kortistossa löytyy on ilmeisesti hyvin vaikeata löytää heille sopivia työpaikkoja ja uudelleenkoulutus ei kaikissa tapauksissa ole mahdollista tai kannattavaa. Osa vapaasta työvoimasta on todennäköisesti vajaasti työkykyistä, niin että sekin on vielä esteenä sijoittumiselle työelämään sellaisella palkalla jolla voi tulla säällisesti toimeen.

Onkin aivan selvää että jos pyritään olellisesti nykyistä alhaisempiin työttömyyslukuihin, pitää luoda järjestelmä jolla vajaatyökykyiset ja niiden joiden kyvyt ja osaamien eivät muulla tavalla vastaa työnantajien vaatimuksia, saadaan työllistettyä tavalla joka aiheuttaa työnantajalle nykyistä pienempiä työvoimakustannuksia. Tällaisen järjestelyn ratkaisu voisi olla vaikkapa negatiivinen tulovero kaikkein alhaisimpien tulojen osalta.

Työllisten määrä voi kasvaa vain siinä tapauksessa että työpaikkojen lisäämistä varten on tarjolla työnantajien tarpeita vastaavaa työvoimaa. Tätä sopivan työvoiman määrän kasvattamista voidaan saada aikaan joko työvoiman tuonnilla, tai tekemällä olemassaolevasta kotimaisesta vapaasta työvoimasta työnantajan tarpeita vastaavaa työvoimaa.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki Vastaus kommenttiin #12

Aina ei ole kyse osaamisesta vaan suomalaisen työvoiman motivaatiosta alalle esim. bussikuskit pääkaupunkiseudulla ja marja- ja mansikanpoiminta mm. Suonenjoella sekä ylipäätään siivoamis- ja siistimisala.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #13

Tässä on kyse kannustavuudesta, eli siitä ettei kannata ottaa vastaan työtä josta ei saa ns. "kunnon palkkaa", toisaalta työnantaja ei pysty sellaista "kunnon palkkaa" näistä töistä maksamaan joka kiinnostaisi työtöntä.

Jos nämäkin työt pitäisi kuitenkin saada tehtyä, ratkaisu voi ihan hyvin olla joko ulkomainen työvoima, tai ainakin työttömien suomalaisten työllistämisen osalta negatiivinen tulovero, jolla työpaikat saataisiin suomalaisia tyottömiä houkuttaviksi.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Keskimmäinen osio. Nykyään säilöönottoyksikkö toimii vastaanottokeskuksen yhteydessä Helsingin Metsälässä vanhassa toimistorakennuksessa ja Joutsenossa. Lisää voidaan perustaa esim. Ouluun. Säilöönottokeskukset rahoittavat osin itse itsensä ja loput saadaan haittamaahanmuuton vähentämisellä.

Rajoja valvottaisiin samoin kuin itärajaa. Ei liene vaikeaa. Näin on tehty iänkaiken.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Rajoja valvottaisiin samoin kuin itärajaa. Ei liene vaikeaa. Näin on tehty iänkaiken."

Ei minun elinaikanani. Rajat länteen ovat olleet apposen auki ainakin minun elinaikanani.

Kun olin nuori, Länsi-euroopassa oli rajoilla jotain tarkastuksia, en muista millaisia, mutta piti ehkä pysähtyä hetkeksi jossain. Toisin oli Itäisen Euroopan rajoilla, missä oli jonoja, kuten nyt Venäjän ja Suomen rajoilla.

En todella toivoisi Suomen ja Venäjän rajan kaltaista systeemiä rajoille etelässä, lännessä ja pohjoisessa, enkä EU:n sisällä. Se olisi vähän sama systeemi kuin ennen muinoin itäblokissa. Rajat pitää olla auki ainakin EU:n sisällä, mieluiten auki myös Brexit- Englantiin ja Venäjälle.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Ensimmäinen osio. Ensin ilmaistaan tavoitteet ja sen jälkeen tulee konkretia. Niin se on muillakin ja eipä Rinne muuta tässä vaiheessa odotakkaan.

Oleellista on 3,2 mrd. maahanmuuttokustannuksiin puuttuminen.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Ei pelkästään teollisuus vaan kaikki tuotanto mukaanlukien palvelut. Kaikki mikä voidaan tuottaa kotimaassa niin että sitä ei tarvitse tuoda ulkoa, on Suomen taloudelle hyväksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Toki on näin, mutta menipä minne tahansa, niin melkein missä tahansa työpaikassa on joukossa sellaisia työntekijöitä joita voi ulkomuodon perusteella pitää muina kuin suomalaisperäisinä, he ovat siis ulkomaalaisperäisiä. Heitä on varmaan joka paikassa, mutte ennenkaikkea palvelualojen piirissä, siellä missä meikäläinen eläkeläinen heitä todennäköisimmin bongaa. Lisäksi Virolaisperäisistä tai venäläisperäisistä ihmisistä ei edes tiedä ovatko he ulkomaalaisia muuten kuin puheen perusteella, kaikista ei voi tietää edes puheen perusteella.

