Itsenäinen ajattelija Elämmekö unessa?

Henkinen huoraaminen on seksin ostoa pahempaa

Jotkut perustelevat seksin ostokieltoa sillä, että ihmisen keho ei saa olla kauppatavaraa. Mielestäni ihmisen keho on jo muuttunut kauppatavaraksi sitä mukaa, kun erilaisia "mielenterveyden" terapiapalveluja on otettu käyttöön. Tätä toteuttaa meidän julkinen terveydenhoito ja sen on katsottu olevan ihmiselle eduksi. On kuitenkin kyseenalaistettava missä määrin toisen ihmisen ajatuksia on hyvä iskostaa "potilaan" päähän. Sinällään kuuntelu voi olla hyväksi, mutta usein tuo tilanne ei lähde samalta tasolta vaan terapeutti on auktoriteetti ja potilas objekti. Syyllisyyden tunteet ovat ensimmäisiä, jotka tuossa hoitotilanteessa tulevat: "mitä minä olen tehnyt väärin, mikä minussa on vikana jne." Hoitotilanne ei ole siis alkujaankaan tasapuolinen. Seksin osto on vain siis yksi osa tuossa kehon kauppatavarana olemisessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Jorma Laine

Terapian tarkoitus on antaa työkaluja joilla asiakas voi itse työstää ongelmiaan. Psykiatri kun sitä ei voi oikein tehdä potilaan puolesta tai antaa mitään valmiita ajatuksiakaan. Psykiatrin tärkein tehtävä on löytää ongelmakohta(t) ja työstää sitä yhdessä potilaan kanssa. Kyse ei siis ole "vieraiden ajatusten iskostamisesta" kuten niin raflaavasti kirjoitit. Tai jos sellainen kokemus on, niin ilmianna ihmeessä tuo psykiatri Valviralle.

Se miten Seksin osto sitten liittyy hoitotapahtumaan jäi vähän hämäräksi...

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Psykiatri ei työstä mitään. Hän kirjoittaa vaan reseptin ja ohjaa ulko-ovelle (ja kuittaa rahat).

Jos jonkun pitäisi työstää, niin se on psykologi, mutta hänkin vain toistelee ateisti Freudin näkemyksiä ihmismielestä.

Seksin ostoa voi siten verrata hoitotapahtumaan.

Elias Määttänen

Eikö ylipäätään ihminen asetu kauppatavaraksi silloin kun hän asettuu mihin tahansa vaihtosuhteeseen? Minkä takia rahan tai jonkun muun korvauksen ottaminen seksistä olisi oleellisesti enemmän itsensä kauppaamista kuin rahan tai muun korvauksen ottaminen vaikkapa jostain henkisestä tai hengellisestä työstä. Miten ihmisen "itseys" tai "itse" voi olla jalkojen välissä?

Mielestäni seksin myyminen ei tee myyjästä ostettavaa esinettä, seksityöläiset myyvät asiakkaille seksipalveluita eivätkä "itseään". Seksin myyminen ei eroa oleellisesti muista kaupallisuuden muodoista; seksi työnä ei oleellisesti eroa muusta vastaavanlaisesta tilapäisluotoisesta keikkatyöstä eikä rahan/korvauksen ottaminen seksistä eroa oleellisesti rahan/korvauksen ottamisesta muusta työstä. Seksityö on samanlaista monessa suhteessa kuin mikä tahansa keikkatyö, mutta eroaa siitä siinä mielessä, että se on kustannustehokkaampaa. Aikuisten vapaaehtoiseen seksipalvelujen kauppaan ei lähtökohtaisesti sinänsä itsessään sisälly mitään sellaista kauheaa mikä ei kuulu myös muuhun työhön, yrittäjyyteen tai eläämään yleensäkin.

Kaikki, jotka emme ole niin rikkaita, ettei meidän tarvitse tehdä työtä, kauppaamme/myymme itseämme/ruumistamme/mieltämme rahasta, otamme/hankimme rahaa ruumiimme/mielemme käytöstä. Jalkapalloilijat, naistutkimuksen proffessorit, tehdastyöläiset, oopperalaulajat, seksityöntekijät, lääkärit, lainsäätäjät, toimittajat - kaikki kauppaavat ruumistaan/mieltään maksua vastaan. Aivan hyvin esim. Mehmet Hetemajsta voidaan pujua "lihapalana nappulakengissä ja lihapalan pelipaidassa", koska häntä myydään jalkapalloseuroille/hän myy itseään (ruumistaan) jalkapalloseuroille http://www.iltasanomat.fi/jalkapallo/art-128848245... Ja seksinmyyjä ei eroa oleellisesti naistutkimuksen professorista tai toimittajasta, jotka ottavat rahaa erittäin intiimin ruumiinoasansa, nimittäin mielensä käytöstä.

"Itsensä myyminen", "ihminen ei ole kauppatavaraa" ovat hämäriä hiekkalaatikkotason käsitteittä ja lähinnä demagogisia poliittisia iskulauseita ja hokemia, joita käytetään määrittelemättä niiden sisältöä tarkemmin ja joita esitellään ikäänkuin kaikki automaattisesti ja itsestäänselvästi uskoisivat niihin. Tarkemmin tarkasteltuna nämä iskulauseet eivät kestä loogista väittelyä ja osoittautuvat lähinnä subjektiivisiksi henkilökohtaisiksi moraalisiksi mielipiteiksi, joille on vain annettu objektiivisen totuuden ulkonäkö. Nämä iskulauseet ovat varsin tyypillisiä sellaisissa tilanteissa, joissa ei keksitä mitään asiallisia ja kestäviä perusteluja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset