Itsenäinen ajattelija Elämmekö unessa?

Turvapaikanhakijoista

Turvapaikkaa haki Suomesta vuonna 2016 yhteensä 5 657 henkilöä, kun heitä vuonna 2015 oli 32 476. Päätöksiä turvapaikka-asioissa tehtiin noin neljä kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä noin 28 200.

Turvapaikkapäätöksistä oli myönteisiä 27 prosenttia, kielteisiä 51 prosenttia,  rauenneita 14 prosenttia ja tutkimatta jätettyjä 8 prosenttia.

Ensimmäistä oleskelulupaa haki vuonna 2016 yhteensä 26 071 henkilöä. Eniten oleskelulupaa haettiin perhesiteen perustella, yhteensä 10 579 hakemusta. Tehdyistä oleskelulupapäätöksistä 85 prosenttia oli myönteisiä.

Vuoden 2016 tammi-helmikuussa Suomessa oli 227 vastaanottokeskusta ja niissä noin 29 000 asukasta. Vuoden kuluessa keskusten määrää karsittiin turvapaikanhakijamäärän laskettua: nyt keskuksia on 126 ja niissä asukkaita noin 16 000, ja yksityismajoituksessa asuu noin 3 700 turvapaikanhakijaa.

Tiedot käy ilmi Migrin (Maahanmuuttovirasto) selvityksestä.

Turvapaikanhakijoista aiheutuneet kustannukset olivat viime vuonna 600-800 miljoonaa euroa laskentavasta riippuen. Tänä vuonna Suomi on sitoutunut ottamaan 2 078 turvapaikanhakijaa Kreikasta ja Italiasta ns. taakanjakosopimuksen pohjalta. Lisäksi on mukaan laskettava ne, jotka itse ylittävät Suomen rajan. Määrän on ennakoitu olevan korkeintaan viime vuoden tasolla.

Suomi onkin kantanut vastuunsa hyvin pakolaiskriisissä ja eikä juuri enempää voi edellyttää, jotta tilanne pysyisi hallinnassa. Nyt on vain huolehdittava myönteisen päätöksen saaneiden kotouttamisesta yhteiskuntaan ja kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisesta. Tämän edistämiseksi myös kuntapäättäjien on sitouduttava.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Nyt on vain huolehdittava myönteisen päätöksen saaneiden kotouttamisesta yhteiskuntaan."

Turvapaikanhakija tai pakolainen oletusarvoisesti palaa kotimaahansa kriisin päätyttyä. Jos hän jää tänne, on hän siirtolainen tai maahanmuuttaja.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Somalialaiset, jotka tulivat 2000-luvun alussa ovat jo saaneet Suomen kansalaisuuden. Ei heitä voi pakottaa palaamaan Somaliaan. Näin tulee käymään muidenkin turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Esim. yleensä asumisajaksi vaaditaan viisi vuotta: http://www.migri.fi/suomen_kansalaisuus/kansalaisu...

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Suomen kansalaisuus ehtoja pitää tiukentaa:

Pitää olla asunut 10 vuotta maassa.
Pitää osata suomea tai ruotsia hyvin.
Suomen historian ja tapojen tunteminen ja ymmärtäminen
Pitää elättää työnteolla itsensä ja perheensä 5 vuotta ilman sosiaalitukia.
Mikäli saanut ehdollisen tai ehdottoman vankeusrangaistuksen, se on este kansalaisuuden saamiselle.
Ei sallita kaksoiskansalaisuutta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #3

Kirjoitus oli asiallinen. En kuitenkaan ymmärrä, miksi täältä lähetetään takaisin neljä vuotta täällä asuneita perheitä, joissa koulua käyviä lapsia ja aikuiset olleet töissä. Siinä ei tunnu olevan mitään järkeä. Sopeutuminen sinne entiseen kotimaahan voi myös olla vaikeaa.
Minulle todettiin, että Irakissa on rauhallisia alueita ja niitä nuoria miehiä voisi hyvin lähettää sinne. Taitavat monet niistä vain paeta kotimaan tylsyyttä tänne.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki Vastaus kommenttiin #4

Kyllä turvapaikkapäätökset tehdään muutamassa kuukaudessa ja valituksineenkin alle vuodessa. Näin oleskeluaika ei millään tule neljäksi vuodeksi kielteisen päätöksen saaneilla. Jos ei saa turvapaikkaa niin maasta on poistuttava.

Toimituksen poiminnat