Luulenpa ettei Suomessa palvelut pelaisi ilman näitä ulkomaalaisperäisiä ihmisiä ja veikkaan että tulevaisuudessa heitä, siis näitä ulkomaalaisperäisiå, tulee olemaan entistä enemmän, riippunmatta persujen toiveista ja riippumatta siitä osallistuvatko persut hallitustyöhön tai ei. Toivottavasti kuitenkin osallistuvat.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

PS ei vastusta työperäistä maahanmuuttoa vaan sitä muuttoa, joka kuormittaa meidän sosiaaliturvaa.

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari Vastaus kommenttiin #11

Ehkä ei ohjelmassaan, mutta kun käy keskusteluja perussuomalaisten kanssa, kuulee kyllä asian todellisen laidan. Olen kuullut ettei meidän paluumuuttajien tulo Suomeen ole suotavaa, koska käyttäisimme silloin yhteiskunnan palveluja (teitä, sähköverkkoa, julkista liikennettä, kauppoja...).

Siis se vanha laulu siitä että me haittamamut viemme työpaikat, sosiaaliturvan ja naiset.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #11

"PS ei vastusta työperäistä maahanmuuttoa vaan sitä muuttoa, joka kuormittaa meidän sosiaaliturvaa."

Kaikki maahanmuuttajat luonnollisesti kuormittavat sosialiturvaa, kuten meistä jokainen.

Jos kriteeriksi pitää laittaa se ettei tulija kuormita sosialiturvaa, emme varmankaan saa Suomeen yhtään työperäistä maahanmuuttajaa, ainoastaan tilapäisiä keikkamiehiä, jos edes niitäkää,

Paljon jää siinä tapauksessa tekemättä ja rakentamatta, koska Suomessa ei ole työvoimaa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"Valtion on taattava teollisuudellemme ennustettava, vakaa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö."

Voisitko Jarmo ystävällisesti selventää, miten valtio voisi taata ennustettavan, vakaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön?

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Itse ymmärtäisin tomintaympäristönä

- Riittävä, luotettava ja halpa energia, esim ydinvoimalat, joista saatava energia tasaista verrattuna tuuli(satunnais)voimaan
- Liikenneväylät kuntoon ts. vesiväylät, rautatiet ja maantiet
- Rahoitus ja tullaus ym muut kaupan muodollisuudet huippukunnossa, mm tavaran tarkastus (tulli laboratoriot), kansainvälinen pankkisektori, josta saatavilla edullista rahoitusta. Lainakoron tasoon Suomen hallitus pystyy vaikuttamaan hoitamalla valtion asiat niin hyvin että paras AAA luokitus
- Tutkimus ja korkeakoulutus huippuluokkaa, osaavaa työvoimaa ammattikouluista
- Raaka-aineiden saannin turvaaminen mm. Metsä- ja metalli-teollisuudelle
- jne jne

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Toki infra, logistiikka, koulutus, energia ja rahoitusjärjestelmän toimivuus ovat edellytyksiä, että ylipäätään voidaan toimia. Mutta kyllä se toimintaympäristö yrityksen näkökulmasta alkaa sanoilla "Markkinat ja kysyntä". Ihan vain vihjeenä Jarmolle ja ajatukselle taata ennustettavuus.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki Vastaus kommenttiin #19

Yritykselle itselleen kuuluu järjestää kulurakenteensa kilpailukykyiseksi ja etsiä tuotteelle riittävä kysyntä kannattavaan tuotantoon.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #20

Kyllä Suomen hallituksella ja eduskunnalla, sekä työmarkkinajärjestöillä on oma sanansa sanottavana siihen onko yritysten kulurakenne Suomessa yrittämiselle sopiva.

Jos kulujärjestelmä on saatu yrityksille sopivaksi, yritykset kyllä sitten kisaavat siitä kuka pystyy sitä lulurajennetta hyödyntämään sillä tavalla että yrittäminen kannattaa.

Pitää huomioida sekin että yrittäminen on pitkän tähtäimen toimintaa, joten toimintaympäristön tulee olla mahdollisimman vakaa, mahdollisimman vähän lakkoaltis, eikä kulurakenne saa muuttua radikaalisti.

Suomen varsin ohuet työmarkkinat eivät takaa riittävästi edellytyksiä yrittämiselle pitkällä tähtäimellä, pitää olla mahdollisuus rekrytoida tyovoimaa yritysten tarpeisiin myös ulkomailta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #20

Kerrohan nyt mitä sitten tarkoitatte "valtion on taattava..jne" lauseella. Vai onko se vaan populistista höpinää??

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki Vastaus kommenttiin #22

Miksi saivartelet? Ei valtio voi taata kannattamattomalle toiminalle kannattavuutta ts. vain toimintaympäristön eli jos ei ole kysyntää tai toiminta on järjestetty tehottomasti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset