*

Itsenäinen ajattelija Elämmekö unessa?

Miksi pakaroita eduskunnalle näyttävää naispatsasta ei käännetty?

Toimittaja yrittää ujuttaa omaa agendaansa muuten hyvään juttuun. Teenpä minäkin saman – kansanvallan arvovalta meni siinä hallitukselta ja eduskunnalta, kun hallituksessa on puolue, jota ei edes äänestetty viime vaaleissa.

Ai mitä toimittaja kirjoitti? No näin.

”Eduskunnan intendentin Liisa Lindgrenin mukaan kuvanveistäjä Aaltonen oli tarkoittanut patsaat sijoitettavaksi juuri näin kuin ne nyt ovat.

Hänen mukaansa juju on siinä, että veistoksessa naisen kannattelema ja tulevaisuutta kuvaava poika katsoo äitinsä olkapään yli kohti istuntosalia ja tulevaisuutta.

Toinen asia on, mitä poikafiguurin päässä liikkuisi nykyään, kun se näkee yhden kansanedustajan temmeltävän ympäripäissään talossa, tarttuvan toiseen kansanedustajaan väkisin ja yrittävän suudella tätä vastoin tahtoa?

Tulevaisuus? Huh, huh!

Vaan kuvaako asento tänä päivänä aivan oikein eduskunnan arvovaltaa? Kansanvallalle voi pyllistää, koska se ei ole enää muun arvoinen.”

KSML – Miksi pyllistävää naispatsasta ei käännetty? https://www.ksml.fi/kotimaa/Miksi-pyllistävää-naispatsasta-ei-käännetty-–-Koriste-poiki-tasa-arvoaloitteen-vuonna-1990/1088722

Patsaan voi katsoa vaikka täältä: https://yle.fi/uutiset/3-9814103

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Mielenkiintoinen tapaus suomalaisesta taidehistoriasta. Tuo KSML:n artikkeli on valitettavasti maksumuurin takana.

Toki on selvää, ettei patsasta voida kääntää, koska patsaan päähahmo ei ole se nainen vaan poika – "Tulevaisuus". Kaikki patsassarjan viisi hahmoa ovat siis miehiä, joista yhtä kannattelee tämän äiti.

Epäilemättä sukupuolten tasa-arvon kannalta tuossa on jonkinlainen outous, että kaikki hahmot ovat miehiä. Sinällään kyse on klassismista, mutta vanha klassinen taide kuten klassinen mytologiakin oli tematiikaltaan yleensä hyvinkin tasa-arvoista.

Valitettavasti Aaltosta ei enää voi vaatia tilille tuosta yksisilmäisyydestään.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Kiitos asiantuntevasta kommentista.

Valitettavasti en arvaa koko juttua kopioida, tulee epäily maksumuurin kiertämisestä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Mahdatko tuntea eduskuntatalon sisustamisen historiaa siltä osin, miten esimerkiksi veistokset tai niiden tekijät valikoituivat?

Eihän Wäinö Aaltonen mikään parlamentinomistaja ollut, mutta saiko hän vapaasti suunnitella istuntosalin patsassarjan? Jonkinlainen osa kai oli lystin maksajallakin?

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Miksi se olisi pitänyt kääntää? Pilu mielessäkö?

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Toimittajan lainauksesta käy ilmi kysymys.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Nämä on olleet jo vuodesta -32 alkaen.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Monessa Irakin kaupungissa patsaat oli pystytetty jo reilusti ennen vuotta 1932. Sitten tuli islam ja TNT. En usko, että jälleenrakennuksenkaan yhteydessä yhdelläkään uudella patsaalla olisi perse paljaana.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tämä alastomien nais- ja miesvartaloiden esillä pitäminen on kulttuuriperintöä antiikista. Mitä tekemistä sillä kullttuurilla on Suomen eduskunnassa.

Onko antiikin kreikan kulttuuri meidänkin kulttuuriamme
ja olemmeko me sen kulttuurin perijöitä ja jatkajia?

Jees.

No missä se suomalainen kulttuuriperinne sitten on?
Mitä se suomalainen kulttuuriperinne sitten on?
Miksei sitä suomalaista perinnettä ole esillä eduskunnassa?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Rakennushistoriallisesti Suomi kuuluu antiikin perinteeseen sikäli kun antiikki lasketaan Kreikasta lähtöisin olevaksi. Suomalaisen asumuksen perustyyppi on pieni hirsitalo johon mennään sisään päädystä. Päädyn kohdalla katto jatkuu ja sitä kannattaa pystyhirret ja Suomessa pylväikkö on laudoitettu ja siinä on toinen sisäänmeno-ovi.
Samaa tyyppiä ei ole läntisemmissä maissa mutta kreikkalainen asumus ja temppeli noudattaa samaa järjestystä. Niinpä Eduskuntatalon voi sanoa noudattavan Suomalaista kulttuuriperinnettä. Ja alastomat ihmishahmot kai ovat suomalaisille aihe mikä ei aiheuta tai minkä ei luulisi aiheuttavan shokkireaktioita.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Veistokset tuotiin Eduskuntataloon lokakuussa 1932. Alastomat mieshahmot eivät herättäneet kommentteja, mutta alastonta naishahmoa pidettiin säädyttömänä, ja marraskuussa 1932 kansanedustajat Vilho Kivioja ja Viljami Kalliokoski tekivät aloitteen patsaiden poistamisesta ”eduskunnan arvoa alentavina ja siveyskäsityksiä loukkavina”. Aloitteen allekirjoitti 17 kansanedustajaa, ja se jäi vaille tulosta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Eduskuntatalon edessä seisovat täysissä pukeissa patsaaksi valettuina presidentit Ståhlberg ja Svinhufvud ja puistikossa istuu samoin puku päällä presidentti Kallio.

Kukaan tuskin vaatii antiikin perinteen mukaista alastomuutta näiden patsaiden suhteen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Eivät kreikkalaisetkaan tainneet kuvata alastomia vartaloita jos ne eivät olleet esteettisesti kauniita.

Jos vartalo ei täytäänyt tiettyjä esteettisyysvaatimuksia, ne verhottiin vaatteella häveellisesti, tai tyydyttiin pelkästään pään esittämiseen. tai pelkkään ylävartaloon, jolloin alavartalon epäesteettiset muodot eivät tulleet esiin.

Kyllä tämä on ihan antiikin perinnettä.

Onko meidän kulttuurimme antiikin kulttuuri?

Jos ajatellaan suomalaisten perinteisiä käsityö- ja taideperintöä niin mieleen tulee lähinnä maatalouskulttuurin hirsirakenteiset pihapiirit aittoineen ja muine talousrakennuksineen, sekä puusta ja tuohesta tehdyt erilaiset taidokkaat tarve-esineet.

Ihmisiä ja eläimiä ei ole ollut suomalaisessa kulttuurissa tapana kuvata, ellei oteta lukuun jotain kalliomalausten tikku-ukkoja ja eläinhahmoja.

Kirkkojen vaivaisukotkin lienevät ulkomailta tuotua puunleikkausperinnettä.

Miten siis eduskunta tulisi koristella kansallisen kulttuurin perinteiden mukaisesti, eli kansallismielisesti?

Ehdottaisin tuohikontteja ja tuohivirsuja. sekä länkiä, kiuluja, vakkoja lypsyjakkaroita ja kirvesvarsia ripustettaviksi seinille.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kyllä kreikkalaiset kuvanveistäjät kuvasivat myös epäesteettisiä vartaloita, mutta taiteilijan vapaudella ja pysyäkseen leivässä rumasta muotoiltiin kaunis.

P.S. Eiköhän se suomalaiskansallinen esine olisi viinapannu.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #14

"Kyllä kreikkalaiset kuvanveistäjät kuvasivat myös epäesteettisiä vartaloita, mutta taiteilijan vapaudella ja pysyäkseen leivässä rumasta muotoiltiin kaunis."

Muistaakseni Egyptissä oltiin vähän "edistyksellisempiä" siinä mielessä että siellä kuvattiin kohokuvissa faarao joskus sellaisena kuin hän oli, pömppömahoineen, mutta ei ihan ilman vaatteita. :)

"P.S. Eiköhän se suomalaiskansallinen esine olisi viinapannu."

Viinanpoltto keksittiin joskus ajanlaskumme alkuaikoina Kiinassa tai Intiassa ja se tuli Eurooppaan arabien välittämänä, kuten niin monet muutkin paheet.

Joskus myöhäiskeskiajalla taito tuli tunnetuksi Euroopassa ja se levisi tietenkin samantien Suomeen.

Ei siis mitenkään varsinaisesti suomalaiskansallista kylttyyriä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #15

Loppuviimeksi suomalaiskansallista kulttuuria edustaa ainostaan suomen kieli. Ei mikään esine tai tapa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #16

Esineet ovat 99 prosenttisesti kansainvälisiä.

Tavat ovat vähän enemmän kansallisia, mutta näyttää siltä että toivottaisiin niiden tapojenkin mieluimmin kansainvälistyvän, eli eurooppalaista alkoholinkäyttökulttuuria ja käytöskulottuuria tarvittaisiin. Toistaiseksi suomalaiskansalliset moukkamaiset tavat ovat säilyneet sinnikkäästi ja ulkomailta on opittu myös huonoja käytöstapoja, kuten kiroilukulttuuri ja V- kielisyys.

Mitä taiteisiin tulee, niin sehän on meillä kansainvälistä ja suomalainen taide kelpaa ulkomailla jos se on kansainvälistä. Esimerkkinä oopperalaulajat ja muun klassisen musiikin esittäjät ja kapellimestarit.

Popopuläärikulttuurimme ei oikein kelpaa ulkomailla sikäli kun se on kansallista. Uuno Turhapuro, rillumarei tai Suomi-pop ei myy ulkomailla, mutta jos pop- artistit ovat omaksuneet kansainvälisen tyylin, niin mikään ei estä tämän kulttuurin menestystä ulkomailla, tosin voidaan kai sanoa ettei nämä Rasmukset ja Ville Valot toki millään tavalla edusta suomalaista kulttuuriperinnettä. Sitä edustavat sen sijaan monet kansallisesti, mutta ei kansainvälisesti menestyneet taiteilijat.

Voidaan siis sanoa että joku ihmeellinen ja selittämätön kansallinen kulttuuripiirre elää vieläkin, ainakin pop- piireissä ja viihteessä.

Sen suomalaisen viihdetuotteen tuntee varmimmin siitä että suomalaiset tykkää, mutta ulkomaalaiset vain ihmettelee että mitähän tämäkin nys sitten on. Jos joku muualta Suomeen muuttanut alkaa tykkäämään Eppu Normaalista tai Vesamatti Loirista, tai Paula Koivuniemestä tai Jari Sillanpäästä, niin voidaan varmuudella sanoa että kyllä hän nyt sitten ainakin jollain tavoin on Suomeen sopeutunut.

Minä en muuten tykkää, joten en ole oikein sopeutunut, mutta tykkään vielä paljon vähemmän tästä "euroviisu-pop-kulttuurista", niin että en minä taida olla kunnon eurooppalainenkaan. :)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #17

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset