Itsenäinen ajattelija Elämmekö unessa?

Silmitön väkivalta oireena yhteisön sairaudesta

Lainaus psykiatri Martti Siiralan näkemyksistä;

Sairastunut yksilö voidaan Siiralan mukaan nähdä yhteisönsä sairautta kantavana sijaiskärsijänä. Siirala kannattaa kokonaisvaltaista sairausnäkemystä, jossa yksilön sairaus nähdään esimerkiksi suhteessa yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuuteen sekä perheyhteisön taakkoihin. Ne kulkeutuvat sukupolvelta toiselle. Yhteisön kannattaisi vastaanottaa yksilön sairauden viesti, sillä se on avain tervehtymiseen.

Siirala puhuu yhteisöllisestä sairaudesta normalisoituneena hulluutena ja todellisuuden harhaisena omistamisena. Perhe- ja työyhteisöjen ohella myös kokonaiset yhteiskunnat voivat sairastua. Yhteisölliselle sairaudelle on ominaista, ettei sen vallassa olevaa ihmistä pidetä oman yhteisönsä silmissä sairaana.

Yhteisössä vallitseva todellisuuden harhainen omistaminen on Siiralan mukaan yksi selitys yksilön mielen järkkymiselle. 

http://www.kirkkojakaupunki.fi/arkisto/kulttuuri-ja-media/9070/

 

Jos meidän nuorisotyöttömyysluvut kipuavat Espanjan 50 prosentin tasolle, pelkään tällaisten Hyvinkään kaltaisten tekojen vielä yleistyvän. Siiralan päätelmät kannattaisi ottaa tosissaan, sillä yhteiskunta näyttää juuri niin hyvältä kuin sen heikoin lenkki. Kyse on yhteiskunnan oirehdinnasta sen heikoimman jäsenen kautta. Yhteiskunnan kehittäminen tasavertaisesti ja eriarvoistumisen vähentäminen ovat avainteemoja tämänkaltaisen kehityskulun pysäyttämiseksi. Nuorten ihanteiden tulee löytyä urheilun ja kulttuurin alueelta, ei väkivaltapelien maailmasta. Nämä eivät ole uhkakuvia vaan tämän päivän todellisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset